Maailmalla kulkiessa huomaa, että Suomesta tunnetaan parhaiten PISA-tulokset ja laadukas koulutusjärjestelmämme. Suomalaisella koulutuksella on niin vahva brändi, että moni kansainvälinen suuryritys voi vain haaveilla vastaavasta. Kullanarvoinen kysymys on, kuinka muuttaa tämä brändi menestystuotteiksi, työpaikoiksi ja vahvaksi vientialaksi.
Jotta hyvinvointiyhteiskuntamme perusta säilyisi ja jotta Suomessa olisi tulevaisuudessakin työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia vientialoja. Menestyäksemme meidän on erikoistuttava yhä enemmän työtehtäviin ja toimintoihin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta.
Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Kysyntää on erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joissa ei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Koulutusvientiä on maassamme edistetty vuodesta 2010 lähtien, jolloin valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen. Viennin tueksi kehitettiin Future Learning Finland- vientiklusterihanke (FLD), jota Finpro vetää. Mukana on korkeakouluja, niiden yrityksiä, muita koulutuksentarjoajia ja esimerkiksi opetusteknologiafirmoja. Tavoitteena on ollut edistää tuotteistamista, yhteistä markkinointia, yhteisiä tuotteita ja verkottaa suomalaiset, kansainvälisesti pienet toimijat. Vain näin voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla.
Koulutusvienti ei toteutetuista toimenpiteistä huolimatta kuitenkaan vedä. Eikä ihme, kun esteitä ylitettäväksi on useampia; päällimmäisenä se, että suomalaisilla korkeakouluilla ei ole mahdollisuutta myydä tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille.
Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta. Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä.
Lainsäädäntö asettaa haasteita myös korkeakoulujen tilauskoulutuksen myymiselle. Mikäli tilauskoulutuksen tilannut korkeakoulu tai organisaatio toisessa maassa perii opintoihin osallistuvilta opiskelijoilta lukukausimaksuja, asettaa tämä esteen suomalaiselle korkeakoululle tilauskoulutuksen myymiselle.
Ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei säädettäisi Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille korkeakoulututkintoon johtava koulutus maksulliseksi. Korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden mutta niiden olisi perittävä tutkintokoulutuksesta vähintään kustannukset kattava maksu. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa.
Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Suomalaisille ja EU:n kansalaisille ei tule koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa.
Korkeakoulujen ja koko Suomen kansainvälistyminen on itsessään tärkeä tavoite. On selvää, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla -varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.
Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä voimme tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen