Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Lasten liikkumattomuus on suuri kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. On välttämätöntä etsiä ennakkoluulottomasti lisää keinoja lasten liikunnan ja terveyden edistämiseksi. Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.
Lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vain puolet. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Lasten ja nuorten liikkumattomuus uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä. Liikuntaläksyehdotukseeni on nyt kaikki syyt tarttua. Se on taloustalkoissa huokea ja hyvä keino taittaa kestävyysvajetta. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.
Muista aineista koulussa annetaan pääsääntöisesti läksyjä, mutta liikunnasta ei. Liikuntaläksyt ovat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe ottaa esille kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, ovathan vanhemmat tärkeimmät vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.
Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen ja tukee monin tavoin lasten hyvää arkea sekä koulunkäyntiä. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat toiselle asteelle saakka. Jotta liikuntaläksyillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisääviä vaikutuksia, läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa.
Koulujen on kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Kouluja on myös innostettava pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana kaikkia lapsia kannustetaan ja ohjataan liikkumaan. Näin saadaan helposti viikkoon jo 2,5 tuntia liikuntaa lisää. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vauhdilla jatkettava.
Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille.
Toivoa herättävää on, että uusin kouluterveyskysely osoittaa nuorten liikkumisen lisääntyneen. Tätä hyvää kehitystä on viisasta vauhdittaa.