Blogi 2.6.2026
Passin ja henkilökortin voimassaolon 10 vuoteen pidentävä lakiesitys on vihdoin eduskunnassa. Esitys on tervetullut ja helpotus monen arkeen. Lähes jokainen suomalainen tarvitsee passia tai henkilökorttia ja niiden uusimiseen liittyvä vaiva ja kustannus ovat arjessa tuttuja.
Uudistu on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on melkoisen kallista ja vaivalloista, varsinkin jos ei asu lähetystön lähettyvillä.
Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi.
Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja johtui silloin käyttöön otettuun biometriikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä epävarmuuksista. Nyt tilanne on toinen. Biometrinen tunnistus, sirutekniikka ja sähköinen asiointi ovat kehittyneet merkittävästi. Tekniikan mahdollistaessa palaamisen turvallisesti 10 vuoden uusintakäytäntöön, on se syytä tehdä. Useissa EU-maissa passit ovat jo voimassa pidempään kuin meillä.
Pidempään voimassaoloaikaan palaamisen myötä asiointikäynnit vähenevät, kustannukset pienenevät ja lupapalvelujen kuormitus kevenee.
Lakiesityksessä esitetään voimassaolon säilyttämistä alaikäisten osalta viitenä vuotena. Lasten ja nuorten kasvonpiirteet muuttuvat nopeasti, mikä heikentää tunnistettavuutta. Alaikäisten passiin merkittäisiin hänen huoltajiensa tiedot. Näin varmistettaisiin, että huoltajatiedot ovat helposti tarkistettavissa esimerkiksi lasten kanssa Suomesta ulkomaille matkustettaessa.
Sisäministeriö arvioi, että lain voimaantulo on mahdollista viimeistään vuoden 2028 alkupuolella. Olennaista on kiirehtiä asiaa ja jos mahdollista saada laki nopeammin voimaan.
Passiin tulevan kasvokuvan saisi jatkossa toimittaa vain taho, jolla on Y-tunnus tai vastaava EU/ETA-tunniste. Käytännössä tämä tarkoittaisi valokuvaajia, valokuvaliikkeitä ja muita elinkeinonharjoittajia. Hakija ei voisi enää itse toimittaa kuvaansa. Tavoitteena on parantaa asiakirjaturvallisuutta, kuten varmistaa kuvan aitous, estää digitaalinen manipulointi ja parantaa biometrisen tunnistuksen luotettavuutta. Lisäksi kuvaajasta jäisi viranomaisrekisteriin jäljitettävä tieto, mikä lisää vastuullisuutta.
Muutos kiristäisi nykykäytäntöä, jossa hakija voi vielä toimittaa kuvan itse, mutta viranomaiset ovat jo pitkään todenneet itse otettujen kuvien hylkääntyvän usein heikon laadun vuoksi.
Kansainvälisesti käytännöt vaihtelevat, eikä EU aseta yhtenäistä vaatimusta kuvan ottajalle, joten Suomen linja olisi tässä suhteessa monia maita tiukempi.
Kun asiakirja olisi voimassa 10 vuotta, asiakirjaturvallisuutta kiristetään siten, että henkilöllisyyden varmistaminen ja sormenjälkien ottaminen vaativat aina fyysisen käynnin. Tämän vuoksi jokainen hakija asioisi henkilökohtaisesti poliisiasemalla ja nykyinen niin kutsuttu kevennetty hakumenettely poistuisi. Asiakirjojen hinnat vahvistetaan erikseen sisäministeriön maksuasetuksella.
Johtamani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on aktiivisesti ajanut 10 vuoden passia ja henkilökorttia yhteistyössä Suomi Seuran kanssa. Uudistusta vauhditti hallituspuolueiden turhia normeja purkava työ, jossa päätettiin viedä 10 vuoden passia eteenpäin. On mainiota, että asiassa nyt edetään.
Lakiesitys on tarkkaan arvioitava eduskunnan käsittelyssä. Palaute ja huomiot ovat tervetulleita.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.