Siirry sisältöön

Kaupunkilaiset ja yritykset tekevät yhdessä elinvoimaisen Helsingin

Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.

Työ on kaupunkimme keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää työpaikkoja. Turhat kiellot ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.

Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa kohtelua yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.

On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläiselle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.

Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin tekemällä uudistaa ilman lainmuutosta tai lisärahaa. Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien työtä. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on oltava lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.

Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että eri kaupunginosien ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa kaupunkilaisten äänen kuulumista.

Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä 26.11.2016.