Tekijä: sari

tiedote 11.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät välttämättömänä, että eduskunta pelastaa päihdeäitien palvelut ensi vuoden valtion talousarviosta päättäessään. ”On pettymys, että hallitus ei eduskunnan toistuvista vaateista huolimatta ole laittanut asiaa kuntoon. Eduskunnasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty vahva viesti hallitukselle, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän pallottelulle on vihdoin saatava piste ja että päihdeäitien palveluiden rahoitus on sisällytettävä budjettiesitykseen”, edustajat toteavat.

Eduskunta on useina perättäisinä vuosina lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä talousarvioon erillisen määrärahan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyse on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron lisäyksestä. Hoitojärjestelmään tavoitteena on tukea äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen.

Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, edustajat linjaavat.

Myös nykyisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan (StVL 3/2015 vp) ensi vuoden talousarviosta päihdeäitien palveluiden turvaamisen välttämättömyyttä. Valiokunta toteaa, että päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. ”Valiokuntamme viesti on selvä – eduskunnan on palveluille ensi vuoden budjettiin rahat löydettävä”, kokoomusedustajat alleviivaavat.

”Päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustajat sanovat.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

tiedote 9.11.15

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valinnanvapauslainsäädännöstä, joka on terveyskeskusjonoissa odottaville lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille riemuvoitto. ”Valinnanvapauslainsäädännön tärkein tavoite on purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoonpääsy.”

Uudistus on Sarkomaan mukaan mittava terveyspoliittinen toimi, jonka tavoitteena on kaventaa kansainvälisestikin vertailtuna suuria terveyseroja. OECD on juuri huomauttanut, että eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon piiriin on merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.

”Nykyiset terveyskeskuspalvelumme ovat länsimaiden eriarvoisempia. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos”, kansanedustaja huomauttaa.

Hallitus on linjannut, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Raha seuraa käyttäjän valinnan mukana. ”Vastuu palveluiden järjestämisestä on tulevaisuudessakin vahvasti julkisella vallalla eli markkinoille vallan antamisesta tai yksityistämisestä uudistuksessa ei ole kyse”, Sarkomaa sanoo.

Ihmisen omaa valintaa vastustaville kokoomusedustaja toteaa, että valinnanvapaus on jo olemassa muualla EU:ssa – miksi ei Suomessa. Muutos on siis suuri terveyspoliittinen askel kohti muita länsimaita.

Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi.

On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty. ”Ihmisille on tärkeintä se, että palveluita saa eikä se kuka palvelut tuottaa. Jatkossa asiantuntijoita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. THL:n malli on hyvä pohjaa työstää valinnanvapauslainsäädäntöä eteenpäin. Opposition ei-malli sen sijaan ei hoida yhtään potilasta”, edustaja päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

tiedote 7.11.15
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta eduskuntaryhmässään vastaava Sari Sarkomaa pitää syntynyttä sote-sopua välttämättömänä vastuunkantona, jotta Suomen historiallisen vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa päästään eteenpäin.

”Kokoomus on sitoutunut siihen, että ihmisille tärkeä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään tällä eduskuntakaudella. Sote on kauden keskeisimpiä uudistuksia ja sitä on vietävä päättäväisesti eteenpäin. Huonoon ei ole varaa. Nyt tehty ratkaisu on askel eteenpäin ja antaa puitteen sote-uudistuksen onnistumiseksi, siten että hallitusohjelman tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja laadukkaista ja kustannustehokkaista palveluista toteutuvat”, kansanedustaja alleviivaa.

Kansanedustaja pitää hyvänä, että ratkaisu sisältää yhteisen päätöksen valinnanvapauslainsäädännöstä, jota Sarkomaa on useaan otteeseen esittänyt Suomeen. ”Sote-uudistuksen päätehtävä on vahvistaa peruspalveluja ja valinnanvapauden lisääminen vastaa juuri tähän tavoitteeseen.”

