Siirry sisältöön

Tiedote 6.4.2013

Sarkomaa: Sote-uudistuksen virheistä opittava - muuten hukka perii!

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan valmisteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilasta. Sarkomaan mielestä nyt on viimeinen hetki saada sote-uudistus oikeille raiteille.

Tilannetta kuvaa se, että useampi virkamies- ja asiantuntijavalmistelu on heitetty roskakoriin, yksi kansliapäälikkö on lähtenyt ja nyt uusi kansliapäälikkö on ehdotettu sivuutettavan valmistelutyöstä. "Hallituskausi on jo yli puolivälin ja uudistuksen keskeinen sisältö on edelleen pääosin auki. Näin valmistelua ei voida enää jatkaa. Nyt on viimeinen hetki ottaa oppia tehdyistä virheistä", varoittaa Sarkomaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tehtävä parhain virkamies- ja asiantuntijavoimin. Uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että asiantuntijoita käytetään ja tutkimustietoa hyödynnetään. Uudistuksen ratkaisuista, niin pienistä kuin suuristakin, on ehdottomasti saatava taloudelliset ja toiminnalliset arviot. Nyt tämä ei ole riittävällä tavalla toteutunut. Nykymenolla on suuri vaara, että ajaudutaan liian silppuiseen ja monimutkaiseen järjestelmään, jossa tavoite ihmisten pallottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu.

Sarkomaa muistuttaa myös siitä, että sote- ja kuntauudistus on tehtävä käsikädessä niin, että saavutetaan kokonaisuuden perimmäinen tavoite tasavertaisista ja laadukkaista palveluista.

Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sdp) täydentää nimeämäänsä sote-lain valmistelutyöryhmää jo heti ensi viikolla. Sarkomaa muistuttaa ministeriä sote-uudistuksen kaikkein olennaisimmasta tavoitteesta saada terveyskeskukset toimimaan. Työryhmään on saatava vahva perusterveydenhuollon asiantuntemus mutta myös sosiaalityön osaaminen. Sarkomaa pitää aivan olennaisena, että työryhmässä on mukana myös hoitotyön edustus. Sarkomaan mielestä pitäisi sanomattakin olla selvää, että työryhmätyön ytimessä ja perustana on THL:n (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) edustus sekä sosiaali- ja terveysministeriön parhaat ja kokeneimmat virkamiehet. "Nämä korjaukset ovat välttämätön alku sote-työn oikeille raiteille saamiseksi", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 6.4.2013

Sarkomaa: Yrittäjyyden vauhdittaminen näyttävä myös koulutuksen kehittämisessä

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistetaan meneillään olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden (OPS) uudistamistyössä.

”Pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on luoda Suomeen edellytykset uuden työn ja kasvun syntymiselle. Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamisen avainkysymys on, miten onnistumme edistämään yrittäjyyttä. Jotta saamme lisää yrityksiä ja työpaikkoja yksityiselle sektorille, on sen näyttävä myös koulutuksemme kehittämisessä”, sanoo Sarkomaa.

”Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla jatkumo peruskoulusta korkeakouluihin. Parhaillaan uudistamistyön kohteena olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on tehtävä yrittäjyyden osalta kunnianhimoisemmiksi  ja tavoitteellisemmiksi kuin nykyiset. Yrittäjyyskasvatus ja yritteliäisyyteen kannustaminen antavat tärkeitä työelämän taitoja. Asioihin tarttuminen, vastuunottaminen, erilaisten ratkaisujen etsiminen sekä päätöksen tekeminen ovat taitoja, joita tarvitaan ihan jokaisessa työtehtävässä. Yrittäjyys on ennen kaikkea asenne, " sanoo Sarkomaa.

”On aivan välttämätöntä kehittää uusia, luovia opetus- ja oppimismenetelmiä joilla edistetään yrittäjyyttä. Pidän tärkeänä, että jokainen nuori saisi vähintään  yhden työharjoittelukokemuksen yrityksessä ennen oppivelvollisuuden päättymistä. On monta tapaa tutustua yrittäjyyteen: esimerkiksi opintovierailut, yrittäjien vierailut kouluissa, yhteiset tilaisuudet, tapahtumat ja projektit”, lisää Sarkomaa.

”Monet selvitykset ovat osoittaneet, että koulutuksessa saaduilla asenteilla on aivan keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen, omaan työhönsä ja itseensä työntekijänä. Yrittäjäpotentiaalia Suomessa on, mutta sen kanavoituminen aidoksi yrittäjyydeksi vaatii toimenpiteitä. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvää mielikuvamarkkinointia on kehitettävä yhteistyössä koulujen, yritysten ja myös meidän vanhempien kesken. Esikuvien merkitystä ei voi liikaa korostaa”, Sarkomaa sanoo.

Euroopan komissio tuore Yrittäjyys 2020 toimintasuunnitelma alleviivaa koulutuksen keskeistä merkitystä uuden yrittäjäsukupolven kehittäjänä. Suunnitelmassa nostetaan aivan oikein kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus keskeiseen asemaan velkakriisissä rypevän Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

6.-7.4.2013 Helsingin Uutiset

Ennen pääsiäistä julkisuuteen tuli tieto, että taloushaasteiden vuoksi iltapäivätoiminta on tokaluokkalaisten osalta vaarassa taantua Helsingissä. Meiltä helsinkiläisiltä päättäjiltä vaaditaan nyt poliittista tahtoa kehittää pitkäjänteisesti perheiden palveluita. Lipsuminen tavoitteesta tarjota kaikille helsinkiläisille eka- ja tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä olisi lyhytnäköistä.

Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme. Ensi vuonna pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan kasvanut.

Opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille pienille koululaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea ja jättäisi osan pienistä koululaisista tyhjän päälle. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

Ajassa, jolloin kipuilemme työelämän hektisyyden, lasten yksinäisyyden sekä kasvavien huostaanottomäärien kanssa, on nähtävä, että iltapäivähoidosta huolehtiminen on kustannustehokas tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Helsingissä. Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan myös ensi vuoden budjettivalmistelussa ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.

Helsinki teki viime vuonna 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsinki

4.4.2013 MunkinSeutu

Hallituksen tekemä tuore päätös valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 – 2017 oli oiva osoitus pääministeri Kataisen hallituksen vastuullisuudesta ja toimintakyvystä. Suomen tulevaisuuden kannalta oli aivan välttämätöntä, että päätöksen painopiste oli luoda Suomeen uutta työtä ja kasvua sekä kilpailukykyä. Meille kokoomuslaisille on olennaista, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Seuraavaksi kehysselonteko tulee meille eduskuntaan käsittelyyn. Meidän kansanedustajien tehtävä on arvioida kokonaisuus ja sen vaikutukset.

Meidän kokoomusedustajien tärkein tavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi ja tässä onnistuimme. Kehysriihen päätöksestä tuli Kokoomuksen johdolla varsin yrittäjämyönteinen. Työllistävä yritysverouudistus tuli todelliseen tarpeeseen. Yritysten yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin on merkittävä päätös. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet investoida ja työllistää ja parantuvat. Päätös on tärkeä keino houkutella myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti siemen- ja kasvuvaiheen yritysten kasvua sekä vahvistaa pääomamarkkinoita.

Tulevaisuutemme kannalta on välttämätöntä, että jokainen nuori saa laadukkaan koulutuksen ja pääsee mukaan työelämään, eikä yksikään syrjäydy. Helsingille on välttämätöntä että onnistuimme sopimaan ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä.

Maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. On hyvä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 400 euroon. Kotitalousvähennys on täsmätoimi, joka edistää ihmisten hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä.

Olen tyytyväinen päätöksestä ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha, joka vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Sen lisäksi, että kehyspäätöksellä vauhditetaan työntekoa ja uusien työpaikkojen syntyä, kiristetään myös verotusta ja tehdään menosopeutuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Myös sähkövero nousee. Näihin kulueriin voimme onneksi jokainen itse vaikuttaa omassa arjessamme. Nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Menoja leikataan noin 300 me, ja erinäisiä veroja korotetaan suunnilleen yhtä paljon. Säästöjä tehdään mm. kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista.

