fbpx Siirry sisältöön

Apteekki huomenna

Julkaistu Apteekkarilehden verkkojulkaisussa 2.4.2019

Keskustelu apteekeista on kuluneella eduskuntakaudella ollut värikästä. Asioita on yksinkertaistettu ja virheelliset väittämät ovat eläneet osin omaa elämäänsä. On välttämätöntä, että tulevaa hallitusta muodostettaessa linjataan selvästi apteekin tulevaisuudesta.

Kiivaan apteekkikeskustelun luomia paineita purkamaan perustettu hallituspuolueiden apteekkiryhmä linjasi kolme kivijalkaa apteekin kehittämiselle. Suomalaista ammattiapteekkia kehitetään proviisoriomisteisena, luvanvaraisena ja osana terveydenhuoltoa.

Työryhmä, jossa olin myös jäsenenä, linjasi, että apteekkilupien määriä lisätään ja että apteekkilupien myöntämisestä tehdään läpinäkyvämpää. Mielestäni lupajärjestelmän uudistaminen on tehtävä huolehtien lääkitysturvallisuudesta ja lääkkeiden hyvästä saatavuudesta.

Tulevaisuuden apteekin tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja. Terveydenhuollossa potilaan lääkehoidon toteutuminen otetaan usein liian itsestään selvänä. Lääkehoidon aloituspalvelut pitäisi ottaa valtakunnallisesti käyttöön. Apteekkeja tarvitaan entistä monipuolisemmin tukemaan onnistunutta lääkehoitoa ja potilaan sitoutumista. Ikäihmisten, moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon sitoutumiseen ja onnistumiseen tarvitaan erityisen vahvaa tukea.

Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet samaan aikaan perusterveydenhuolto on rapautunut. Apteekkia tarvitaan monin tavoin rinnalle yhteistyökumppaniksi.

Lääkehoitoihin sitoutouttaminen on terveydenhuollolle merkittävä haaste, kun alle puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista toteutuu suunnitellusti. Myös lääkehoidon arviointipalvelun on tärkeä olla kiinteä osa apteekin toimintaa. Iloitsen siitä, että jatkossa kaikilla Suomessa valmistuvilla farmaseuteilla on valmiudet tehdä lääkehoitojen arviointeja.

Koneellinen annosjakelupalvelu on saatava kattavasti käyttöön. Se on oiva tapa vähentää lääkehävikkiä, säästää hoitajan työtä sekä lisätä lääketurvallisuutta. Uudistaisin korvaus- ja palkkioperusteet, jotta tämä tavoite toteutuisi. Apteekkien toiminta on palvelutyötä. Siksi tulonmuodostuksen tulee tulla enemmän työstä ja olla vähemmän riippuvainen lääkkeen hinnasta.

Viisas kunta ottaa käyttöön vaikkapa asiakassetelin, jolla mahdollistettaisiin lääkehoidon arviointi tai annosjakelupalvelu varallisuudesta riippumatta. Säästöhän tulee niin kunnalle, veronmaksajalle kuin ihmisille itselleen, kun turhat lääkkeet karsitaan ja usein myös ihmisen toimintakyky kohenee.

Reseptikeskukseen pohjautuva lääkityslista ja valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ovat innostava tavoite ja esimerkki siitä, mitä hyötyjä digitalisaatio voi tuoda hoitoon ja moniammatilliseen työhön. Apteekit voisivat kirjata tietoa lääkehoidon vaikuttavuuteen liittyen sekä välittää tietoa lääkärille Kanta-palveluiden kautta.

Toivotan kaikille aurinkoista kevättä ja työn iloa tärkeään työhönne!

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram