Nykypäivä 18.10.2013
Päivittäinen liikunta on tärkeää meille kaikille ja ikääntyvälle se on elinehto. Fyysisesti aktiivinen toiminta edistää merkittävästi ikääntyvien toimintakykyä, kuten tasapainon säilyttämistä ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun myös muun muassa muistin säilymisen ja kehittämisen sekä hyvän olon tunteen kautta. Lisäksi liikunta tarjoaa sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, mikä on tärkeää iloisen ja mielekkään elämän säilyttämisessä.
Vietimme viime viikolla kansallista vanhusten viikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä ikäihmisten asemaan yhteiskunnassa. Liikunnan tuomat hyödyt ovat moninaiset, ja kaikkien eri toimijoiden on omassa toiminnassaan ja päätöksissään huomioitava liikunta.
Ikääntyvien fyysisen aktiivisuuden määrä on huolestuttavan alhainen. Tällä hetkellä ainoastaan muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikunnallisesti aktiivisen ja passiivisen erot ovat merkittävät. Ikääntyvän väestön keskuudessa liikunnan kansantaloudellisesti suurin vaikutus on juuri toimintakyvyn parantamisessa. Silti liikuntaa ei ole määrätietoisesti ja kattavasti otettu, lukuisista tutkimuksista huolimatta, käyttöön terveyden- ja toimintakyvyn kustannustehokkaassa edistämisessä.
Myönteistä kehitystä on toki tapahtunut. Esimerkiksi Voimaa vanhuuteen (VV) – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma sekä Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma ovat tärkeitä ja kaivattuja edistysaskelia. Myös hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Nyt on varmistettava, että erityisesti ikääntyvien päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote vanhusten hoivassa sisältyvät laadittaviin seurantakriteereihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Tavoite on, että vanhuspalvelulaki vauhdittaa kuntia kehittämään ikääntyvien liikuntamahdollisuuksia.
Liikkumattomuuden vähentämisessä on keskeisessä roolissa arkiliikunta ja erityisesti ulkoilu. Vanhusten on täysin mahdotonta asioida kävellen tai käydä ulkoilemassa, elleivät kävely- ja pyöräilyreitit ole turvallisia ja esteettömiä esimerkiksi valaistuksen, levähdyspaikkojen ja hiekoituksen osalta. Ikääntyvien liikuntaa voidaan edistää myös niin järjestöjen perustoiminnassa huolehtimalla, että ohjatut liikuntamahdollisuudet ovat myös ikääntyville riittävän monipuoliset, kuin terveydenhuoltopuolella huomioimalla liikunnan tuomat hyödyt kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisevissä toimissa.
Talven ja synkkenevien iltojen myötä korostuu liikunnan merkitys. Liikunta ehkäisee masentuneisuutta tuomalla iloa ja riemua päivään. Uskomme, että Suomesta löytyy osaamista ottaa liikunnan tuomista mahdollisuuksista kaikki teho irti, ja sisua ikääntyvän väestön keskuudessa edistää ja ylläpitää omaa terveyttään. Yhteisen tahtotilan avulla Suomi säilyy hyvinvoivana myös jatkossa.
Leena Harkimo
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)
Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)