Kehysriihessä päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvun on arvioitu taittuvan vaalikauden loppupuolella. On hyvä muistaa, että hallituskauden aikana sopeutustoimia on tehty jo noin 5 miljardin euron edestä. Hallitusohjelman ns. perälautakirjauksista ei ole luovuttu. Tilannetta arvioidaan vuosittain kehyspäätösten yhteydessä.

Johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta koko valtiovarainvaliokunta ja sitten eduskunta edellytti, että hallitus päättää uuden lastensairaalan tarvitsemasta valtion rahoitusosuudesta. Oli välttämätöntä, että kehysriihessä osoitettiin uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. On perusteltua, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset 28.3.2013

- Kehyspäätöksellä kestävää kasvua ja työpaikkoja
- Aivojen tutkimusta vauhdittamassa
- Lasten hammasterveisiä!

- Ehdolla Tehyn vaaleissa!
Tehyn vaalien äänestys on alkanut. Olen ehdolla Tehyn liittokokousedustajaksi Arvo ammattitaidolle –ryhmässä. Kesäkuussa pidettävä liittokokous valitsee Tehylle puheenjohtajiston ja hallituksen sekä linjaa tulevaa. Tehyn mainio kokoomuslainen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola päättää kautensa. Haluan olla liittokokouksessa varmistamassa, että uudeksi puheenjohtajakasi valitaan erinomainen ehdokkaamme Marjut McLean. Äänioikeutettuja Tehyn vaaleissa ovat Tehyn jäsenet. Kannustetaan kaikki tehyläiset tutut liikkeelle.

Sähköinen äänestys tapahtuu 27.3.–14.4.2013. Postiäänestys 27.3.–16.4.2013.
Äänioikeutettuja Tehyn vaaleissa ovat Tehyn jäsenet.
Lisätietoja sivuilta www.tehy.fi/vaalit

Hallituksen tekemä tuore päätös valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 – 2017 oli oiva osoitus pääministeri Kataisen hallituksen vastuullisuudesta ja toimintakyvystä. Suomen tulevaisuuden kannalta oli aivan välttämätöntä, että päätöksen painopiste oli luoda Suomeen uutta työtä ja kasvua sekä kilpailukykyä. Meille kokoomuslaisille on olennaista, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Seuraavaksi kehysselonteko tulee meille eduskuntaan käsittelyyn. Meidän kansanedustajien tehtävä on arvioida kokonaisuus ja sen vaikutukset.

Meidän kokoomusedustajien tärkein tavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi ja tässä onnistuimme. Kehysriihen päätöksestä tuli Kokoomuksen johdolla varsin yrittäjämyönteinen. Työllistävä yritysverouudistus tuli todelliseen tarpeeseen. Yritysten yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin on merkittävä päätös. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet investoida ja työllistää ja parantuvat. Päätös on tärkeä keino houkutella myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti siemen- ja kasvuvaiheen yritysten kasvua sekä vahvistaa pääomamarkkinoita.

Tulevaisuutemme kannalta on välttämätöntä, että jokainen nuori saa laadukkaan koulutuksen ja pääsee mukaan työelämään, eikä yksikään syrjäydy. Helsingille on välttämätöntä että onnistuimme sopimaan ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä.

Maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. On hyvä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 400 euroon. Kotitalousvähennys on täsmätoimi, joka edistää ihmisten hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä.

Olen tyytyväinen päätöksestä ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha, joka vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Sen lisäksi, että kehyspäätöksellä vauhditetaan työntekoa ja uusien työpaikkojen syntyä, kiristetään myös verotusta ja tehdään menosopeutuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Myös sähkövero nousee. Näihin kulueriin voimme onneksi jokainen itse vaikuttaa omassa arjessamme. Nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Menoja leikataan noin 300 me, ja erinäisiä veroja korotetaan suunnilleen yhtä paljon. Säästöjä tehdään mm. kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista.

Kehysriihessä päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvun on arvioitu taittuvan vaalikauden loppupuolella. On hyvä muistaa, että hallituskauden aikana sopeutustoimia on tehty jo noin 5 miljardin euron edestä. Hallitusohjelman ns. perälautakirjauksista ei ole luovuttu. Tilannetta arvioidaan vuosittain kehyspäätösten yhteydessä.

Johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta koko valtiovarainvaliokunta ja sitten eduskunta edellytti, että hallitus päättää uuden lastensairaalan tarvitsemasta valtion rahoitusosuudesta. Oli välttämätöntä, että kehysriihessä osoitettiin uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. On perusteltua, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Opetushallituksen johtokunta päätti kokouksessaan 14.3. antaa seuraavan kannanoton:

OPETUSHALLITUKSEN JOHTOKUNTA HUOLISSAAN YHDEN PUTKEN MALLIN RAHOITUKSEN SOVELTUVUUDESTA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

Selvityshenkilö Arno Miettisen helmikuussa esittämissä alustavissa linjauksissa valtionosuusuudistuksesta esitetään nykyiselle ylläpitäjärahoitukselle vaihtoehtoisena mallina lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen yhdistämistä kuntien peruspalvelujen, ns. yhden putken, rahoitukseen. Tällöin koulutuksen järjestäjät saisivat rahoituksensa opiskelijoiden kotikunnilta kotikuntakorvauksina perusopetuksen tapaan. Opetushallituksen johtokunta haluaa tuoda valtionosuusjärjestelmäuudistuksesta käytävään keskusteluun mukaan seuraavia toisen asteen koulutuksen erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa:

•    Toisen asteen koulutuksen opiskelijoista 67 % opiskelee muualla kuin kotikuntansa ylläpitämässä oppilaitoksessa. Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 6 %.
•    Toisen asteen koulutukseen osallistuminen vaihtelee sekä kuntien että vuosien kesken. Opiskelijoiden osuus kotikuntansa asukkaista vaihteli 3-7 %:n välillä ja suhteutettuna kunnan 16–18 -vuotiaisiin asukkaisiin osuus vaihteli 85 – 200 %:n välillä vuonna 2012.
•    Toisen asteen koulutuksessa on huomattava määrä yli 18-vuotiaita. Vuonna 2011 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 45 % oli täyttänyt 20 vuotta. Vuonna 2007 opiskelijoiden keski-ikä oli 23 vuotta.
•    Vaikuttaisiko opiskelijan ikä kuntien velvollisuuteen maksaa kotikuntakorvauksia? Vrt. perusopetuksessa kotikuntakorvausta maksetaan 6-16 -vuotiaista oppilaista.
•    Koulutukseen hakeutuminen on vapaata eikä kotikunta osoita opiskelupaikkaa perusopetuksen tapaan.
•    Miten hallinnoitaisiin järjestetyn koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärää, kun tällä hetkellä opiskelijamäärät ovat säädeltyjä ammatillisessa koulutuksessa eikä ylimeneviä opiskelijamääriä rahoiteta?
•    Kotikuntakorvausmalli ei ota huomioon eri alojen ja erilaisten koulutusten erilaista kustannustasoa. Nykyisestä toisen asteen rahoituksesta 35 % (834 milj. euroa) kohdistuu erityisen kalliisiin koulutuksiin, erityisopiskelijoiden tukemiseen tai muihin erityisiin tehtäviin.  Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 8 % eli 300 milj. euroa.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen perustuu järjestämislupaan, kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kuten perusopetuksessa. Nykyisessä järjestelmässä kunnan velvollisuus osallistua rahoitukseen on lakisääteinen ja merkitsee lukiokoulutuksen osalta 75 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta 190 euroa jokaista kunnan asukasta kohti vuodessa riippumatta siitä, paljonko kunnan asukkaista osallistuu ko. koulutukseen.

Toisen asteen koulutus on kansallinen peruspalvelu, jolla vastataan sekä alueelliseen että valtakunnalliseen koulutustarpeeseen yli kuntarajojen. Perusopetus kunnallisena peruspalveluna kohdistuu kaikille kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille asukkaille. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 132, joista 11 on kuntia ja lukiokoulutuksen järjestäjiä yhteensä 280, joista 228 on kuntia.

Opetushallituksen johtokunta pitää pääministeri Kataisen hallitusohjelman linjausta toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille edelleen oikeana.

Opetushallituksen johtokunnan kokoonpano

Kansanedustaja Sarkomaa Sari, puheenjohtaja
Kansanedustaja Gestrin Christina
Kansanedustaja Haapanen Satu
Koulutuspoliittinen asiantuntija Heinikoski Mikko
Professori Järvelä Sanna
Kansanedustaja Jääskeläinen Jouko
Kirjanpitopäällikkö Lindell Ritva
Pääjohtaja Pitkälä Aulis
Koulutusjohtaja Lehto Jaana
Puheenjohtaja Luukkainen Olli
Kansanedustaja Peltonen Tuula, varapuheenjohtaja
Kansanedustaja Paloniemi Aila
Apulaisrehtori Salminen Kari
Kehittämisjohtaja Siekkinen Saana
Kansanedustaja Virtanen Erkki

Ylijohtaja Pohjonen Petri, johtokunnan sihteeri

Uutinen 15.3.2013

Suomen Aivot ry:n peräänkuuluttaa voimavaroja aivotutkimukselle

Arvosta aivosairasta ihmistä

Aivotutkimuksen rahoitus on pienentynyt vuosikymmenten saatossa, vaikka aivosairaiden ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Suomen Aivot ry vaatii, että aivotutkimukselle on saatava lisäresursseja, jotta aivosairauksien laadukas hoito voidaan taata. Viimekädessä kysymys on aivosairaiden ihmisten ihmisarvosta ja arjen sujumisesta.

Emeritusmeppi Esko Seppänen haluaa oikaista yleisiä käsityksiä siitä, että aivosairaus merkitsisi kaiken entisen loppumista ja ettei diagnoosin jälkeen enää voisi itse vaikuttaa elämäänsä. Seppänen sairastaa Parkinsonin taudin muotoa, jolle on tyypillistä kehon toispuoleinen jäykkyys.  Hän tietää, että hänen oireensa pahenevat vuosi vuodelta. On siis elettävä tässä ja nyt.

-    Sairauden maine on pahempi, miltä tämä sairaus itsestäni tuntuu, kertoo 60-vuotiaana Parkinsonin tautiin sairastunut Seppänen. Aluksi en kertonut sairaudestani, koska koin että sairastavana ihmisenä minua ei otettu vakavasti. Tässä ei kuitenkaan tarvita sääliä, vaan on kysymys ihmisen arvostamisesta. Ihmisenä olen sama kuin ennen sairastumista.

Seppänen hoitaa kuntoaan liikkumalla aktiivisesti. Lääkityksen ohella fysioterapia, lymfaterapia ja osteopatia ovat tuoneet helpotusta hänen oireisiinsa. Seppänen toivoo, että kaikilla aivosairauksia sairastavilla olisi mahdollisuus saada oma hoitava lääkäri, johon on helppo ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Entisenä radiotoimittajana Esko Seppänen muistuttaa median edustajia, että ihmisten sairaustietoja ei koskaan saa julkaista ilman heidän lupaansa. Toimittajilla ei myöskään ole oikeutta itse määritellä otsikoissaan sairauden vakavuusastetta.

Professori Perttu Lindsberg ennustaa tilastotietojen valossa, että väestön ikääntymisen myötä aivosairauksien määrä jatkaa jyrkkää kasvuaan, jollei uusia hoitoja ja toimintakykyä parantavia apukeinoja löydetä.  Eri sairausryhmistä juuri aivosairauksien on osoitettu tulevan yhteiskunnalle kalleimmaksi. Euroopassa aivosairauksien kokonaiskustannukset ovat 800 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan sairauden aiheuttamat epäsuorat kustannukset kuten menetetty tuottavuus.  Lindsberg pitää järkyttävänä tosiasiaa, että lääketieteelliseen tutkimukseen käytetty erityisvaltionosuus (EVO-rahoitus) on tällä hetkellä 60 % pienempi kuin 15 vuotta sitten.  – Tämä on järjenvastaista. Nyt meillä on näytön paikka, Lindsberg jyrähtää.

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila toteaa, että jako neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin on keinotekoinen.  Liikkeitä, tunteita ja ajattelua säätelevät rakenteet ovat anatomisesti ja toiminnallisesti lähellä toisiaan tai erottamattomia.  Ihmisaivojen toiminta hermoverkkona on täynnä yhteyksiä, joista tiedetään vielä liian vähän.

Korkeilan mukaan aivosairauksiin liittyy yhä pelkoa ja häpeää. Nämä vaikeuttavat aivosairauksia sairastavien arkipäiväistä elämää ja pyrkimyksiä pärjätä sairauden kanssa.  Osa aivosairauksia sairastavista on syrjäytymisvaarassa vaikeiden toimintakykyongelmien vuoksi. Ympäristö ja lähimmäiset eivät aina ymmärrä, että toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla voi olla aivojen toimintahäiriöitä.

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta kaipaa uusia ajattelumalleja sairauden käsittelyyn.  Hän korostaa, että ihminen on yhtä arvokas diagnoosin kanssa kuin ilman sitä.

Sydänmaanlakan mielestä aivosairauksiin liittyvissä asenteissa on paljon korjattavaa.
- Meidän täytyy oppia arvostamaan niitä, jotka ovat erilaisia.  Myös kuuntelemisen taitoa on kehitettävä.

Sydänmaalakka muistuttaa, että ihmisen sopeutumiskyky on lähes rajaton. Sairaus tuo aina tullessaan rajoituksia, mutta myös uutta näkökulmaa.  Pyritään olemaan toinen toisellemme tukena ja kasvamaan yhdessä.

Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Professori Reetta Kälviäinen kertoo, että viime vuonna perustettu yhdistys edistää aivosairauksia sairastavien ihmisten tasa-arvon edellytyksiä ja tieteellisen aivotutkimuksen resursseja. Yhteenliittymään kuuluu 22 neurologian, psykiatrian ja kehitysvamma-alan potilasjärjestöä ja tieteellisen järjestön edustajia.
Uudessa yhdistyksessä käynnistettiin yhteistyö psykiatrian/mielenterveysalan ja neurologian alan potilasjärjestöissä sekä tieteellisissä järjestöissä ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun, jolloin alat erosivat.

-    Yhteinen äänemme on vahvempi kuin yksittäisillä toimijoilla. Näin voimme paremmin vaikuttaa aivosairauksien tutkimukseen ja hoidon tasoon - ja viimekädessä aivosairauksia sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatuun.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa vie eduskunnassa eteenpäin aivosairauksia sairastavien ihmisten viestejä. Suomen Aivot ry kertoo huhtikuussa kansanedustajille yhdistyksen päämääristä ja tavoitteista.   Jokaisesta eduskuntapuolueesta etsitään ns. kummikansanedustaja, joka paneutuu aivosairaiden asioihin ja välittää niitä puoluetovereilleen.

-    Nyt ei saa enää tinkiä aivotutkimuksesta eikä aivosairaiden ihmisten hoidon laadusta, Sarkomaa tähdentää.

Suomen Aivot ry järjesti Aivoviikolla 12.3. luentotilaisuuden Helsingin yliopistolla, Porthaniassa. Tilaisuus näytettiin suorana verkkolähetyksenä, joka on edelleen nähtävissä verkossa www.neuro.fi/suomenaivot

Teksti: Kaija Lindström

31.3.2013 Töölöläisen Munkka-liite

Väkivalta ja sen uhka ovat kasvava riski sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. Nimittelylle, nyrkiniskuille ja muulle väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Turvaton työpaikka vaikuttaa ihmiseen itseensä, alan houkuttelevuuteen ja työhyvinvointiin. Väkivalta näkyy vakavalla tavalla kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana.

Tilanteen vakavuutta kuvaa kunta-alan työolobarometri (2011). Terveystoimessa vastaajista yli puolet ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. On selvää, että tarvitsemme kiireellisesti uusia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan.

Eduskunnan keskustelussa työturvallisuuslaista tuli tervetullut uutinen: Sosiaali- ja terveysministeri Risikko vastasi kysymykseeni ja lupasi täsmentää väkivallan torjuntaa sekä yksintyöskentelyä koskevaa asetusta.

