Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 21.6.2016
Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta, mikä tarkoittaa, että summa lähentelee 5 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä. Lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Siten yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Näiden lukujen valossa lääkejätteen vähentämiseen on ryhdyttävä ripeästi osana valtion talouden säästötalkoita. Lääkejätteen vähentämisellä voidaan säästää niin ympäristöä, apteekin asiakkaiden kuin veronmaksajan euroja.
Tiedot lääkejätteen määrästä selviävät Apteekkariliiton helmikuussa tehdystä selvityksestä. Tavallisin syy lääkejätteen syntyyn oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia. Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska se aiheutti haittavaikutuksen. Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %).
Lääkejätteen vähentämiseen on löydettävissä yksinkertaisia keinoja, jotka on syytä ottaa viivytyksettä käyttöön. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen. Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä. Kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.
Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelussa käytetään suuria, edullisempi lääkepakkauksia sekä lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Yhteiskunta hyötyy annosjakelussa syntyvistä säästöistä lääkekorvausten osalta.
Annosjakelupalvelu on monin tavoin potilaan etu. Se parantaa lääkitysturvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun "lääketokkurat" vähenee, potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen. Palvelu on hyödyllisin paljon lääkkeitä käyttäville.
Apteekki perii annosjakelusta palkkion, joka kattaa palvelusta aiheutuneet kustannukset. Palkkiot vaihtelevat apteekkikohtaisesti. Annosjakelupalkkion rahoitusta uudistettava siten, että annosjakeluun liittyvät palkkiot määritellään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen asetuksessa lääketaksasta. Annosjakelupalkkion määrittäminen lääketaksassa lisäisi annosjakelupotilaiden tasa-arvoa palvelun kustannuksien suhteen ja mahdollistaisi potilaan kokonaisvaltaisen palvelun hänen valitsemastaan lähiapteekista.
Hallitusohjelman mukaisesti syksyn budjettiriiheen valmistellaan 134 me leikkauksia lääkekorvausjärjestelmään. Kannustan hallitusta selvittämään, mikä osuus mittavasta leikkauksesta voitaisiin löytää lääkejätteen vähentämisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Samalla säästettäisiin ympäristöä ja helpotettaisiin paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta.
Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen