Uusi Suomi Puheenvuoro 13.10.2023
Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Se on mahdollista tehdä nyt, koska hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Pääministeri Marinin hallitus leikkasi Kela-korvaukset liki olemattomiin. Se oli virhe tilanteessa, jossa maassamme on pitkät hoitojonot, mittava hoitovelka ja hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintojen uudistamista.
Uuden korvausmallin valmisteluaikana korotetaan ensin nykyisiä Kela-korvauksia. Vuoden 2023 talousarviossa korotuksiin on esitetty 100 miljoonaa euroa vauhdittamaan hoitojonojen purkua. Nykyisten Kela-korvausten taksojen korottaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta. Kela voi itse tehdä taksojen tarkistukset.
Seuraavaksi käynnistyy uuden Kela-korvausmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että sen yhteydessä yksityinen fysioterapia palautettaisiin korvattavuuden piiriin. Uusi Kela-korvausmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025.
Uuden mallin valmistelussa on syytä tarkastella myös fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On syytä vakavasti arvioida mallia, jossa Kela-korvaus myönnettäisiin yksityisen sektorin fysioterapiasta, joka toteutetaan sote-valvontalain määrittelemällä tavalla terveyspalveluna. Mallissa korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille. Julkisessa terveydenhuollossa on jo luovuttu lähetekäytännöstä ja siirretty ensikontakti yleislääkäriltä fysioterapeutille. Fysioterapeutin suoravastaanotot on vakiintunut käytäntö lähes kaikilla terveysasemilla.
Suoravastaanotto on tutkimusten mukaan kustannustehokasta. Jos asiakas tarvitsee lääkärin arviota, fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärille. Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia. Kun Kela-korvauksen saaminen fysioterapiasta ei enää edellytä lääkärin lähetettä, pienenevät Kela-korvausten kustannukset lääkärikäyntien osalta merkittävästi. Lisäksi lääkäriaikoja vapautuu lääkäripalveluja tarvitseville.
Edellinen hallitus poisti yksityisen fysioterapian Kela-korvauksen piiristä kokonaan vaikutuksista piittaamatta. Esityksen vaikutusarvioinneissa todettiin, että leikkaus osuu erityisen kipeästi pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen ja tehokas hoitomuoto. Asiakaskunta on laaja, ja julkisen terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia. Yli puolet fysioterapiasta tuotetaan yksityisellä sektorilla.
Tuki- ja liikuntaelinvaikeuksien vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos. Fysioterapian Kela-korvaus on kustannustehokas ja kannustava keino vaikuttaa etenkin yli 50-vuotiaiden työikäisten suurimpaan työkyvyn ongelmaan, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakyvyn ylläpitoon ja siten myöhempään vanhuspalveluiden tarpeeseen.
Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian vaikuttavuudesta on vahvaa kaikissa kansansairauksissa.
Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on ollut yli 50 prosenttia. Fysioterapia-alan yrittäjät ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä. Uuden Kela-korvausmallin valmistelussa on tärkeää kuulla kuntoutusalan toimijoita ja tuottajia laajasti.
Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotikuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukemisella voidaan välttää ja siirtää eteenpäin muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.
Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillintä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä.