fbpx Siirry sisältöön

Muisti-lehden pääkirjoitus: Liikunta vaalii terveyttä ja hyvää mieltä

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.

Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.

Tutkimukset osoittavat, että ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Makuuttavasta hoitokulttuurista on siirryttävä kuntouttavaan toimintatapaan, jossa kaikilla on mahdollisuudet halutessaan liikkua ja elää omannäköistä elämää. Muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella, jotta jokainen suomalainen voisi ikääntyessään luottaa saavansa inhimillisen kohtelun ja hyvän hoidon sekä mahdollisuuden elää oman näköistä elämää. Osana lakiuudistusta on tarkoitus juurruttaa toimintakyvyn edistäminen, kuntoutus ja arjen liikunta osaksi kaikkia ikäihmisten palveluja ja arkea. Tässä työssä Muistiliiton tekemä Hyvän hoidon kriteeristö on viisas ohjenuora. Muistiliiton tärkeä tehtävä on huolehtia, että vanhuspalvelulaki uudistetaan muistisairaiden ja heidän omaistensa osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös vuonna 2020 päättyvän Kansallisen muistiohjelman jatko on saatava liikkeelle ja siinä on oltava vahvasti mukana liikunnan edistäminen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Sari Sarkomaa 
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Muisti-lehdessä 1/2020
Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram