Professori Mats Brommelsin puheenvuorossaan esittämään toiveeseen (Viesti 14.12.2016), ettei sote koskaan valmistuisi, on helppo yhtyä.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ei pitäisi olla usean eri hallituksen voimin urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Uudistumisen pitää olla jatkuvaa ja sen on tapahduttava ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmälähtöisesti.

Siksi ennen joulua syntynyt ja lausunnolle lähtevä valinnanvapauslaki on koko sote-uudistuksen paras osa. Tasa-arvoinen mahdollisuus valita rahapussin paksuudesta riippumatta on uudistumisen vahvin käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut moottori, joka pitää uudistumisen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa parempia ja kustannustehokkaita palveluja.  Uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Hallituspuolueiden yhteisvoimin synnytetty valinnanvapausmallia on valmisteltu erityisesti vahvistamaan tasa-arvoista hoitoon pääsyä, peruspalveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Jonot tulevat kalliiksi, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen hoito ovat aina edullisinta.

On sanottava, että olen tyytyväinen työvoittoon siitä, että ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012 esittämäni raha seuraa ihmistä- malli on toteutumassa (HS 16.6.2012). Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi Suomen mallissa myös erilaisia mahdollisuuksia valita.

Jatkossa ihmiset voivat valita sote-asemansa, joka voi olla maakunnan, yrityksen tai järjestön ylläpitämä. Sote- keskusten on täytettävä julkisen vallan asettamat laatu ja muut kriteerit. Asiakasmaksut ja siten palvelun hinta on sama riippumatta palvelun tuottajasta.

Lisäksi käyttöön tulee uusia "valinnavapausvälineitä". Palveluseteliä muistuttavat maksu -ja asiakassetelit mahdollistavat valintojen tekemisen ihmisen hoito- ja hoivaketjujen eri vaiheissa. Käyttöön otetaan myös henkilökohtainen budjetti. Se vahvistaa erityisesti vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin ihmisen oman elämän näköiseksi.

Uudistuksessa säilyy nykyinen mahdollisuus valita julkinen terveyskeskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä. Uudistuksen tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Valinnanvapauslinjauksissa toteutuu mainiosti kokoomuksen valinnanvapausteesit. Esimerkiksi se, että suun terveydenhuolto on olennainen osa uudistusta. Ja se, että vihdoin Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulu opiskelijoita.

Alkavalta lausuntokierrokselta odotan kehittämisedotuksia. Monopoleja tai oligopoleja ei saa päästää syntymään. Pienten yritysten ja ammatinharjoittajien yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ovat uudistuksen peruskivi ja tämän varmistamiseksi on vielä urakkaa. Toinen keskeinen onnistumisen edellytys on moniammatillisuus ja se, että koko koulutetun sote-henkilöstön osaaminen hyödynnetään ja työnjakoa vauhditetaan.

Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta. Valinnanvapausmalli rahoitusratkaisuineen vaatii viimeistelyä varten vedenpitävän vaikutusarvioinnin.

Sotea ei saada kerralla kohdalleen vaan kehittämistyötä on jatkettava tavoitteellisesti. Valinnanvapauslain ja koko sote-uudistuksen vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös.

Onnea ja iloa uudelle vuodelle 2017!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Sote-parlamentaarisen työryhmän jäsen

Kirjoitus jukaistiin Verkkouutisten V-blogissa 1.1.2017.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikan, automatiikan ja digitalisaation käyttö on mahdollisuus vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän ihmisten kohtaamiseen ja välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen väheneminen ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Robotti ei koskaan korvaa ihmistä, mutta se voi tehdä raskaasta työstä mielekkäämpää ja helpottaa vaativaa hoitotyötä tekevien työtä.

Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on siten huomioitava myös sote-alan koulutuksessa. Teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös koko kotikaupunkimme kehittämisessä. Osaamista Helsingistä löytyy. Minulla oli viime viikolla ilo saada vieraakseni mittava joukko kaupunkimme geriatreja. Pohdimme yhdessä Helsingin palveluiden kehittämistä.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Rauhallista joulun aikaa toivottaen

Sari Sarkomaa

Kirjoitus julkaistu Munkin Seudussa Nro 23 / 2016.

On ilouutinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kaavailulle säästötoimenpiteelle pienentää hoitajamitoitusta on nyt hallituksessa löydetty parempi vaihtoehto. Tämä oli viisas päätös, jonka eteen tein paljon töitä yhdessä muiden hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokuntavastaavien kanssa. Päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään hoitajamäärän osalta.

Päätös oli välttämätön ikäihmisten hyvän hoidon turvaamiseksi ja myös arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan. Päätöksellä korostetaan ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Se on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös kotikaupunkimme kehittämisessä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää. Johtamani Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Kuulin asian tiimoilta myös kaupunkimme geriatreja.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Päivän ilouutinen on, että hoitajamitoitus pidetään ennallaan. Tämä oli viisas päätös, jonka teimme hyvällä yhteistyöllä. Tuore päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään. Päätös liittyy hallitusohjelman esitykseen vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamisesta osana meneillään olevaa vanhuspalveluiden laatusuosituksen päivittämistä.

Hallituspuolueiden sote-vastaavien joukolla teimme osaltamme työtä, että hallitus löysi ratkaisun asiassa. Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Hallitus sopi, että hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Muutokset kohdistuvat mitoitusperusteisiin kaikilla tasoilla. Tämä vaatii vielä työstämistä eikä ole yksinkertainen asia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella. Hoitohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää.

Johtamani Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Palaute, ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on todennäköisemmin nykymuodossaan EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron poisto vähentää reilu 100 me valtion verotuloja.

Annoimme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa verojaostolle lausunnon makeisveron poistosta. Pidimme valitettavana, että veron tavoitteen muuttamisen ja veropohjan laajentamisen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan nyt kokonaan eikä välittömästi kehitetä veroa terveyttä edistävään suuntaan. Kiritimme hallitusta valmistelemaan terveysperusteista valmisteveroa.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopuminen todennäköisesti lisää näiden tuotteiden kulutusta ja lisää niiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja. On myös huomattava, että hintajouston vuoksi näiden tuotteiden lisääntyvä kulutus kohdistuu ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Lapsilla ja nuorilla on useimmiten vähän rahaa käytettävissään, jolloin hinnanmuutokset vaikuttavat tehokkaimmin kulutuksen määrään.

Terveysperusteinen valmistevero olisi täsmätoimi vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Tupakan ja alkoholin verotus ovatkin jo tuttuja haittaveroja. Haittaverot tuovat valtion kassaan kipeästi kaivattuja veroeuroja.

Esimerkiksi sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina ovat mm. kansanterveyden edistäminen kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. Yksi keinoista on myös valistus, mutta se ei pelkästään riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle.

Tämän vuoden joulukuussa tulee voimaan pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus. Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravintoainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ravintoaineen määrän kasvaessa. Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin, myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Hallituksen puolivälitarkastuksessa pitää tehdä päätös aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelu ja linjata sen keskeiset päätavoitteet. Oli ilouutinen, että pääministeri Juha Sipilä laittoi pääministerin haastattelutunnilla 23.10. perhevapaauudistuskeskustelun virallisesti vauhtiin. Pääministeri totesi, että ”perhevapaauudistusta kannattaa lähteä valmistelemaan huolella. Valmistelu seuraavaa hallituskautta varten voidaan mielestäni käynnistää.” Perhevapaauudistus on kaikkien perheiden ja koko Suomen etu. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit. Uudistuksen tavoitteena on oltava erilaisten perheiden tasa-arvoinen kohtelu, joustavuus, vanhemmuuden jakaminen sekä työelämän tasa-arvo.

Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Korkeampi työllisyysaste on ainoa kestävä keinomme nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta. Pitkät perhevapaat vähentää myös naisten työelämäkokemuksen kertymistä ja mahdollisuutta edetä urallaan sekä saavuttaa miesten ansiotaso. Tukemalla naisten uratavoitteita oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla sekä yhteen sovittamalla työ ja perhe-elämä nykyistä joustavammaksi voidaan palkkaeroja tehokkaasti kaventaa.

