Julkaistu Töölöläisessä 1.10.2023
Lähiluonto, meri ja sen rannat sekä saaret ovat meille helsinkiläisille suuri rikkaus ja rakkaus. On elintärkeää seurata kaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöömme. Helsingin ympäristöraportti on tässä työssä mainio työkalu. Uusin raportti julkaistiin ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa.
Helsingin tavoitteena on edistää vesistöjemme terveyttä ja säilyttää niiden monimuotoinen luonto. Helsinki on erityisen aktiivinen Itämeren suojelija. Valitettavasti kotimeremme on edelleen yksi maailman saastuneimmista merialueista, ja meidän on vähennettävä päästöjä ja vaalittava paremmin rantojamme. Iloitsen siitä, että olemme Helsingissä käynnistäneet uuden Itämeri-toimenpideohjelman valmistelun, joka keskittyy kestävään merenkäyttöön, meriluonnon monimuotoisuuteen, tutkimusyhteistyöhön sekä rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja roskaantumisen kitkemiseen.
Ympäristöraportin käsittelyssä valtuusto hyväksyi kokoomuksen aloitteen, jossa vaadimme selvitystä lumensulatuslaitteiden hankkimisesta lumen mereen kippaamisen sijaan. Hernesaaresta ajetaan vuosittain edelleen jopa 10 000 kuormallista saastunutta lunta mereen. Valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Vauhdittaakseni Helsingin toimia tein eduskunnassa lakialoitteen likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt tavoite on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
Vaikka Helsingin ilmanlaatu on parantunut vuosikymmenien aikana, liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly ja pientaloalueiden puunpolton päästöt vaikuttavat edelleen negatiivisesti terveyteen ja viihtyisyyteen. Kaupunki pyrkii parantamaan ilmanlaatua monin toimenpitein. Helsingin kaupunki tekee yhtä lailla aktiivisesti toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi.
Sähköautojen ja bussien määrä Helsingissä kasvaa jatkuvasti. Helsingissä on panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen ja pyöräverkon laajentamiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivittäminen vastaamaan vuoteen 2030 aikaistettua hiilineutraaliustavoitetta on merkittävä askel eteenpäin. Tämä tarkoittaa jatkuvia toimenpiteitä, jotta voimme pysyä ajan tasalla teknologian kehityksen ja energian hinnan muutosten kanssa.
Kaupunkiympäristölautakunnan tuoreet linjaukset ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja huolia. Syytä onkin olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä sekä keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien. Liikennettä on määrä kanavoida Kaivokadulta Esplanadeille, jotka on myös hiljattain muutettu yksikaistaisiksi.
Ydinkeskustan liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida laajemmin myös ydinkeskustan ulkopuolella. On vakavaa, että keskustan yrittäjät ja asukkaat on sivuutettu periaatteiden suunnittelussa. Alueen yrittäjät ovat huolissaan päätöksen näivettävän entisestään keskustaa. Kantakaupungin alueella asuu mittava määrä ihmisiä, joista kymmenet tuhannet asuvat keskustan välittömällä vaikutusalueella, mukaan lukien Töölö, Kruununhaka, Katajanokka, Eira, Punavuori ja Kamppi.
Kun keskustasta vapautetaan lisää tilaa jalankulkijoille, pyörille ja palveluille, on huolehdittava keskustan asukkaiden, yrittäjien ja muiden autoilijoiden liikkumisedellytyksistä. Valtuustoryhmämme edustajat lautakunnassa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja lisäaikaa löytää yhdessä kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä ja koko kaupunkia paremmin palveleva ratkaisu. Ikävä kyllä ehdotus äänestettiin kumoon vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton vastustukseen äänin 7-6.
Toimiva joukkoliikenne, suotuisat olosuhteet kävelylle ja pyöräilijöille ovat olennainen osa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia, mutta yhtä lailla keskustan saavutettavuus kaikista suunnista kaikilla kulkumuodoilla pitää varmistaa. Tässä työssä olisi jatkossa syytä huomioida Esplanadin katujen kaventamisen kokeilun vaikutuksista saadut tulokset eri vuodenaikoina sekä hyödyntää maanalaisia ratkaisuja nykyistä paremmin.
Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Helsingissä on tehty useita toimia, mukaan lukien osayleiskaavat ja asemakaavat, jotka ottavat paremmin huomioon luontoarvot. Lähiluonnon säilyttäminen ja katuvihreän lisääminen ovat kärjessä kaupunkilaisten toivelistalla. Kotikaupunkiimme perustettiin myös neljä uutta luonnonsuojelualuetta.
Kaupunkimme tavoitteena on vähentää roskien määrää ja roskaamista sekä lisätä Helsingin puhtautta. Se on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä osuutensa.