Sarkomaan mukaan ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Hän alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Kokoomusedustaja muistuttaa, että terveyserot Suomessa johtuvat siitä, että terveyskeskukseen joutuu jonottamaan usein aivan liian pitkään. Terveyskeskusjonoissa olevat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat tasa-arvoisen terveyspolitiikan irvikuva. ”Uudistuksessa otetaan käyttöön vaikuttavia uusia keinoja, joilla ripeästi mahdollistetaan tasa-arvoinen pääsy perusterveydenhuollon piiriin”, Sarkomaa sanoo.

”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja. Uudet innovaatiot syntyvät potilasrajapinnalla. Viisasta on myös muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun eli ilman henkilöstön asiantuntemusta sekä sitouttamista ei uudistus onnistu”, Sarkomaa sanoo.

”On päivänselvää, että sote-aluejako ei ole se, mikä on tasavertaisten ja kustannustehokkaasti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta kestävin. Valittu ratkaisu tuo lisäkertoimia jatkovalmistelulle niin yhdenvertaisten palveluiden kuin perustuslaki- ja hallinnon selkeyden näkökulmasta. Valmistelua jatkettava katse tiukasti paremmissa palveluissa.”

Kokoomusedustaja painottaa, että uusille sote-alueille tulee määritellä tarkat kriteerit, joita niiden on noudatettava. Jos kyky tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita ei riitä, on alueen silloin yhdistyttävä toiseen, jotta sillä olisi leveämmät hartiat huolehtia palveluista. Sarkomaan mielestä ratkaisussa on oltava perälautakriteeri, joka tarkoittaa sitä, että suurempiin alueisiin siirrytään asteittain, jos alueiden sote-kantokyky ei riitä.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

 

Tiedote 30.10.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa alleviivaa, että palkkatasa-arvon edistyminen on ollut aivan liian hidasta. Tehokkaampia toimia tarvitaan joka taholla. Perhevapailla on yhteys naisten ja miesten palkkakehitykseen. Ruotsissa miesten osuus vanhempainvapaan käytöstä on 25 prosenttia, Suomessa 9.

Sarkomaa patistaa työantajia palkkatasa-arvotyöhön mukaan. Sarkomaa kannustaa joka työantajaa näkemään myös isät vanhempina. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä tapahdu. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti.

”Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin. Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti”, Sarkomaa kertoo.

Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

”Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt”, Sarkomaa jatkaa.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 1.11.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa sote- uudistuksen valmistelujen keskellä hallituskumppaneita, että uudistuksen onnistumisen keskeinen mittari on se, miten perusterveydenhuoltoa onnistutaan vahvistamaan.

"Uudistuksessa on otettava käyttöön vaikuttavia uusia keinoja, joilla ripeästi mahdollistetaan tasa-arvoinen pääsy perusterveydenhuollon piiriin", alleviivaa Sarkomaa ja toistaa ehdotuksensa säätää Suomeen valinnanvapauslaki. Sarkomaa ehdotti valinnanvapausmallia ensimmäisen kerran kesällä (HS 16.6.2012) yhdessä kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa.

Sarkomaa muistuttaa, että saman - raha seuraa ihmisen valintoja - perusidean sisältää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon - malli. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. Maamme terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisviraston perin kummallisen vähälle huomiolle jäänyt aloite ja sen jalostaminen on viisasta nostaa osaksi sote-valmistelua.

"Valinnanvapausmalli on maan parhaiden asiantuntijoiden kehittämä eikä sitä haastavaa samaan vaikuttavuuteen johtavaa vaihtoehtoista mallia ole miltään taholta esitetty. Olisikin perin kummallista, jos malli jäisi sote-valmistelussa syrjään.”

Tutkimukset osoittavat, että keskeinen syy terveyseroihin on eriarvoinen perusterveydenhuoltomme ja se, että terveyskeskuksien jonoissa pidetään lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset. Jonoista pääsee pois käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. ”Tämä on täysin päinvastaista, mikä on tasavertaisuuteen tähtäävän terveyspolitiikkamme tarkoitus", Sarkomaa toteaa.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana.

"Kun ihmiselle palvelun hinta sama riippumatta kuka palvelun tuottaa, muodostuisi kilpailutekijäksi hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, Sarkomaa alleviivaa.

"Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen ja löytämään mallin, jossa ei kohdella eriarvoisesti eri potilasryhmiä eikä palvelujen tuottajia", päättää kokoomusedustaja.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 26.10.2015
Julkaisuvapaa heti

-Uuden ylioppilastutkintolautakunnan toimikausi alkaa ensi vuoden alusta. Kyseinen uusi lautakunta nimitettiin viime vuoden lopussa, jolloin lautakunnasta poistettiin opetushallituksen edustus. Silloisen ministerin esittämä muutos herätti laajaa vastustusta ja sitä pidettiin haitallisena lukiokoulutuksen kannalta. Opetushallituksella on lakimääräinen tehtävä kehittää ylioppilastutkintoa yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Tutkinnon mahdollisimman laadukkaan kehittämistyön turvaamiseksi ylioppilastutkintolautakuntaa on viisasta ja välttämätöntä täydentää opetushallituksen edustuksella, ehdottavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

-Ylioppilastutkinnon muuttaminen sähköiseksi vaiheittain lähivuosina on yksi suurimmista tutkinnon uudistuksista pitkään aikaan. Tämän vuoksi ylioppilastutkintolautakunnalle tulee taata mahdollisimman laaja osaaminen tutkinnon kehittämiseksi, linjaavat Sarkomaa ja Lauslahti.

-Ylioppilastutkinnon kehittäminen on lainsäädännössä säädetty opetushallituksen ja ylioppilastutkintolautakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Tutkinnon laadukkaan kehittämisen turvaamiseksi mielestämme ylioppilastutkintolautakuntaan tulisi saada myös opetushallituksen osaamista. Lisäämällä opetushallituksen edustus lautakuntaan turvattaisiin ylioppilastutkinnon laaja-alainen kehitystyö, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

-Suomalaisen ylioppilastutkinnon laatu tulee turvata. Tutkinnon laadun ylläpitämisen kannalta mielestämme tärkeä osuus on sillä, että sen kehittämisessä on mukana paras mahdollinen asiantuntemus. Tämän vuoksi ehdotamme lautakunnan täydentämistä vielä ennen uuden lautakunnan toimikauden alkua, edustajat ehdottavat.
Lisätietoja

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

tiedote 24.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toteavat, että kokoomuksen tavoite on palkkatulon ja eläketulon tasa-arvoinen kohtelu. Sen toteutumiseksi on hallituksen tehtävä työtä.

”Verotusero eläke- ja työtuloa saavien välillä kasvaa ensi vuoden valtio talousarvioesityksen myötä työtulovähennyksen 450 miljoonan korotuksen kohdentuessa vain työtuloa saaville. Tällä kertaa hallitus valitsi työnteon kannusteet. Budjetin toimet tähtäävät vahvasti työllisyyden edistämiseen ja veroratkaisu oli osa tätä kokonaisuutta. Työlinja on aivan keskeinen kaikkien suomalaisten kannalta ja erityisesti myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.”

Kokoomuskaksikko pitää selvänä, että jatkossa eläkeläisten veroeroa työtuloa saaviin nähden on kavennettava. ”Tähän tarvitaan täsmätoimia. Pidämme tärkeänä, että tulevaisuudessa kunnallisverotuksen eläketulovähennystä parannetaan siten, että eläkeläisten verotus ei ole millään tulotasolla korkeampi kuin palkansaajan verotus. Kokoomuksella on selkeä tavoite pitää palkansaajien ja eläkeläisten verotus samalla tasolla. Tämä on perusteltua eläkeläisten ostovoiman ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta.

Hallituksen mahdollinen tuleva miljardin euron veroalennus on kohdennettava reilusti eläkeläisille ja palkansaajille”, Sarkomaa ja Lauslahti edellyttävät.

”Eläkeläisten ostovoimasta on pidettävä huolta mm. verotuksen ja eläkkeiden indeksikorotusten avulla. Siksi pidämme tärkeänä, ettei tel-indeksiä leikata myöskään tulevina vuosina, vaan indeksikorotukset tehdään täysimääräisesti. Näin koko ikänsä työtä tehneen eläkkeen ostovoimasta pidetään huolta. Tämä on ennen kaikkea viesti työn arvostamisesta”, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380