Kokoomus on aktiivisesti ajanut, että perhevapaat uudistettaisi kokonaisuudessaan. Kokoomuksen piiristä esitettiin jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Keskustakin on kuulunut puheenvuoroja, joissa näytetään vihreää valoa tarkastella kotihoidon tukea. Olisikin kummallista, että Suomea aktiivisesti uudistava hallitus jättäisi perhevapaat työnsä ulkopuolelle. Varsinkin, kun perhevapaajärjestelmän uudistamiselle on huutava tarve ja hallituksessa on perheministeri.

Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa myös Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo käytössä Ruotsissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla uudistettu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on varmistaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Uudistettu hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta aikaisempaa vahvemmin kuntoutukseen. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisevänä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viime tammikuussa Oulunkylässä viikon ajan vanhusten kotihoidossa hoitajan työparina. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja usein muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on osin äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin vanhustenhuollon toimijoita, jotta saamme ajantasaiset näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on keskeinen eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon hallitusneuvottelijoina tekemän aloitteen johdosta.

Kotihoidossa näkyy myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa myöskään tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää asumismuotoja, joiden piiriin pääsee nopeastikin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Hallituksen ajatus etsiä säästöjä ympärivuorokautisesta hoidosta hoitajamitoitusta pienentämällä ei ole kestävää. Olemme hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavien kanssa edellyttäneet hoitajamitoituksen alentamisesta luopumista. Edellytimme, että sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitussa talouslinjassa pysymisen. Tämä työn on nyt täydessä vauhdissa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ehdotin myös, että ottaisimme hoitotyön johtamisen välineeksi valtakunnallisen hoitoisuusmittarin, jolla henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoidon tarpeen mukaan. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7 000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta ensisijaisesti kuntoutukseen ja vasta sitten hoivaan ja hoitoon. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisemissä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viikon Oulunkylässä hoitaja työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja useimmiten muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin toimijoita, jotta saamme näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon aloitteesta.

Kotihoidossa näkyi myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää paikkoja, joihin pääsee nopeastikin hoitoon, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Eriarvoiset mahdollisuudet ja pitkät jonot peruspalveluihin luovat kasvavia terveys- ja hyvinvointieroja. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada palveluja työterveyshuollon kautta. Jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityisen terveysvakuutuksen. On hyvinvointipolitiikkamme irvikuva, että oikea-aikainen pääsy sotepalveluihin on kiinni kukkaron paksuudesta.

Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia on helsinkiläisistä 36 %, vantaalaisista 30 % ja espoolaisista 26 %. Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy.

Sote-uudistus ja sen tuoma valinnanvapaus lisävät erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuutta. Hoitoon pääsy ajoissa lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja.

Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa.

Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Ehdotin jo neljä vuotta sitten valinnanvapautta juuri siksi, että siitä on mahdollista tehdä sote-uudistuksen yhdenvertaisuuden ajuri. Ihmiset ja asiointitarpeet ovat erilaisia. Siksi Suomen malliin valmistellaan useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteutustapoja.

Valinnanvapaus on mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä ja kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten. Valinnanvapaus varmistaa, että esimerkiksi vaikeavammainen voi olla oman elämänsä vaikuttaja.

Valinnanvapaus korvaa raskaan kilpailutusmenettelyn.

Kun valtiovallan asettamat kriteerit täyttävä toimija listautuu palvelun tuottajaksi, voidaan kilpailla hinnan sijaan laadulla, ja lopullisen valinnan tekee ihminen eikä järjestelmä. Tämä on mittava mahdollisuus esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluille.

Valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut uudistumisen moottori. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Alkuperäinen blogikirjoitus on julkaistu sekä Sosiaalivakuutus -lehden nettisivuilla 20.9.2016 että painetussa lehdessä 3/16.