Siirry sisältöön

Kirjallisuus on tuotava vahvemmaksi osaksi äidinkielen opetusta!

Blogi 6.7.2026

Kirjallisuuden asemaa peruskoulun opetuksessa on viisasta vahvistaa edelleen. Olemme kuluvalla eduskuntakaudella vahvistaneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta peruskoulussa lisäämällä opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia syksystä 2025 alkaen. Jatkamme tätä työtä Kokoomuksessa. Seuraava askel on varmistaa, että lisäaika ja opetussuunnitelman painotukset tukevat aidosti myös kirjallisuuden lukemista ja käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikaa lukemiselle, laajempaa kosketusta kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa sekä selkeämpää painotusta kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen eri vuosiluokilla.

Maamme peruskoulun oppilaiden lukutaito on edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella, mutta pitkään jatkunut lukutaidon heikkeneminen vaatii toimia. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimenpiteistä lukutaidon vahvistamiseksi. Nykyisin joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason.

Suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi hyväksyimme eduskunnassa lain osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee myös opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on kuitenkin jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säätämämme rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on keskeinen. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä, sillä lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Lapselle ja lapsen kanssa on hyvä lukea sen jälkeen kun lapsi on itse oppinut lukemaan. Koska kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti, vakinaistimme Lukulahja lapselle -ohjelman. Sen myötä neuvoloissa valistetaan vanhempia lapselle lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä. Ohjelma ehkäisee tutkitusti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat omien unelmien tavoittelemisen. Yhtä lailla on tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman.

Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.