Purjehtijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Muutaman vuoden takaisen kesälomapurjehduksemme yhden kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen lapseni.
Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.
Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta.
Tutkimusten mukaan rantojen virkistyskäyttö on suurin maalta tuleva syy roskaongelmaan. Merien roskaantuminen on globaali ongelma, jonka karmein esimerkki on Tyynellämerellä kelluva maailman suurimmaksi kaatopaikaksi nimetty jätelautta. Kestämätön kulutus on johtanut mm. jätemuovista johtuvaan roskaantumiseen.
Myös Itämeri kärsii jätemuovikuormituksesta. Tutkimusten mukaan suomalaisten rantojen roskista kolme neljäsosaa on juuri vaikeasti hajoavaa muovijätettä. Näkyvät muoviroskat ovat toki vaarallisia esimerkiksi eläimille, mutta tutkijat ovat näkyvien roskien ohella olleet erityisen huolestuneita muutaman millimetrin kokoisista mikromuovipartikkeleista merissä.
Tutkijat ovat havainneet meressä mikromuovia, eli paljain silmin havaitsemattomia muovihiukkasia. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja. Mikromuovia syntyy myös UV-säteilyn ja kuumuuden hajottaessa merissä olevaa muovia.
Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun. Muovisen roinan lisäksi Itämerestä löytyy myös metalleja, paperia, lasia ja kumia – kaikki meidän ihmisten toimien jäljiltä.
Itämeressä on onneksi myös alueita, joilta roskaa ei löydy lainkaan. Jokainen voi myös itse tehdä paljon rakkaan Itämeremme hyväksi. Saariston ja rantojen siistinä pitäminen ja jätteiden asianmukainen lajittelu ovat jokaisen vastuulla. Pidä saaristo siistinä ry ylläpitääkin pääasiassa veneilijöille tarkoitettuja Roope-palveluja, kuten jätepisteitä, kuivakäymälöitä ja imutyhjennysasemia. Yhtälailla rannoilla oleskelijoiden tulisi muistaa asianmukainen kierrätys ja omien roskien siivous lähtiessä.
Olen tyytyväinen siitä, että me Itämeren ystävät saimme hallitusneuvotteluissa sovittua Itämeren suojelun tärkeäksi osaksi hallituksen ohjelmaa. Työtä on paljon tehtävä niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, että tavoitteet saadaan vaikuttaviksi teoiksi Itämeren parhaaksi.
Voit allekirjoittaa vetoomuksen YK:n alaisen, kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi. Vetoomus luovutetaan päättäjille ensi vuonna Suomessa ja kansainvälisellä tasolla. Katso lisätietoja: www.pallonkutistajat.fi
Sari Sarkomaa
kansanedustaja