Tiedote 20.9.2021
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia. Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.
Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen
työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on
antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on
Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen
työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen
kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön
riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen
tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.
”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.
Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista. Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus puuttuvat maassamme.
”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.
”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää.
Kirjallinen kysymys KK 497/2021 vp diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx
Lisätietoja: Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033