Siirry sisältöön

Päivähoidon hallinnonalasiirto menossa vikaraiteille

Yksi hallitusohjelman kohokohdista on kirjaus siitä, että ikivanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Yhtä pitkään odotettu asia on se, että päivähoito ja varhaiskasvatus siirtyvät valtakunnantasolla sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Siirto vahvistaa yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja on ennen kaikkea lapsen etu.

Julkisuuteen tullut tieto valmistelun uudesta käänteestä oli todellinen yllätys. Ministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) totesi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Opettaja-lehden haastattelussa (16.9.2011), että päivähoitojärjestelmään liittyvät tuet, esimerkiksi kotihoidon tuki, ovat jäämässä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Asia on niin suuri ja käänne yllättävä, että jätin asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 96/2011 vp). Kysyin, onko asia todellakin näin, koska hallitusohjelmassa ei päivähoidon "puolittamismallista" ole mitään mainintaa.

Hallitusohjelmassa ei ole kirjattuna, että pienten lasten tuet ja varhaiskasvatus menisivät eri ministeriöihin. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan varhaiskasvatusosiossa lukee selvästi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Kirjalliseen kysymykseeni ministeri vastasi, että hallitusneuvotteluissa on sovittu, että siirto koskee lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 §:ssä määriteltyjä päivähoidon palveluja. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia.

En ole koskaan kuullut kenenkään tällaista Guzenina-Richardsonin esille nostamaa puolittamismallia esittävän. Enkä ole kuullut mitään perusteluja tälle siirron kahtiajakautumiselle. Varmaa on, että ehdotus lisäisi tehottomuutta ja vaarantaisi koko varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Päivähoidon puolittamismalli johtaisi moniin järjettömyyksiin. Varhaiskasvatuksen halkominen puoliksi ei olisi kenenkään etu vaan olisi suuri virhe. Se on vastoin kaikkea mitä selvityshenkilöt ja asiantuntijat ovat esittäneet.

Hallinnonalan siirtoa ovat selvittäneet useammat tahot ja aina esityksenä on ollut koko kokonaisuuden siirto. Onhan päivähoito kokonaisuus erilaisine vaihtoehtoineen. Useat kunnat ovat hallinnonalan siirron tehneet ja jokainen niistä on siirtänyt koko kokonaisuuden.

Viimeisempien selvityshenkilöiden mukaan kokonaisuuteen kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki. Selvityshenkilöt kuulivat työnsä aikana lukuisaa joukkoa eri asiantuntijoita. Lopputuloksesta oli selkeä ja yhtenäinen näkemys.

Jos kahtiajakautuminen toteutuu, niin OKM:ssä ja STM:ssä on oltava kussakin omat "päivähoitovirkamiehensä" jotka valmistelisivat omaa puolikastaan päivähoidosta.

Työaikalain muutosten johdosta perhepäivähoitajat ovat yhä enemmässä määrin siirtymässä yksityisiksi ammatinharjoittajiksi ja toimimaan yksityisen hoidon tuen turvin. Kunnissa on monenlaisia yksityisen päivähoidon vaihtoehtoja. Puolittamismallissa kunnallinen ja yksityinen päivähoito olisivat eri ministeriöiden alla. Tällöin yksityinen päivähoito jäisi erilleen muusta varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta.

Mikäli palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, olisivat eri ministeriöissä, olisi kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa. Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi kahteen ministeriöön "jakautuminen" on järjetöntä.