Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaalta joulukirje ja kutsu Tammikahveille

Arvoisa vastaanottaja, 

Tätä kirjettä kirjoittaessani on eduskunnassa ensi vuoden budjetin käsittelyn loppukirivaihe. Meidän valtiovarainvaliokunnassa valmistelemamme budjettimietintö on koko eduskunnan hyväksyttävä. Valtiovarainvaliokunnassa halusimme korostaa sitä, että meillä on vielä talouden tasapainottamisessa paljon tehtävää hallitusohjelman velka- ja alijäämätavoitteiden täyttämiseksi. Olemmekin jo sopineet ministeri Urpilaisen kanssa, että hän esittelee helmikuussa valtiovarainvaliokunnalle näkemyksensä taloustilanteen kehittymisestä. Sitten käymme keskustelun siitä, mitä hallituksen tulisi ottaa huomioon maaliskuun kehysriihessä.

Vaikka talouden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat, varmaa on se, että mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa myrskyissä. Vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa.

Kokoomuksen tavoitteet - työllisyys, ympäristö ja lapset - näkyvät vahvasti eduskunnan tekemisissä budjettimuutoksissa. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Siksi me kokoomuslaiset halusimme painottaa erityisesti talouden kasvua sekä työllisyyttä ja kohteita jotka eivät aiheuta pysyviä menoja. Kohdensimme mm. voimavaroja homekoulujen korjaamiseen ja pk-yritysten kasvun edistämiseen. Kehysriihestä toivon aivan erityisesti yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä edistäviä ratkaisuja. Kevään kehysriiheen valmistautumisessa hallituksen on syytä tarkkaan katsoa budjettimietintöön kirjaamamme linjaukset ja painotukset.

Varmaa on myös se, että toimet, joita teemme ympäristömme ja lastemme hyvinvoinnin parhaaksi ovat kullanarvoisia. Itämeren suojeluun kohdensimme viisaasti lisävoimavaroja. Euroopan talouskriisistä huolimatta on tiukasti pidettävä kiinni Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista.

Jokainen nuori on saatava koulutukseen ja työn syrjästä kiinni. Tämä on kokoomuksen keskeinen tavoite. Olen tyytyväinen myös siitä, että saimme eduskunnan budjettiin tekemissä muutoksissa läpi tavoitteemme aloittaa yliopistollinen lastentarhanopettajien koulutuksen laajennushanke. Lastentarhanopettajapula uhkaa varsinkin Helsingissä päivähoidon lakisääteistä toteutumista ja heikentää päivähoidon laatua.

On hyvä kiinnittää huomiota liikunnan merkitykseen kansakuntamme terveyden edistäjänä. Kun joka viides peruskoululainen on ylipainoinen ja vain noin puolet lapsistamme liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, on kaikkien hallintokuntien ja meidän jokaisen oltava liikuntatalkoissa mukana. Se on selvää säästöä lähes joka momentille ainakin terveydenhuollossa. Liikunta on paras terveyden edistäjä ja hyvän mielen tuoja meille kaikenikäisille.

Linnan juhlista terveisiä ja tervetuloa Sauli-kampanjaan!

Oli ilo juhlia itsenäistä isänmaata Presidentinlinnassa, jossa olen saanut olla nyt yhteensä 13 kertaa. Tänä vuonna lainasin Kirsti Kasnion tekemän upean oranssin puvun. Uskon ja toivon, että ensi vuonna Linnassa isännöi Sauli Niinistö.

Tammikuun presidentinvaalit lähestyvät hurjaa vauhtia, ja nyt on mainio hetki liittyä tukijoukkoihin - www.niinisto.fi

Helsingin Café Niinistössä kannattaa poiketa sopivana hetkenä nauttimassa kupillinen kahvia ja vaihtamassa ajatuksia tulevista presidentinvaaleista! Pohjoisesplanadi 27:ssa toimiva kahvila on auki arkisin klo 11-18, lauantaisin klo 11-15 ja sunnuntaisin klo 12-15.

Jos olet facebookissa, voit käydä tykkäämässä Saulista http://www.facebook.com/niinisto

Mikäli haluat "rullaluistin-rintanapin" omaan kuvaasi: Kirjaudu facebookiin, mene osoitteeseen http://www.picbadges.com/2012-29/1888201/# ja lisää rintanappi profiilikuvaasi.

Suomi ja suomalaiset tarvitsevat ja ansaitsevat erinomaisen presidentin. Kampanjatyö on tehtävä perusteellisesti ja yhteistyössä. Meitä kaikkia tarvitaan.

Tervetuloa mukaan tukemaan Niinistön presidenttiehdokkuutta!

www.niinisto.fi
www.facebook.com/niinisto
www.twitter.com/niinisto

Tervetuloa Tammikahveille maanantaina 30.1.2012 

Tervetuloa perinteisille Tammikahveilleni eduskuntaan Kokoomuksen ryhmähuoneeseen maanantaina 30.1.2012 klo 17 - 18.30. Illan tarkoituksena on vaihtaa kuulumisia, käydä keskustelua poliittisesta tilanteesta sekä viettää mukava ilta yhdessä. Ota ystäväsi mukaan ja tule tutustumaan eduskuntaan!

Sisäänkäynti klo 17.00 vierailijaportaalta, joka sijaitsee katutasolla eduskuntatalon oikealla puolella Mannerheimintieltä katsottuna.

Pyydän ystävällisesti ilmoittautumaan Tammikahveille eduskunnan kulunvalvonnan vuoksi 25.1.2012 mennessä avustajalleni Helen Filsille mieluiten sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi / puh. 09 432 4033.

Lämpimästi tervetuloa!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012

Tänä vuonna joulukorttien ostamisen sijaan tein lahjoituksen Helsingin ensikodille.

Helsingin ensikoti ry on lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on tukea yksinhuoltajaperheitä ja kriisissä olevia vauvaperheitä. 

Helsingin ensikodin asiakasperheiden lasten elämän lähtökohdat ovat hyvin vaikeat. Sosiaaliset ongelmat heijastuvat voimakkaasti pieniin lapsiin. Ilman perheiden tukea lasten myöhemmän elämän ennuste on erittäin heikko. Helsingin ensikoti tekee suunnattoman arvokasta työtä, jotta myös näiden perheiden ja lasten elämä saataisiin turvallisille urille ja jotta heidänkin tulevaisuutensa olisi täynnä toivoa.

Juuri tätä toivoa symboloi Elena Madyn Centura ry:lle suunnitteleman joulukortin tähti ja sen mukana matkustava Toivo-tonttu, joka siirtyy kohti turvallista ja onnellista elämää. Centura ry:n yhtenä tärkeänä tarkoituksena on tukea vähempiosaisia naisia ja lapsia. Centura ry:n päätukikohde on vuosia ollut Helsingin ensikoti ry.

Lisätietoja löydät osoitteesta:
http://www.helsinginensikoti.fi/
http://www.centurary.fi/

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa.
Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
 
Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
Kansallinen Kokoomus
00102 Eduskunta
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroissa vanhemmat pystyvät sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempien pelinappulaksi on liikaa.  Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Eropalveluiden kehittämisen tavoitteena on oltava lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen ja katkaiseminen. Tämä on lapsen kannalta aivan erityisen tärkeää. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa.  Huoltoriidat kuormittavat sekä tuomioistuimia, sosiaalitoimea että muita viranomaisia. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Vaikeiden huoltoriitakierteiden katkaisuun ei ole vielä riittävästi keinoja. Ehkäisevän palvelun, tehostetun sosiaalityön ja sovittelun ohella tarvitaan myös uusia oikeudellisia keinoja katkaista pitkittyneitä oikeusprosesseja. Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen.

Olen todella tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin, eli ns. Follo-mallin, laajentamiseen valtakunnalliseksi. Tämä ensi vuoden budjettiin tuleva 900 000 euron lisämääräraha oli enemmän kuin tervetullut.

Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Vuoden 2011 alussa aloitetusta kokeilusta on saatu erittäin myönteisiä tuloksia. Syyskuun alkuun mennessä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana esittelin tänään eduskunnalle oikeusministeriön pääluokkaa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, johon Follo-mallin laajentamisrahat sisältyvät. Lapsiystävällisen oikeudenkäynnin laajentaminen on niin inhimilliseltä kuin taloudellista kannalta perusteltua. Edellytimme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, että Follo-malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja sen jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan.

