Siirry sisältöön

Mielenterveys ei odota – Terapiatakuun tavoitteet seuraavan hallitusohjelman prioriteettilistalle

Mielenterveysongelmat ovat suuri kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn.

Mielenterveysongelmat ovat keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa.

On vakava tosiasia, että useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä silti ole saaneet sitä. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisillaankin. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. 

Monen vakavista ongelmista kärsivän lapsen todellisuutta on, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun sijaan edessä on sijoitus pois omasta kodista. Kun nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.

Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. Puheenvuorossani nostin esille vakavan ongelman eriarvoisesta pääsystä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vaikka mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, vuosittain kuntien terveydenhuollon menoista on ohjautunut yhä pienempi osuus niiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Vauhdittaakseni kansalaisaloitetta jätin eduskunnassa aiheesta toimenpidealoitteen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kuluneella eduskuntakaudella toistuvasti esittänyt terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina äänestäneet esityksemme nurin. Perusteluna on ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Lupauksesta huolimatta hoitotakuulain uudistamisessa mielenterveys sysättiin syrjään. Se oli vakava virhe, joka seuraavan hallituksen ja eduskunnan pitää korjata ja tehdään vihdoin terapiatakuusta totta.

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Omaiset joutuvat kantamaan valtavan takaan. Olin viime viikolla mukana FinFami Uusimaan järjestämässä keskustelutilaisuudessa Tuikku-Kohtaamossa tapaamassa omaisia, joiden perhettä on kohdannut mielenterveyden vaikeat haasteet. Omaiset pitää ottaa palvelujärjestelmässämme paljon paremmin huomioon. FimFamin kaltaiset järjestöt tarjoavat vertaisapua ja tukea sekä tietoa, jota ei muualta saa. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on tiivistettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon hyvää ihmisten arjen parantamiseksi.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Koronan aikana sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat monin kertaistuneet. Vakavasta työvoimapulasta kärsivä Suomi tarvitsee terapiatakuun myös työllisyyden ja toimeliaisuuden turvaksi ja ennen kaikkea ihmisten inhimillisen ja hyvän arjen varmistamiseksi.

Työllisyysvaikutus varhain aloitetulla hoidolla voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7 500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä. Mahdollisuus osallistua työelämään itselleen sopivalla tavalla on paras tapa ennalta ehkäistä mielenterveyssyistä johtuvaa syrjäytymistä.

Mielenterveys ei enää odota. Seuraavalla eduskuntakaudella on tehtävä päätökset, joiden myötä ihmiset pääsevät matalalla kynnyksellä jonoista hoitoon ja saavat tarvitsemansa avun ja tuen ajoissa. Ketään ei saa jättää yksin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti