Kolumni 21.8.2026 (Töölöläinen)
Lukutaito on kaiken oppimisen, sivistyksen ja elämässä pärjäämisen perusedellytys. On vakava tosiasia, että joka viides peruskoulun päättävä nuori ei saavuta edes tyydyttävää lukutaidon tasoa. Tämä näkyy vakavin tavoin koulujen ja kaupungin arjessa sekä nuoren elämässä. Huono lukutaito syrjäyttää, vaikeuttaa oppimista ja estää jatko-opintoja sekä työelämään siirtymistä. Nykyistä vaikuttavammat korjaustoimet ovat välttämättömiä.
Hyvä lukutaito syntyy lukemalla. Helsingissä olemmekin asettaneet tavoitteeksi rakentaa kotikaupungistamme lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin. Lukutaitotyötä tehdään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Lisäämme eri toimin lukemista lasten ja nuorten arjessa. Jatkossa päiväkodeissa luetaan nykyistä enemmän ja harjoitellaan kielellisiä taitoja. Lukemista lisätään koulussa eri oppiaineiden yhteydessä, ja lisäsimme myös 5. ja 6. luokille äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunteja.
Kirjastojen rooli lukemisen innostajina on korvaamaton. Kirjastomme tuovat kirjat lähelle arkea ja madaltavat lukemisen kynnystä. Olemme Helsingissä sitoutuneet varmistamaan lähikirjastoverkoston laajuuden. On ollut välttämätöntä, että olemme lisänneet painettuja oppimateriaaleja, ja sitä työtä on jatkettava.
Eduskunnassa tekemämme päätökset tukevat myös lukutaidon edistämistä. Perusopetuksen rahoitusta on vahvistettu 200 miljoonalla eurolla. Lisärahalla on uudistettu oppimisen tukea, ja tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen on lisätty. Sopimuskoulujemme valtionrahoitus on korjattu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Iloitsen siitä, että työrauha on jo kohentunut, kun kännyköiden käyttöä kouluissa on rajoitettu.
Riittävän vahva suomen tai ruotsin kielen taito on oppimisen edellytys. Siksi suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2 ja R2) -opetus täsmennetään kielitaidon tasoon perustuvaksi määräaikaiseksi tueksi kohti yleistä oppimäärää. Siirtymisen tueksi tulee mahdollisuus antaa yleisopetuksessa vielä lisäopetusta.
Erityisen tervetullut uudistus on laki osaamistakuusta: jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista, kun vähimmäisosaaminen sekä kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin määritellään. Tämä tukee opettajien entistä vaativampaa työtä. Tavoitteena on lopettaa ”armovitoset” ja kehitys, jossa taitojen heikentyminen ei ole aina näkynyt arvosanoissa. Tavoitteena ei ole lisätä luokalle jäämistä, vaan saada oppilaille ajoissa tukea ja samalla vaatia heiltä riittävää työskentelyä ja kyseisen luokan edellyttämää osaamista.
Lukemisen edistäminen on ollut kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun työssäni keskeistä. Iloitsen tavoitteeni toteutumisesta: saimme vakinaistettua Lukulahja lapselle -ohjelman rahoituksen. Kyse on neuvoloiden työstä, joka tutkimusten mukaan on kannustanut merkittävästi etenkin niitä vanhempia lukemaan lapsilleen vauvaiästä lähtien, jotka eivät muutoin lukisi.
Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä ja koulutietä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa lisätään. Lapsille lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.
Lasten lukutaidon vahvistamista ja oppimistulosten nostamista ei pidä jättää yksin opettajien harteille. Kaupungissamme on hyvät opettajat, mutta myös kehittämistä riittää. Sitä on kaupungin tehtävä yhteistyössä entistäkin tiiviimmin opettajien, oppilaiden ja perheiden kanssa. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen oppilas saa tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen opintojen suorittamiseen ja tavoittelemaan omia unelmiaan.