Siirry sisältöön

Vaaliterveiset 15.04.2011

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaalta vaaliterveiset 15.04.2011

Hyvä kuukausikirjeeni lukija,

Vaalit ovat aivan oven takana. Parasta vaalityötä on hyvin tehty eduskuntatyö, mutta vaalikampanjakin on tehtävä täysillä. Moni teistä onkin mukana, lämmin kiitos siitä!

Vaalikampanjamme on ollut erittäin onnistunutta. Tiimimme on näkynyt ja kuulunut. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta! Facebook-sivuillani http://www.facebook.com/sarkomaasari löytyy vaalipäällikön ottamia vaalitunnelmakuvia. Olemme myös jakaneet paljon esitteitä, ja katukuvassa ovat näkyneet pylvästaulut sekä mm. bussipysäkeillä ja asemalaitureilla isommat mainokset.

Palautetta on tullut siitä, pidetäänkö minua itsestään selvänä läpimenijänä ja jättääkö siksi äänestämättä. Mikään ei ole itsestään selvää. Jokainen ääni on äärimmäisen tärkeä ja kaikki tuki on tarpeen. Tarvitsen Sinulta valtakirjan jatkaakseni työtä paremman arjen ja Suomen puolesta. Mukavaa olisi, jos muistuttaisit tuttaviasi äänestämisen tärkeydestä ja suosittelisit minua sopivaksi katsomillesi henkilöille.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! Olen viikonloppuna tavattavissa seuraavasti:

Lauantaina 16.4.

klo 10.30 – 12 Munkkivuoren ostarilla, Munkinseudun Kokoomuksen ostarikahvit klo 11 K-kaupan edessä, Raumantie 1.
klo 12.30 – 13.30 Lauttasaaren markkinoilla, Lahnalahden puiston lähellä, Gyldénintie.
klo 14 – 15 Via Politica – Politiikan tie -tapahtumassa Narinkkatorilla.
klo 15.15 – 16.15 Vaalimökillä, Kolmen sepän aukiolla. 

Sunnuntaina 17.4

klo 10.30 – 11.30 Max´s Café, Munkkiniemen puistotie 7.
klo 12 – 14 Vaalimökillä Kolmen sepän aukiolla.
klo 19 Kokoomuksen vaalivalvojaisissa tapahtumatalo Bankissa, os. Unioninkatu 20.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima
2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis
3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle
4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut paljon kysymyksiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen on mitä tärkein kysymys minulle ja kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Helsingissä on kunnallisveron nosto harmillisesti syönyt veronalennuksen vaikutusta.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut maltillisesti alentamaan työnteon ja eläkeläisten verotusta myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille opiskelija-asunnoista senioriasuntoihin ja palvelutaloihin. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat – niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työ ja perhe on oltava jokavanhemmanoikeus.

Johdin kokoomuksen "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi"- kannanoton valmistelua. Kannanotto on luettavissa osoitteesta http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=4009999 . Luovutin kannanoton huhtikuun alussa puheenjohtaja Jyrki Kataiselle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin “vuosi vauvalle”.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle.

4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin. Kannattavinta on suunnata veroeuroja ennaltaehkäiseviin palveluihin mutta yhtälailla on kustannustehokasta huolehtia, että jokainen saa hoidon ajoissa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä. Rakenneuudistus lykkääntyi seuraavalle hallitukselle. Tämä oli vaalikauden suurimpia pettymyksiä. Taas kerran keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen.

Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Niin terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu