Kategoria: Blogi

Perustuslakivaliokunta antoi viime kesänä hallitukselle kotiläksyjä, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Muutoksia edellytettiin valinnanvapauslain lisäksi maakunta- ja järjestämislakiin. Muutosvaateista huolimatta valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Vihreää valoa näytettiin valinnanvapauden toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille. Perustuslakivaliokunta piti tervetulleena ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä.

Hallituksen perustuslakivaliokunnan vaateiden vauhdittamana muokattu valinnanvapauslakiesitys on nyt palannut lausuntokierrokselta. Palautetta on tullut paljon. Huoli isosta uudistuksesta näkyy ja tuntuu. Sote-ministereiden on tarkkaan luettava lausunnot, jotta kehittämisehdotukset saadaan viisaasti hyödynnettyä. On varottava, ettei maakunta-ja järjestämislakien muutostarpeet jää muun keskustelun varjoon. Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Hallituksenkin on syytä asiaa vielä arvioida.

On päivänselvää, että asiakassetelin säätämisessä on työstämistä. Alunperinkään lausuntokierrokselle ei olisi pitänyt laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ollut hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin. Kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä, päivystystä, ei ole tietenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita; yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Valinnanvapauslaki on katsottava huolella kokonaisuutena, eikä asiakassetelikeskusteluun pidä jumittua. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot.

Hallitus on selvästi sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin. Olennaista on alleviivata, että valinnanvapauslain ydintavoite on peruspalveluiden vahvistaminen. Ja sen varmistaminen, että verovaroilla julkisen toimijan järjestämänä turvataan kaikille suomalaisille yhdenvertaiset palvelut. OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja yhä useampi ostaa vakuutuksen tai palvelun yksityiseltä. OECD on Suomea huomauttanut eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin ja todennut sen olevan on yksi syy terveyseroihimme.

Suomessa on parikymmentä vuotta yritetty eri ohjelmin ja toimenpitein vahvistaa perusterveydenhuoltoa siinä onnistumatta. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista.

Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti vuonna 2013 Raha seuraa potilasta -mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, muun muassa professori Hiilamo.  Ehdotin (HS 12.6.12) valinnanvapautta keinoksi peruspalveluiden vahvistamiseen ensimmäistä kertaa vuonna 2012 juuri hyvinvointiyhteiskuntamme perustan pelastamiseksi.

Valinnanvapauden laajentamisella peruspalveluissa tavoitellaan sitä, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla lompakon paksuudesta riippumatta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kääntää järjestelmäkeskeisyydestä palveluja käyttävän ihmisen keskiöön. Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen elementti puuttunut.

Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.

Myös sote-tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaistava. Samoin moniammatillinen johtaminen olisi kirjattava sote-pykäliin.

Sote-uudistus ei onnistu, ellei henkilöstö ole aidosti ja oikeasti mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. On vakava tosiasia, että tämä ei alueilla toteudu. Maakuntien päättäjien on tässä tehtävä iso korjausliike ja nopeasti.

Eduskuntaan on tuotava laadukas lakiesitys, joka täyttää uudistukselle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen sote-maakuntauudistuksen sisällöstä tekee eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.

Joulun lähestyessä niin sote kuin muut työasiat jäävät hetkeksi syrjään. Joulun iloa ja onnea uudelle vuodelle 2018!

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

 

Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10-15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo lähes kuusi prosenttia. Joka viides ikääntynyt pääkaupunkiseudun asukas sairasti diabetesta vuonna 2014. Kroonisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä panostaa.

Suomessa on käytössä vaikuttavia ja hyväksi koettuja menetelmiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Osana sote-uudistusta ne on vakiinnutettava koko maahan. Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Laadukas hoito onnistuu keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat.

Diagnostiikan kehityksen myötä diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aikaisemmin. Tällöin sairauksien hoitoon ja niiden kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Diabeteksen hyvä hoito kannattaa.

Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin. Sensorointi parantaa tutkitusti diabeteksen hoitotasapainoa. Sen jatkuvat kustannukset ovat alimmillaan noin 1 400 € vuodessa, mikä on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin verensokerin mittaus sormenpäästä. Sensoroinnilla voidaan kuitenkin ehkäistä diabeteksesta johtuvia sairaalajaksoja ja liitännäissairauksia, mikä tekee siitä diabeteksen hoidon kokonaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa. Palaute laitteesta on ollut positiivista. Paremman verensokeritasapainon lisäksi laite luo turvallisuudentuntua diabeetikon ja omaisten arkeen. Tämä vahvistaa diabeetikon tunnetta sairauden hallinnasta ja edistää toimintakykyä ja arkea.

Eri kunnissa käytännöt glukoosisensorin saamiseksi ovat osoittautuneet hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi ja toisissa kaikki ykköstyypin diabeetikot saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin.

Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.

Tervetuloa Maailman diabetespäivÃän tilaisuuteen tiistaina 14.11 klo 8.30-9.30 Eduskunnan kansalaisinfoon osoitteeseen arkadiankatu 3.

Tilaisuudessa diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa. Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi.

