Tiedote 19.2.
Julkaisuvapaa heti
REACT-EU-varat on tarkoitettu koronasta toipumiseen, joten koheesiokriteeristöä ei pidä käyttää varojen alueellisen jaon perusteena. Kymmenen vuotta vanhat alueellisen kehityksen kriteerit eivät voi olla pohjana myöskään tulevan ohjelmakauden rahoituksessa, vaativat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat.
Rakennerahastojen ohjelma-asiakirjaan on REACT-EU-lisärahoituksen osalta valmisteltu muutos, joka on menossa valtioneuvoston käsittelyyn helmikuun aikana. REACT-EU-välineellä tuetaan pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon.
Ohjelma-asiakirjassa kuvataan REACT-EU-varojen alueellisen varojen jaon mekanismia. Varojen jaossa on käytetty koronan vaikutuksia tarkastelevaa tilastollista koronakriteeristöä (60 %), ja sen lisäksi alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana koheesiomittaristona (40 %) ohjelmakauden 2014–2020 alueellista varojen jakoa, joka painottaa Pohjois- ja Itä-Suomea.
Lähes kymmenen vuotta sitten valmisteltu kauden 2014–2020 varojen jako ei kuvasta alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa eikä voi näin olla niin sanottu koheesiomittaristo. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti, riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista.
Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu maakuntien kehityserojen kaventuneen ja muuttuneen. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia.
Ministeriön käyttämässä koronakriteeristössä on lisäksi päällekkäisyyttä koheesiokriteereiden kanssa, mikä kumuloi edelleen rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan ja vääristää REACT-EU-rahoituksen varsinaista käyttötarkoitusta, koronasta elpymistä.
REACT-EU on tarkoitettu nimenomaan koronasta toipumiseen. Koheesiokriteeristöä ei tule tämän rahoituksen osalta käyttää lainkaan ja viittaukset kriteeristöön tulee poistaa rakennerahastoja koskevasta asiakirjasta, tiivistää kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat:
kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj.
kansanedustaja Tiina Elo, vpj.
kansanedustaja Eveliina Heinäluoma, vpj.
kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo, vpj.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)
- Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
- Neuvottelukuntaan kuuluu 58 edustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
- Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
- Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
- Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
- Twitterissä: #kenk
Lisätietoja:
Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033