Siirry sisältöön

Suomi jälkijunassa jaetun vanhemmuuden tukemisessa?

21.11.2012 Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa penää Erofoorumin puheenvuorossaan hallitukselta toimia jaetun vanhemmuuden tukemiseksi. Erilaiset perheet eivät näy riittävästi yhteiskuntapolitiikan, lainsäädännön ja palveluiden kehittämisessä.

”Ikävä tosiasia on, että osa perhepolitiikan käytännöistä on jäänyt nykytodellisuudesta jälkeen. Näin on käynyt eroperheiden kohdalla. Monet etuudet pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Lainsäädäntö laahaa perässä ja kohtelee perheitä eriarvoisesti. Perheet ovat erilaisia, mutta niitä pitää kohdella samanarvoisina”, toteaa Sarkomaa.

”Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja tunnusta eroperheiden jaettua vanhemmuutta. Uusperheiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saa aikaan sen sijaan usein ristiriitoja ja saattaa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan. Joustavat perhepoliittiset etuudet olisivat merkittävä tuki jaetulle vanhemmuudelle”, jatkaa Sarkomaa.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada. Ruotsissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan.

”Joskus on syytä katsoa, onko aidan toisella puolella ruoho vihreämpää. Silloin voi miettiä, olisiko naapurin keinovalikoimassa sellaisia välineitä, joilla omakin piha saadaan kuntoon”, toteaa Sarkomaa.

Ikävä ja kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Suomessa koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

”Tässäkin asiassa on naapurimaamme askeleen edellä. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa”, Sarkomaa sanoo. ”Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta aidosti tuettaisiin.”

”Me kaikki tiedämme, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Jaetun vanhemmuuden tukeminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja elämään ilman vanhempiensa riitelyä kuunnellen. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen edun, hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Sosiaaliturvan uudistusta miettineen SATA-komitean esityksetkin saivat kritiikkiä siitä, ettei muuttuvia perhesuhteita ja yksinhuoltajaperheitä ole esityksissä otettu riittävästi huomioon. Sarkomaa muistuttaa, että yhteishuollossa olevan lapsen aseman ja oikeuksien määrittely edellyttäisi laajempaa ja useita eri hallinnonaloja kattavaa tarkastelua.

On hienoa, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. ”On todettava, että työtä tarvitaan paljon ennen kuin nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033