30.4.2012 MunkinSeutu
Tuore Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen päätös Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä oli enemmän kuin tervetullut. Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat aikansa eläneet ja olleet jo pitkään kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala on 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden Lastensairaalan.
Kävimme johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Lastenklinikan ja Lastenlinnan tiloihin ja toimintaan. Keskustelimme HUS:n tekemän periaatepäätöksen jatkotoimenpiteistä. Lähtökohta on oltava, että uusi Lastensairaala on osaamiskeskus, jolla on kiinteä yhteys vastasyntyneiden teho-osastoon (NKL) ja muuhun Meilahden alueen toimintaan. Lasten sairaanhoito tulee säilyttää kokonaisuutena ja Meilahden sairaala-alueella.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Nyt on oikea hetki laittaa työryhmä työhön ja valmistelemaan valtiovallan rahoitusosuutta. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Esimerkiksi munuais-, elinsiirto- ja sydänosastolla potilaista on noin 66 prosenttia muista kuin HUS-jäsenkunnista. Lastenklinikalla onkin valtakunnallinen hoitovastuu mm. lasten sydänvioista, elinsiirroista ja vaikeasta epilepsiasta sekä kantasolusiirroista.
Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme.
Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat elinkaaren lopussa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden. Tilanahtaus on johtanut siihen, että perustason osastohoito on ajettu minimiin ja HYKS-alueella asuvat lapset ovat valtakunnallisesti huonommassa asemassa verrattuna muuhun maahan, koska sairaalaanottokynnys on korkealla.
Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.
Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla yhtälailla maailman huippua oleva terveydenhuolto.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri