fbpx Siirry sisältöön

Pakon sijaan investoitava opetuksen laatuun ja lasten erityiseen tukeen

Ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta kasvatustieteen asiantuntijoita.

Asiantuntijat sanovat erityisen tuen tarpeen olevan suuri, kun lapset palaavat etäopetuksesta kouluihin. Esimerkiksi kasvatustieteiden professorit Markku Jahnukainen, Kirsti Karila ja Jouni Välijärvi ovat kirjoittaneet, että resurssit tarvitaan nyt erityisesti opiskelunsa häiriöistä vakavimmin kärsineiden oppilaiden tukemiseen.

Koronakriisin jälkeen tarvitaan tehokkaita toimia ja voimavaroja, jotka kohdennetaan oppimisen ongelmiin ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tukemiseen. Erot lasten lukutaidossa ovat suuria ja Pisa-tutkimusten mukaan erittäin heikosti lukevien osuus on kasvanut 10 vuodessa 8 prosentista 14 prosenttiin. Lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin tarvittavaa lukutaitoa.

Vaikka kuntatalous on kriisissä ja koronakriisi heikentää tilannetta edelleen, hallitus aikoo lisätä kuntien velvollisuuksia ilman riittävää lisärahoitusta. Helsinki on lähettänyt vakavan kirjeen ministeriöön ja pyytänyt oppivelvollisuushankkeen siirtämistä. Helsinki on myös varoittanut, että hanke maksaisi huomattavasti enemmän kuin ministeriö on esittänyt.

Olen nostanut eduskunnan keskustelussa esiin huolen siitä, että hallitus vie asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin.  Laskun tästä maksavat lapset ja nuoret. Silti hallitus aikoo laittaa panostukset lasten tukemisen ja opetuksen voimavarojen sijaan ideologiseen tavoitteeseen, joka ei auta niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten apua tarvitsisivat.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen. Lisärahat valuvat kirjojen kustantajille ja bussiyhtiöille. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä opettajien voimavarojen turvaamiseen.

Juuri perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä puute aikuisen tuesta. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Resurssit on ensin laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram