Siirry sisältöön

Toimiiko 18+15 -malli vai ei, sote-ratkaisut pöytään!

Koko Suomi odottaa henkeään pidätellen uutta sote-lakiesitystä. Ensisijaista on saada tieto, miten uudistuksen kivijalaksi kaavailtu 18+15-malli konkreettisesti toteutetaan ja kestääkö se perustuslaillisen tarkastelun. Jos ongelmia on, ne on ratkottava heti palvelut paremmaksi -periaatteella.

Malli 18+15 syntyi 7.11.2015 hallituksen värikkään väännön jälkeen. Mallin hyväksyminen ei ollut helppoa, koska sen haasteet olivat ilmeiset. Hallitus sopi, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sote-palveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Kolmen itsehallintoalueen, jotka hallitus on ristinyt maakunnaksi, pitäisi järjestää palvelut jonkun toisen maakunnan kanssa. Kuinka tämä tehdään, on ollut siitä asti avoin kysymys.

Kokoomus on vahvasti sitoutunut siihen, että tämä eduskunta vie sote-uudistuksen maaliin. Tämä edellyttää sitä, että mallin jatkovalmistelussa on saatava ripeästi vastauksia. Soten sotkuinen menneisyys ja aikataulun tiukkuus edellyttävät, että sote-malli läpivalaistaan viivytyksettä ja perusteellisesti. Lausuntokierrokselle saatikka eduskuntaan ei voi eikä saa tuoda lakiesitystä, joka ei kestä perustuslakitarkastelua.

Jokaiselle suomalaiselle tärkeän uudistuksen asiantuntija-arviot on saatava ripeästi osaksi sote-keskustelua. Poliittisessa valmistelussa sote ja ihmisten paremmat palvelut on priorisoitava ykkösasiaksi. Asialla on kiire, koska hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla. Ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet.

Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Opiksi on osattava ottaa ja jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa.

Sote-esityksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset on läpivalaistava sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. On hyvä muistuttaa lausumasta, jossa eduskunnassa edellytimme, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

Perusteltua huolta aiheuttaa hallituksen kaavailema itsehallinto- ja sote-alueiden suuri määrä. Alueet ovat kantokyvyltään kovin erilaisia ja heikkojakin. Se tuo valmisteluun haasteensa, josta asiantuntijat ovat vakavasti varoittaneet.

Koko hallituksella on vastuu siitä, että muutenkin mittavaan ja tunnetusti monimutkaiseen uudistukseen ei itse enää lisätä vaikeuskertoimia. Ylipaisuneen aluehallinnon ja lisäverotason luominen maakuntaveronmuodossa ovat asioita, joista viisasta pidättäytyä. Rahoitus on viisainta hoitaa valtion verotuksen yhteydessä kerätyillä sote-maksulla. Valmistelukoneiston rajalliset voimavarat ja kiireisen hallituksen poliittinen pääoma on suunnattava itse asiaan eli soteen.

Viime kaudella kuntauudistus kamppasi sote-uudistuksen. Samaan ansaan ei ole vara livetä. Kaikki muut Pohjoismaat ovat kyenneet uudistamaan sote-järjestelmänsä ja juurruttamaan valinnanvapauden osaksi ihmisten arkea. Kyllä me Suomessakin kykenemme, kun tinkimättä etenemme sote-edellä.