Siirry sisältöön

Äitisi ja isäsi eivät siivoa täällä!

Palattuani elokuun alussa kesälomalta vein ensimmäisen työpäivän päätyttyä lapset lähimmälle uimarannallemme. Suureksi pettymykseksi oli vesi sinilevän takia uimakelvotonta. Ajattelin, että ainakin eväät voimme rannalla syödä, vaikka uida ei voisikaan. Harmistusta lisäsi se, että ennen eväiden syöntiä oli pakko siivota rantaa ja kerätä sieltä suurimmat roskat. Muutama muukin oli ollut eväsretkellä. Grillaus- ja eväsroskia oli jätetty tuulen levitettäväksi sinne tänne hiekkarannalle ja mereen.

Helsingin kadut ja puistot täyttyvät etenkin kesäisin roskista. "Joku sen kuitenkin sieltä siivoaa", on kuulunut puistossa piknikillä olevan suusta. Roskaaminen on kaupungissamme ikävää arkipäivää. Lasipullojen rikkominen aiheuttaa suuren tapaturmariskin niin uimarannoilla, puistoissa kuin pyöräteilläkin. Roskaaminen on harmillinen riesa, joka ei vain pilaa ympäristöä ja viihtyvyyttä vaan se on myös kallista lystiä. Jonkun kun on aina maksettava siitä, että roskat siivotaan. Ja se joku on tietenkin veronmaksaja.

Roskaaminen on ikävää välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Omien jätteiden jättäminen on monille niin piintynyt tottumus ja tapa, ettei siihen edes enää kiinnitä huomiota. Varsinkin juhlapäivät ja ulkotapahtumat näyttävät monen mielestä olevan oikeutettu syy jättää roskat lojumaan muiden siivottavaksi. Ajatus ja asenne "joku muu hoitaa aina asiat puolestani eikä minun tarvitse piitata", on huolestuttava. Se johtaa vastuun ulkoistamiseen muille ihmisille.

Ei ole oikein eikä millään muotoa perusteltua, että saamme kaikki maksaa roskaajien jälkien siivoamisen ja kärsiä roskaamisen aiheuttamista vahingoista sekä mielipahasta. Roskaamistilanne ei ole ongelma vain meille helsinkiläisille, vaan se haittaa myös pääkaupunkimme mainetta matkailukohteena.

Jokaisen on muistettava ja kannettava vastuunsa ympäristöstä. Sen, minkä jaksaa puistoon, rannalle tai kadulle kaupasta kantaa, pitää myös jaksaa sieltä pois roskakoriin asti viedä.

Ei ole yllätys, että monet kuntapäättäjät Helsingissä, kuten yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen (kok) jo kesän alussa useasti, ja nyt viimeisimmäksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri haluaisivat puuttua tiukemmin roskaamiseen esimerkiksi rikemaksun avulla. Mahdollisuus antaa sanktio roskaamisesta halutaan mukaan kuntien keinovalikkoon herättämään ihmisiä kantamaan vastuuta omista roskistaan ja ympäristöstään. Mielestäni vaateet ovat järkeviä ja kannatettavia.

Olen kannustanut uutta hallitusta selkeyttämään lainsäädäntöä niin, että kunnilla olisi nykyistä selkeämpi oikeus sanktioida roskaamista. Sakottamisoikeus olisi vahva viesti siitä, että roskaamiseen halutaan saada nollatoleranssi. Jätin tänään asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä asian kuntoon laittamiseksi.

Sakkorangaistus on ollut toimiva keino monissa suurkaupungeissa pitää kadut ja puistot siisteinä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa on havahduttu ongelmaan. Ruotsissa on kesällä astunut uusi laki voimaan, jonka johdosta roskaajalle saa antaa sakon heti paikan päällä.

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, vähenisikö roskaaminen jos kaupunkiin saataisiin isompia roskakoreja. On hyvä, että Helsingin rakennusvirasto pohtii parhaillaan, millaisia uudet roska-astiat voisivat olla. Ylipäätään on tärkeä myös pohtia, miten voisimme vähentää jätteen syntyä. Selvää kuitenkin on, että suuremmat roskikset eivät auta, jos roskia ei vaivauduta sinne laittamaan. Asenteet ja tottumukset kaipaavat muutosta. Roskakorien käyttäminen on taito, jonka jokaisen kaupunkilaisen tulee osata ja sitä taitoa pitää myös viitsiä käyttää.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram