Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.
”Ei ole mitään syytä,
miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun
opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen
lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa
aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin”, sanoo Sarkomaa.
Kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on
yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on
yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen
vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa
(Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin
oman maakunnan hakijoita.
”Vetoan Rinteen hallitukseen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vastaavan rahoituksen turvaamiseksi. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta”, sanoo Sarkomaa.
Muuhun Suomeen
verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen
aloituspaikoissa, suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden
määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin
suomalaisiin nuoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen
kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla.
”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää
hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan
suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta
Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen
ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa
työvoimasta menetetään pysyvästi”, sanoo Sarkomaa.
Myös korkeakoulutetun työvoiman kysynnässä korostuu Uudenmaan rooli. Pula osaajista on keskeinen kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Uusimaa joutuu houkuttelemaan osaajia muualta. Uusimaa on ainoa Manner-Suomen maakunta, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden maan sisäinen nettomuutto on merkittävästi positiivinen.
”Hallitusohjelmassa korostetaan korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämä edellyttää ripeitä toimia”, tähdentää Sarkomaa.
Edellinen hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen korkeakouluindeksien jäädytyksen lopettamisesta. Nykyinen hallitus on esittänyt korkeakoulujen perusrahoituksen nostamista. Vaikka on aikeissa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, ei lisämäärärahoja ole tiedossa. Eduskunnan on ensi vuoden talousarvion käsittelyssä löydettävä määrärahat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen ja tutkintotavoitteiden nostamisen rahoittamiseen, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033