Siirry sisältöön

Taideyliopistoa ei saa hyllyttää

Blogi 30.6.2011

Julkisuuteen tulleet tuoreen opetusministeri Gustafssonin ajatukset aikalisän antamisesta taideyliopistohankkeelle ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Uskon, että puheenvuoro oli vain ääneen ajattelua. Toivon, että kyseessä on ennemminkin huoli yliopistoihin kohdistuvista hallitusohjelman leikkauksista kuin lopullinen ministerin päätös hyllyttää koko taideyliopisto. Kannustan uutta ministeriä pitämään kiinni hallitusohjelman kirjauksesta edistää taideyliopiston syntymistä ja puolustamaan yliopistojen voimavaroja.

Taideyliopiston perustaminen ja siihen liittyvien lisävoimavarojen kerääminen on hyvä ottaa koko uuden hallituksen yhteiseksi tavoitteeksi samalla tavalla kuin Aalto-yliopiston perustaminen oli edellisen hallituksen yhteishanke ja missio. Taideyliopiston muodostavat Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu ovat varmasti kaiken panostuksen arvoisia.

Taideyliopiston muodostaminen Helsinkiin on uuden hallitusohjelman merkittävämpiä yliopistoja koskevia linjauksia eikä sitä ei pidä kevyin perustein heittää romukoppaan. Luopua ei pidä myöskään siksi, että taloudessa on tiukkaa ja että hankkeelle ei ole vielä budjetoitu rahaa. Asian eteen kannattaa ja pitää tehdä työtä. Ei vain siksi, että hallitusohjelmaneuvotteluissa on siitä sovittu ja että asian eteen on yliopistokentässä huhkittu hartiavoimin.

Urakoida kannattaa ennen kaikkea siksi, että hanke on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävä. Vaikeina aikoina on pienen maan panostettava strategisesti tärkeisiin kohteisiin ja yliopistot ovat Suomen menestyksen rakentajia.

Taideyliopisto on mahdollisuus eri taiteenalojen kehittymiselle ja voimavarojen suuntaamiselle opettamiseen sekä tutkimukseen, ja se toisi opiskelijoille nykyistä enemmän joustavia valinnanmahdollisuuksia. Taideyliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen tulee vastata taidekentässä ja taideammateissa tapahtuviin muutoksiin. Nykyinen taideyliopistojen organisointi ja rakenne eivät näitä tavoitteita tue parhaalla mahdollisella tavalla.

Hanke on perusteltua myös voimavarojen järkevän käytön kannalta. Perustettavan taideyliopiston sisällä toimisi kolme erillistä akatemiaa edelleen omilla nimillään. Taideyliopistolle tulisi yhteinen johto, hallitus ja strateginen päätöksenteko ja näin vähennettäisiin hallintoa.

Taideyliopiston perustaminen on perusteltua ennen kaikkea taidealojen yliopistojen kehittämisen takia. Tavoitteena on kansainvälinen vapaan taiteen yliopistoksi profiloituva yksikkö, joka vahvistaisi taiteen asemaa sekä autonomiaa yhteiskunnallisesti ja olisi vahva tekijä maamme taide- ja kulttuurielämässä.  

Taideyliopisto on tärkeä koko Suomelle, niin taiteen kehitykselle kuin taloutemme kasvunkin kannalta. Taide ja kulttuuri tuottavat tieteen ja koulutuksen ohella yhteiskunnan sivistyksellisen perustan. Suoraan sanottuna aikalisän ottaminen runsaat 20 vuotta työn alla olleessa taideyliopisto-asiassa ihan hallituksen alkumetreillä olisi täysin ennenaikaista.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram