Siirry sisältöön

Töölöläinen 18.9.2022: Helsinkiläisillä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan

Tuleva talvi huolettaa monia helsinkiläisiä. Hintojen nousu, tulevat sähkölaskut ja muut arjen kustannukset ovat monen mielessä isoina kysymyksinä. Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuoden talousarvion valmistelun. Valmistelussa on tärkeä etsiä keinoja arjen kustannusten kurissa pitämiseksi, vaikka se ei ole helppoa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan.

Joukkoliikenne on tärkeä osa helsinkiläisten arkea. Koronapandemian ensimmäinen vuosi vähensi huomattavasti Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajien määrää. Toinen pandemiavuosi liikkumisrajoituksineen romahdutti HSL:n matkustamisen historian alhaisimpiin lukemiin. Matkustaminen jäi 40 prosenttia eli noin 160 miljoonaa matkaa alhaisemmaksi vuoteen 2019 verrattuna. Tasoittaakseen taloustilannettaan HSL on joutunut harkitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten lippujen hintojen korotuksia.

Helsingin kaupunginhallituksessa lausuimme asiasta ja totesimme pitkän pohdinnan jälkeen, ettei nyt tule nostaa HSL lippuhintoja. Nousevien asumisen ja elämisen kustannusten aikana ihmisten työntekoa ja työhön liikkumista ei pidä vaikeuttaa. Moni seniori on ollut rajoitusten vuoksi pääasiassa kotona ja nyt on todella tärkeää, että kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset pääsevät liikkumaan kaupungissa. Liikuntapaikat, kirjastot ja kulttuuritapahtumat odottavat ihmisiä.

Joukkoliikenteen käyttöä pitää vahvistaa sisimpien vyöhykkeiden alueilla. Pidän perusteltuna yhden vyöhykkeen kertalipun käyttöönottamista HSL:n alueella. Se on erityisen tärkeää kantakaupungissa asuvien ihmisten kannalta. Ihmiset kulkevat ostoksille, teatteriin, konsertteihin ja moneen muuhun arjen välttämättömään palveluun. Lipun hinnan on oltava myös kaupungin keskustassa kulkeville kohtuullinen.

Ajatus, että lyhyet matkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin aina, on arjesta irtaantunutta. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja se on otettava huomioon kaupungin liikennepolitiikasta. Myös 12 kuukauden lipun suhteellista edullisuutta voisi parantaa.

On hyvä, että HSL:n tuleva uusi järjestelmä mahdollistaa myös pankkikortilla lähimaksamisen. Se on kasvattanut lipputuloja muualla maailmassa. Lähimaksaminen toimii samalla tavalla kuin HSL-kortti nyt: valitset kortinlukijalta oikean lipun, näytät pankki- tai luottokorttiasi lukijalle ja nouset kyytiin. Lähimaksaminen tulee käyttöön vuoden 2023 aikana.

Julkisuudessa huolia herättänyt kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on vasta virkakunnan esitys, joka on rakennettu aikaisemmin päätetyn talousraamin puitteisiin. Minkäänlaisia päätöksiä koulutuksen leikkauksista ei siis ole tehty. Varsinainen keskustelu talousarviosta käydään vasta kun asiakirja etenee poliitikkojen käsittelyyn ensin lautakunnassa ja myöhemmin talousarvioneuvottelussa. Tällöin tehdään päätökset myös siitä, mikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti on.

On tärkeää, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Tulevaisuus tehdään pienten ja vähän suurempien lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin.

Nykyisellään varhaiskasvatuksen työvoimatilanne on jo kriittinen ja heikentynyt entisestään. Perusopetuksessa on yhtä lailla opettajien tilannetta seurattava tarkkaan. Niin vakinaisiin tehtäviin kuin sijaisuuksiin on vaikea saada pätevää henkilöstöä. Tämä on olennaista ymmärtää kaupungin palkkakehitysohjelmassa. Kaupungin tulee huolehtia, että päiväkodeissa ja kouluissa työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, jotka tukevat henkilöstön pysyvyyttä. Esimiehillä kuluu valtavan paljon aikaa sijaisten hankintaan. Päiväkodeissa Helsingin olisi viisasta lisätä omien vakisijaisten määrää. Esimiesten aikaa vapautuisi ja henkilöstön työskentelyolosuhteet paranisivat. Mikä parasta päiväkodissa tuttu aikuinen alati vaihtuvien sijaisten sijaan on monin tavoin lasten ja perheiden etu. Lähipäiväkotiperiaatteen edistämiseen on sitouduttava vahvasti.

Helsinkiläisten päättäjien tärkeä tehtävä on joka taholla edistää toimia, jotka tuovat helpotusta korkeiden asumis- ja elämiskustannusten kanssa kamppaileville helsinkiläisille. Omakotitaloasukkaat voivat vähentää kodeissaan tehdyt remontit kotitalousvähennyksessä. Olen tehnyt aloitteen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi koskemaan vastaavasti myös asunto-osakeyhtiöissä asuvia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta se olisi reilua. Hehän maksavat pääsääntöisesti taloyhtiön remonttikulut yhtiövastikkeissa. Helsingissä taloyhtiöiden remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja monille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin olisi konkreettinen keino vauhdittaa korjausrakentamista ja energian säästöä sekä uusiutuvaa energiaa edistäviä korjauksia.

Sari Sarkomaa