Uuden turvallisuusasetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita toimia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia. Ilmoituksen tekeminen on jätetty yksin väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän harteille. Tämä on kohtuutonta. Työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa.

Lähtökohtana on oltava ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat, riittävästi osaamista sekä henkilökuntaa, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua. Etenkin pienissä yksiköissä kuten terveyskeskuksissa tilanne on haastava: Paikalla henkilökuntaa saattaa olla vähän eikä koulutusta vaaratilanteisiin välttämättä ole riittävästi.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntymässä kotisairaanhoidossa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

Palautetta on tullut myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivalta- ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi. Tämä puute on korjattava viipymättä.

Tosiasia on, että sosiaali- ja terveysalalle koulutetaan tarpeeksi työvoimaa, mutta alalla ei jakseta eläkeikään asti. Moni siirtyy toisiin tehtäviin. Arviolta 30 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa työskentelee muilla aloilla.

Hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa otettava tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan. Mikään ei korvaa ammattitaitoista sekä motivoitunutta henkilöstöä ja osaavaa hoitotyön johtoa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

10.3.2013 Töölöläisen Munkka-liite

Talouden epävarmuuden keskellä on lohdullista, että ainakin kahdesta asiasta voimme olla varmoja: Ensinnäkin, mitä kestävämmin laitamme taloutemme kuntoon, sitä varmemmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, on kullanarvoista keskittyä työn määrän lisäämiseen ja kestävän kasvun edellytyksien luomiseen. Oli helpotus, että hallitus pääsi tästä puolivälitarkistuksessaan yhteisymmärrykseen. Isoin ponnistus on edessä, kun tavoitteet konkretisoidaan toimiksi. Nämä päätökset on tehtävä viimeistään maaliskuun kehysriihessä.

Meille kokoomuslaisille on tärkeää, että hallituspuolueet sitoutuivat kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Uskomme suomalaisen työn voimaan. Kilpailukykyä ja kaiken työnteon sekä yritysten kannattavuutta tukevat veroratkaisut ovat välttämättömiä. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve.

Tosiasia on, että Suomi ja koko Eurooppa pelastuu taloustaantumasta vain, jos saamme lisää työpaikkoja yksityiselle sektorille. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on yrittäjyyden näyttävä myös koulutuksen kehittämisessä. Yrittäjyys on ennen kaikkea asenne, jota tarvitaan jokaisessa työpaikassa.

Yrittäjyyskasvatus ja yritteliäisyyteen kannustaminen antavat tärkeitä työelämän taitoja tarttua asioihin, ottaa vastuuta, etsiä erilaisia ratkaisuja ja tehdä päätöksiä. Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla jatkumo peruskoulusta korkeakouluihin. Parhaillaan työn alla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS) on tehtävä yrittäjyyden osalta kunnianhimoisemmaksi kuin nykyiset.

On aivan välttämätöntä, että kehitämme uusia, luovia opetus- ja oppimismenetelmiä joilla edistetään yrittäjyyttä. Pidän tärkeänä, että jokainen nuori saisi esimerkiksi vähintään yhden työharjoittelukokemuksen yrityksessä ennen oppivelvollisuuden päättymistä.

Euroopan komissio julkaisi tämän vuoden alussa Yrittäjyys 2020 toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjiä ja muuttaa yrittäjyyskulttuuria Euroopassa. Suunnitelmassa korostetaan koulutuksen keskeistä merkitystä uuden yrittäjäsukupolven kehittäjänä. Siinä nostetaan aivan oikein kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus keskeiseen asemaan Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa.

Monet selvitykset ovat osoittaneet, että koulutuksessa saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen, omaan työhönsä ja itseensä työntekijänä. Yrittäjäpotentiaalia Suomessa on, mutta sen kanavoituminen aidoksi yrittäjyydeksi vaatii toimenpiteitä. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvää mielikuvamarkkinointia on kehitettävä yhteistyössä koulujen, yritysten ja myös meidän vanhempien kesken. Esikuvien merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi