Siirry sisältöön

Pettymysten pettymys – hallituspuolueet äänestivät kumoon opintotuen tulorajojen noston pätkäkorotuksen sijaan pysyvästi

Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä hallitus esittää opintotukeen vaikuttaviin opiskelijan tulorajoihin korotusta määräaikaisesti 25 prosentilla. On hyvä, että hallitus edistää kokoomuksen pitkäaikaista tavoitetta opintotuen tulorajojen korottamisesta. Korotus on kuitenkin aivan liian pieni ja vuoden pätkäkorotus on opiskelijalle hyvin hankala. Hallituksen esittämä opintotuen tulorajojen korottaminen vain väliaikaisesti ei ratkaise ongelmaa, vaan tulorajat tulisi korottaa pysyvästi.

Eduskuntaryhmämme vaihtoehtobudjetissa esitämme, että tulorajoja korotetaan pysyvästi 50 prosentilla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tämä nostaisi keskimäärin opiskelijoiden vuosituloja 600 eurolla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 12 000 eurosta 18 000 euroon.

Sivistysvaliokunnassa hallituspuolueet äänestivät nurin ehdotuksemme. Jätimme tietenkin vastalauseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Teimme esityksemme uudestaan istunnossa. Ikävä kyllä hallituspuolueet äänestivät toistamiseen nurin esityksemme.

Lähes 60 prosenttia opiskelijoista tekee töitä opintojensa ohella. On järjetöntä rajoittaa heidän toimeliaisuuttaan muita pohjoismaita merkittävästi alemmilla tulorajoilla. On kaupunkilaisjärjen vastaista kampata tulevaisuuden toivojemme mahdollisuuksia hankkia lisätuloa ja kartuttaa omaa osaamistaan opiskeluaikana. Tulorajat eivät palkitse ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä. Vuosittain noin 40 000 työtä tehnyttä opiskelijaa saa tulorajojen vuoksi Kelalta opintotuen takaisinperintäkirjeen. Kaikki järkisyyt edellyttävät opintotuen vapaan tulon rajan nostamista merkittävästi.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opintotukia pitää maksaa kokonaan takaisin tulorajan ylityttyä. Muissa maissa tulorajan ylittävältä osalta tuloja verotetaan suuremmalla prosentilla kuin tulorajan alapuolisia tuloja eli rajaveroprosentti nousee.  Opiskelijan vapaan tulon rajojen noston yhteydessä on välttämätöntä nostaa vastaavasti takaisinperinnän tulorajoja.

Takaisinperintä toteutetaan, vaikka opiskelija olisikin edennyt riittävästi opinnoissa. Valtio menettää samalla miljoonia euroja nettotuloja, koska opiskelijat rajoittavat työn tekemistä. Työnteon pitäisi olla aina kannattavaa, ja ahkeruudesta tulisi palkita. Lisäksi on välttämätöntä huomioida, että opintojen ohella tehty työ on monesti kausittaista ja osapäiväistä. Tulorajan määritteleminen etukäteen on monesti ongelmallista. Takaisinperinnän keventämisessä ei ole kyse lisäkustannuksista vaan päinvastoin. Tulorajojen nostaminen vahvistaa julkista taloutta ja jättää opiskelijalle enemmän käteen tehdystä työstä. Valtiovarainministeriön virkamiesraportti suosittaa vahvasti tulorajojen nostamista. On pakko ihmetellä, miksi hallitus ei kuuntele asiantuntijoita eikä opiskelijoita.