Tilaisuudessa julkistetaan vuoden diabetesteko- tunnustuspalkinnon saaja. Sen on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Avoin tilaisuus järjestetään eduskunnan diabetesryhmän ja Diabetesliiton yhteistyönä. Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

 

Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälää perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta. Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä  eteenpäin yhteisvoimin.

On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta.

Hallitus on selvästi sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta. On ymmärrettävä, että sen tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ihmisen parhaaksi.

Asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelien hallinnointiprosessi on hiottava mahdollisimman ketteräksi, jotta tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa. Kaikissa tapauksissa asiakassetelin myöntää maakunta ammattihenkilön tekemän arvion perusteella.

Valmistelussa edetään normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. On vakiintunut käytäntö, ettö lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarpeellisiksi katsotut muutokset.  Eri toimijatahojen, etenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen on uudistuksessa oltava jatkossakin mukana tiiviisti.

Valinnanvapauslain perusperiaatteet läpäisivät viime toukokuussa perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Perustuslakivaliokunta piti tervetulleena ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä mutta antoi myös tiukat muutosvaateet, jotka on nyt valmisteltu. Merkittävämpiä muutoksia ovat yhtiöittämisvelvollisuuuden muuttaminen mahdollisuudeksi. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden tasapuoliseen kohteluun markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuuteen ja läpinäkyvyyteen on etsitty vaihtoehtoiset keinot. Mittavan uudistuksen voimaantuloa on porrastettu uudella tavalla. Säätelyä on muokattu tarkkarajaisemmaksi erityisesti asiakasseteleiden kohdalla.

On tärkeää, että muutosten perustuslailliset arviot on tehty huolella samoin vaikutusarviot suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. On myös syytä nostaa esiin tietoa kansainvälisistä verrokeista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa Britanniassa valinnanvapautta on toteutettu jo vuosikymmenen ajan mahdollistamalla asiakkaan palveluntarjoajan valinta. Suomessa palvelusetelin tuomat vaikutukset ovat olleet tähän mennessä myönteisiä. Palveluiden saatavuus, laatu ja kustannusvaikuttavuus ovat parantuneet siellä, missä palveluseteleitä on otettu käyttöön.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat uudessa lakiluonnoksessa paremmin myös pienten ja keskisuurten toimijoiden tulon palveluiden tuottajiksi. Tätä nykyä yksityisiä markkinoita dominoivat suuryritykset, valinnanvapauden myötä haastava tavoite on kääntää tilanne monituottajamalliin. Tämä tuo ihmiselle lisää aitoja vaihtoehtoja ja toivottavasti tervehdyttää nykyistä kilpailutilannetta.

Huolellisesti toteutettuna asiakassetelijärjestelmän käyttöönotto turvaa palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja laatua kaikkialla maassa. Nyt palvelusetelin käyttö vaihtelee suuresti ja ihmisten mahdollisuudet ovat eri kunnissa erilaisia. Ihmisen kannalta asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen tapa järjestää palvelut verrattuna nykyisen kilpailutukseen. Kun valinnan tekee ihminen ei kilpailutusta eikä hankintalakia sovelleta.

Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Myös muita muutoksia on meidän valiokunnassa arvioitava ja tehtävä.

Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Kannan huolta pienten maakuntien kantokyvystä palveluiden tuottajina sekä maakuntien suuren määrän vaikutuksista uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksenkin on syytä vielä arvioida, miten maakunta-ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin luotaisiin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yliopistollisten sairaaloiden alueet ovat toimivia yhteistyöalueita. Myös sote-tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaistava. Eduskunta on tämän vuoden budjettia käsittelevässä mietinnössä asiasta tehnyt velvoittavan lausuman.

On tärkeää, että maakuntauudistuksen yksityiskohdista käydään julkista keskustelua. Nyt on vaara, että massiivinen maakuntauudistus livahtaa huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa.

Eduskuntaan on tuotava laadukas lakiesitys, joka täyttää uudistukselle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen sote-maakuntauudistuksen sisällöstä tekee eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä ehdotus nostaa kiinteistöveron alarajaa jätetään toteuttamatta. Meidän kaupunkipoliitikkojen ja asiantuntijoiden huoli asumiskustannusten noususta kuultiin. Tämä vapauttaa Helsingin kiinteistöveron pakkokorotuksesta. Korotus olisi mennyt suoraan ihmisten asumiskustannuksien, vuokriin ja yhtiövastikkeisiin. Tämä olisi kestämätöntä. Asumisen kustannuksiin pitää päin vastoin löytää helpotusta, että tavallisella ihmisillä on mahdollista asua kotikaupungissaan. Hyväksyimme juuri valtiovarainvaliokunnassa kiinteistöverolain muutoksesta mietinnön, johon kiinteistöveron korotuksen perumisen kirjasimme hallituspuolueen valiokuntajäsenten voimin.  Perustelimme muutosta sillä, että korotus painottuisi pääkaupunkiseudulle, jossa asumiskustannusten nousu on suurempaa kuin käytettävissä olevien tulojen. Sietämättömän korkeat asumisen kustannukset ovat kasvun este ja ihmisten arjen kipukohta. Yhdessä asetettu kiinteistöveron tuottotavoite on saavutettu, joten siksikin päätös oli hyvä tehdä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen tulisi tarttua mahdollisuuteen ja antaa Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tulevan vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta haluaa kutsua koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa. Suomen menestymiseen tarvitaan niin maaseutu- kuin kaupunkipolitiikkaa. Toimia on tehtävä alueiden omista lähtökohdista ja Suomen kokonaisetu huomioiden.

Kaupungistumisen tosiasiat on tunnistettava. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle.  Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja tyllisyys eivät nouse kestävästi.

Sote-uudistuksen ydinperiaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaavailtujen maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Kaupunkialueilla on myös omia erityishaasteita, jotka on tunnistettava ja kaupunkipolitiikassa on niihin hallituksen etsittävä vastauksia.

On myönteistä, että ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen toteavat yhteisessä blogissaan (TEMatikkaa 28.9.2017) pitävänsä ajatustamme kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksen. Olennaista on, että koko hallitus tekisi kaupunkipoliittisen selonteon antamisesta pian päätöksen. Vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa ovat koko Suomen etu.

Outi Mäkelä

Sari Sarkomaa

Aikansa eläneen joustamattoman ja erilaisia perheitä epätasa-arvoisesti kohtelevan perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittaminen oli budjettiriihen päätöksistä odotetuimpia ja keskeinen kokoomuksen neuvottelutavoite.

Kokoomukselle on tärkeää, että perhevapaauudistus valmistellaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Joustavuus ja erilaisten perheiden yhdenvertainen kohtelu ovat lähtökohta. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Perheiden tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja. Nämä ovat eilen sovitut peruskivet uudistukselle. Uudistuksen yksityiskohdista sovitaan kuluvan vuoden kuluessa.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2019. Uudistusta tehdään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työssä on tärkeä kuulla perheitä sekä lapsi-ja perhejärjestöjä.

Kokoomusvoimin valmistelemamme perhevapaamalli on toimiva perusta, koska se täyttää kaikki budjettiriihessä uudistustyölle sovitut reunaehdot. Mallissamme lähdetään siitä, että perheet itse tietävät parhaiten, mikä on lapselle parasta.

Hallituksen eilen sopima budjettiesitys saa lapsiystävällisyydestä kiitettävän arvosanan. Sitä ei voi edes oppositio kiistää. Lapsiemme ja lasten lastemme kannalta oli reilua, ettei talouskasvu harhauttanut vastuuttomien menonlisäyksiin. Vastuullista talouspolitiikkaa on jatkettava, ettemme ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Riihessä tehtiin vastuullisesti talouskehysten puitteissa useita perheiden arkea parantavia päätöksiä. Tulevana vuonna lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Kansallista ylpeydenaihetta Äitiyspakkausta kehitetään ja pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee. Opiskelevat lapsiperheet saavat huoltajakorotuksen.

Riihessä sovittiin useasta toimesta, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laatua ja osallistumisastetta. Varhaiskasvatusmaksujen 70 miljoonaan euron alennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Näin puretaan kannustinloukkuja ja edistetään työllisyyttä. Toisen lapsen sisaralennus esitetään nostettavaksi 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Lisäksi käynnistetään kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan lisävoimavaroja.

Peruskoulun tasa-arvoa vahvistetaan panostamalla haastavilla alueilla toimiviin kouluihin. Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonalla eurolla. Lisäpanostukset varhaiskasvatuksen ja koulutukseen ovat kullanarvoisia. Sata vuotta täyttävän Suomen tulevaisuus on lapsissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

On huolestuttavaa, että vain neljäsosa suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa, siksi vanhemmille on tärkeä

antaa tukea ja tietoa lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Siksi neuvoloiden tehtäväksi olisi viisasta vahvistaa vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä. Suomen on syytä ottaa tästä mallia. Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä, vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloille. Pidän Lukukeskuksen vauhdittamia neuvolapilotteja lukemaan kannustamisesta hyvinä ja ehdotan, että toimintamalli otettaisiin käyttöön kaikissa neuvoloissa. Mukana pilotissa on kymmenen kunnan neuvolat ja kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaetaan äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia. Pidän erittäin huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä.

Myönteistä on, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla yhtenäiset saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden hoitosuositukset. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa. Pidän välttämättömänä, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja määrärahan osoittamisesta saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista sairaanhoitajista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon sekä osaamisen lisääminen ovatkin aivan olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut.

Sosiaali- ja terveysministereiden vastuu ja velvollisuus on huolehtia, ettei saattohoidon kehittäminen jää valtavan sote- uudistuksen jalkoihin.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia ajankohtaisista asioista. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA-kriteerit.

Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka.

EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Huomenna torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan ministeri Rehulan johdolla valmistellut sote-ja maakuntauudistuksen jatkoaskeleet.

Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä ja keskittää voimavarat niiden uudistamisen laadukkaaseen valmisteluun.

Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot. Vaikutusarviot ovat mittavassa uudistuksessa kaiken A ja O.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokousten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Terveysvakuutukset ovat valtaamassa sote-kenttää. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja