Hyvinvointiyhteiskuntamme on heikko siellä, missä sen pitäisi olla vahvimmillaan. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on koronaepidemian aikana vaikeutunut entisestään. Mielenterveyden keskusliitto pitää tilannetta katastrofaalisena.
Useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet jopa vuosia, eivätkä siltikään ole saaneet mielenterveysapua. Hätä ja huoli on valtava tukea ja hoitoa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän läheisillään. Monen vakavista ongelmista kärsivän lapsen todellisuutta on, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun sijaan edessä on sijoitus pois omasta kodista. Kun nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi.
Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.
Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. Puheenvuorossani nostin esille vakavan ongelman eriarvoisesta pääsystä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vaikka mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, vuosittain kuntien terveydenhuollon menoista on ohjautunut yhä pienempi osuus niiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Olin mukana yhdessä mm. Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.
Terapiatakuu-kansalaisaloite sai valtavan tuen suomalaisilta. Sen saapuessa eduskuntaan lokakuussa 2019 kaikki puolueet kannattivat sitä, samoin koko hallitus. Sen jälkeen kohtelu aloitteelle on ollut tylyä.
Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia.
Tuore lakiluonnos hoitotakuuajan kiristämisestä ei kuitenkaan sisällä terapiatakuun tavoitteita kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamisesta perustasolle eikä takaa yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä, ja Terapiatakuu-kansalaisaloite on edelleen käsittelemättömänä sysättynä mappi Ö:hön.
Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ilmaisseet pettymyksen, ettei hoitotakuuta koskeva lakiluonnos takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen tyngäksi jääneeseen esitykseen. Järjestöjen vaade, että hallitus pitää korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan, on oikeutettu ja kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa sille täyden tuen.
Yhtä suuri huoli on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa vaadittaisiin yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus.
Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa jättää kaikkien puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta. Onneksi esitys on vasta luonnos, joka on ensi vuonna mahdollista korjata. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.