Blogi 9.9.2026
Eläimiä pahoinpitelevät ja kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on ihmisten tehtävä.
Iloitsen siitä, että saimme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn, jonka myötä eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin lähtökohtaisesti eläintenpitokielto.
Perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläintenpitokieltoa määrättäisiin vähintään viideksi vuodeksi.
Pidän hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä tärkeänä uudistuksena. Sivistyneessä oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohteluun on puututtava määrätietoisesti. Jos ihminen kohtelee eläintä julmasti, seurauksien pitää olla tuntuvia. On täysin yleisen oikeustajun vastaista, että eläintä vakavasti kaltoin kohdellut voisi pian ottaa uuden eläimen hoidettavakseen.
Uuden lain myötä myös eläintenpitokiellon rikkomiseen puututtaisiin nykyistä ankarammin. On perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussäännös rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin kasvaneen merkityksen ja suojelun tarpeen.
Lakia pitää noudattaa ja määrätyillä seuraamuksilla pitää olla merkitystä. Eläintenpitokielto ei voi olla muodollinen seuraamus, jonka voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos ihminen ei kykene huolehtimaan eläimistä tai kohtelee niitä kaltoin, hänelle ei yksinkertaisesti kuulu eläintä.
Eläintenpitokiellon valvontaa vahvistetaan samalla. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomista epäiltäessä voitaisiin tietyissä tilanteissa tehdä kotietsintä, mikä parantaa erityisesti lemmikki- ja seuraeläimiä koskevien kieltojen valvontaa. Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta.
Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ”paperitiikeriksi”, koska sen valvonta on pysähtynyt kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä edes perustellun epäilyn kohdalla. Tämä tehottomuus on jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä.
Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Lakimuutos on tarpeellinen: pidemmät eläintenpitokiellot, ankarammat rangaistukset ja paremmat valvontakeinot vahvistavat eläinten hyvinvointia ja auttavat ehkäisemään eläinsuojelurikoksia.
Eläinten kohtelu kertoo myös yhteiskunnan arvoista. Eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Eläimen pitäminen tuo mukanaan aina vastuun sen hyvinvoinnista. Eläin on täysin ihmisen armoilla. Se ei voi vaihtaa kotia, soittaa apua tai puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi meidän velvollisuutemme on puuttua tilanteeseen silloin, kun eläintä kohdellaan väärin. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.
Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.
Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi