Blogi 6.1.2026
Valoa kohti mennään, kun vuoden pimein aika on ohitettu. Helpotus oli myös monelle isoja vahinkoja tuoneen Hannes-myrskyn laantuminen. Maailmalla myllerrys jatkuu. Ukrainan kestävän rauhan, maailman epävakaan tilanteen rauhoittumisen eteen pieni Suomi tekee osaltaan vahvasti työtä.
Kokoonnuimme vielä ennen joulua ulkoasianvaliokunnan ja suuren valiokunnan voimin kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
EU-huippukokouksessa tehty päätös Ukrainan tulevien vuosien 90 miljardin euron tuesta oli täysin valtavan tärkeä ja täysin välttämätön. Suomi ja moni muu EU-maa olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat suoraan käyttöön Ukrainan hyväksi. Vahvat erilaiset näkemykset ja tiukat neuvottelut johtivat hybridimalliin, jossa Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää yhteisen Ukrainan tukeen otettavan lainan takaisinmaksuun.
Päätavoite toteutui: Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman lisäapua Ukraina ei pääsisi neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Suomi seisoo Ukrainan tukena, jotta rauha Venäjän brutaalin hyökkäyssodan päätteeksi olisi sellainen, että Ukrainan kansa voi sen hyväksyä. Venäjä ei valitettavasti ole vielä antanut yhtään selvää merkkiä tahdosta rauhaan.
Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin vakava. Julkista taloutta on sopeutettu noin 10 miljardilla eurolla. Silti menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Tämä kuvaa massiivisen vakavaa lähtötilannetta, josta nykyinen eduskunta ja hallitus aloittivat työnsä. Sopeutustoimilla on estettyä maamme ajautuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen.
Ymmärrys tilanteen vakavuudesta nyt laajaa. Kuluneen vuoden merkittävämpiä päätöksiä oli kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi vasemmistoliiton sitoutuminen velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevina vaalikausina. Yhteisenä tavoitteena on kestävällä tavalla pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa jokaisesta apua tarvitsevista huolehditaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiinni oleva itäraja ovat vaikuttaneet suomalaisten mieliin ja talouteemme tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa. Rauhan aikaansaaminen ja uskon tulevaisuuteen vahvistumiseen eteen teemme osaltamme eduskunnassa kaikkemme.
Ensi vuonna on taas kerran käytävä avoimin mielin läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen menestys on aina kietoutunut työ tekoon ja yrittäjyyteen sekä osaamiseen, niin on varmasti jatkossakin.
Iloitsen eduskuntakauden 200 miljoonan euron lisäpanostuksista peruskouluun ja perustaitojen vahvistamiseen. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös vuonna 2026. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä.”
Vaikean työllisyystilanteen takia on erityisen tärkeä vahvistaa kaupunkimme nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka. Kaupunginhallituksessa päätimme määrärahasta hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18-29 – vuotiaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 työtöntä nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin.
Uusia alkuja- hankkeella kannustamme myös kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Hyvä uutinen on myös se, että olemme päättäneet laajentaa koululaisten kesätyöseteli toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja ottaa nuorten yrittäjyysseteli käyttöön.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsingissä vauhditamme vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Mielellään otan vastaan ajatuksia ja palautetta siitä, kuinka Helsinki voisi asiasta toimia entistäkin paremmin.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi Uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tänä vuonna. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. ”Tasavallan presidentti Stubb asetti toivoa tuovassa uudenvuodenpuheessaan hienolla tavalla suomalaisille yhteiset tavoitteet: rauha, kasvu ja välittäminen.
Olkoon alkanut uusi vuosi kaikin tavoin parempi kuin edellinen!