Siirry sisältöön

Suomen sote-mallin kulmakiveksi henkilöstön moniammatillisuuden hyödyntäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus harppasi värikkään väännön jälkeen merkittävän askeleen eteenpäin. Tehty ratkaisu luo puitteet valmistella mittavaa uudistusta eteenpäin ja rakentaa sosiaali-ja terveydenhuoltoon Suomen mallia. Uudistus on mittava mahdollisuus luoda peruspalveluiden malli, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä.

Työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.

Sote-uudistus on merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.

Osana uutta sote-mallia tulee tarkastella myös nykyisten terveysasemien roolia. Viisasta olisi luoda uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa.

Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.

Myös digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi.

Olennaista on ottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö vahvasti mukaan uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, alan henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, THM
sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen
www.sarisarkomaa.fi