Kannustin eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa. Lasten tulee saada kokea, että vanhempien erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin.

Julkaistu

Tiedote 15.12.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsi valiokunnan kohdentamista lisämäärärahoista lapsiystävällisen oikeudenkäyntikokeilun valtakunnalliseen laajentamiseen. Sarkomaa esitteli tänään eduskunnalle oikeusministeriön pääluokkaa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

"Olen todella tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua 900 000 euron lisämäärärahan kohdentamisesta hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen sovittelumallin eli ns. Follo-mallin laajentamiseen", kertoo Sarkomaa.

Sarkomaa korosti, että Follo-mallin laajentaminen on niin inhimilliseltä kuin taloudellista kannalta perusteltua. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

"Pidämme valiokunnassa tärkeänä, että malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan", Sarkomaa lisäsi. Iso haaste mallin laajentamiselle on psykologien ja muiden asiantuntijoiden riittävyys ja saatavuus. Sarkomaa kannusti eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa.

Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa, tänä vuonna toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen. Syyskuun alkuun mennessä kokeiluyksiköissä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Huoltoriidat kuormittavat sekä tuomioistuimia, sosiaalitoimea että muita viranomaisia. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kolumni 11.12.2011 Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Raideliikenne on tärkeä osa arkeani. On luksusta, että nelosen ratikkapysäkki on lähes takapihalla. Arki ilman ratikkaa olisi varmasti paljon hankalampaa.  Kätevyyden lisäksi raideliikenne on ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Onneksi meitä joukko- ja raideliikenteen ystäviä oli viime kevään hallitusneuvotteluissa suuri joukko. Hallitusohjelmassa on raideliikenteelle monia myönteisiä kirjauksia. Ohjelmassa painotetaan työmatkaliikenteen, joukkoliikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on työmatkaliikennettä saatava nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteeseen ja varsinkin raiteille. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta kasvattavat monet hallitusohjelman tavoitteet, jotka helpottavat matkailijoiden arkea. Tavoitteena on mm. liityntäpysäköintipaikoituksien lisääminen, valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönotto, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä, sekä valtakunnallisen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelun toteuttaminen.

Julkisuuteen tullut tieto aikomuksesta korvata ratikkalinja 4:n yöliikenne busseilla ensi kesästä alkaen on herättänyt alueellamme kiinnostusta ja keskustelua. Korvaavaksi yhteydeksi on suunnitteilla bussilinja 18, joka öisin kulkisi Munkkiniemen kautta, kuten viikonloppujen aamuyöliikenteessä jo tehdään. Tällä on tarkoitus vähentää päällekkäistä liikennettä heikentämättä kuitenkaan Munkkiniemen tai Munkkivuoren palvelutasoa. Tarkoituksena on myös, että linjan 18 reitti eteläpäässä ulottuisi Katajanokalle korvaamaan nelosen ratikan yöliikennettä.

Perusteluja muutokselle on taloudellisen tehokkuuden lisäksi turvallisuuden tunne. Selvitysten mukaan monet matkustajat kokevat yöllä bussin ratikkaa turvallisemmaksi. Yömatkaliikenne on ollut niin ratikassa kuin bussissa pääosin vähäistä. Syntyvät liikennöintisäästöt on tarkoitus käyttää palvelutasoparannuksiin. Munkkiniemen ja Munkkivuoren viikonloppujen aamuyöliikennettä lisätään ja Katajanokalle aloitetaan aamuyöliikenne viikonloppuisin.

Muutoksesta on tullut palautetta ja on hyvä, että asia puidaan kunnolla. On selvää, että tiukassa taloustilanteessa kustannustehokkuutta tarvitaan kaikessa toiminnassa, mutta yhtä lailla alueemme kulkumahdollisuuksista on huolehdittava.

On erinomaista, että hanketta korvata Munkkivuoren suunnan bussiliikenne raitiotieyhteydellä nopeutetaan. Tarkoitus on laatia Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, jossa selvitetään raitiotielle soveltuva linjaus ja suunnitellaan raitio- ja bussiliikenteeseen tehtävät muutokset. Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja vahvistaa Munkkivuoren ja Munkkiniemen alueiden identiteettiä sekä yhtenäisyyttä. Selvitystyö on suunniteltu valmistuvaksi toukokuussa 2012. Vielä on varmasti edessä monta mutkaa ennen kuin pääsemme Munkkinimestä Munkkivuoreen ratikalla, mutta tuskin maltan sitä odottaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Kolumni 7.12.2011 Haagalainen

Kaupunkimme talouden tervehdyttämistalkoiden rinnalla on arvioitava tarkkaan jokaisen veroeuromme kohdentuminen. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä.Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden, kuten hyvinvointipalveluiden ja opetuksen, laadun vaalimiseksi sekä velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on kaupungin osaava henkilöstö vahvasti mukana.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tulevan vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. On poikkeuksellisen vaikea ennustaa, mitä omassa taloudessamme tulee tapahtumaan. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on.

Vielä ennen joulua päätämme valtuustossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistämisestä yhdeksi paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistus on tehtävä taiten ja huolehdittava, että hyvät asiat säilyvät. Vapaaehtoistoimijoiden tilat on asia, joka on oltava jatkossakin kunnossa.

Yksi tärkeä painopiste kaupungissamme on ikäihmisten palvelujen kehittäminen. Tätä varten me valtuustossa kohdensimme lisävoimavaroja ikäihmisten hoitoketjun toimivuuden, ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden laadun takaamiseksi. Myös valtakunnantasolla on kääritty hihat, kun vanhuspalvelulakia viimeistellään eduskunnan käsittelyyn.

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Helsingille on häpeäksi, että monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. Budjettikeskustelussa ja valmistelussa toistinkin taas sen tosiasian, että hankkeiden siirtäminen ei säästä kun lisätiloja hankitaan, koska päivähoito on järjestettävä joka tapauksessa. Perheiden ja varsinkin lasten mutta myös ympäristön kannalta on olennaista, että hoitopaikka on riittävän lähellä.

Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut on nähtävä fiksuna tulevaisuuden investointina. Varhaiskasvatusta ja päivähoitopalveluja on kehitettävä. Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin lisäsimme rahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Lämmintä joulumieltä ja iloa uudelle vuodelle toivottaen,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Kolumni 29.11.2011 MunkinSeutu

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. On iloinen uutinen, että Munkkiniemen alueelle on luvassa vihdoin ja viimein helpotusta. Uusimman suunnitelman mukaan uusi päiväkoti valmistuu Saunalahdentielle vuonna 2015.

Lapsilla on oltava päiväkotien pihoilla riittävästi tilaa liikkumisen ja leikkimisen, mutta myös pihaturvallisuuden vuoksi. Munkkiniemen päiväkoti Ruusun piha-ala muodostui perustamisvaiheessa pieneksi kaavoitussyistä. Ruusun pihan laajennuksesta ja leikkipuisto Munkin pihan muutoksista on nyt valmis suunnitelma. Piharemontti on tarkoitus tehdä heti ensi kesänä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on. On myönteistä, että enää ei Helsingin toimintamenot kasva edellisten vuosien vauhtia. Helsingin on saatava talous tasapainoon, kuten koko Suomen ja Euroopan.

Talouden tasapainottamisen rinnalla on aivan olennaista katsoa, miten meidän helsinkiläisten eurot käytetään. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla vanhoja organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä palveluissa. Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden kuntoon saamiseksi ja velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on henkilöstö vahvasti mukana.

Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin kohdensimme lisärahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Haastattelu Kuluttajan Nappo -lehdessä 4/2011
http://www.kuluttajaliitto.fi/files/1563/Nappo_4_11.pdf

- Kuvaile itseäsi kuluttajana

Meidän perheessämme on kolme lasta, ja kulutusvalinnoilla on suuri merkitys. Ruoan ostamisessa terveellisyys ja kotimaisuuden suosiminen on tärkeää. Lapset kasvavat nopeasti ja olemme kierrättäneet vaatteita kun lapset ovat pieniä. Nyt kouluiässä se on haastavampaa. Tavoite on, että vaatteita ja tavaroita käytetään vuorotellen, ettei kaikkea tarvitse ostaa montaa kappaletta.

- Onko jokin kuluttamiseen liittyvä asia jäänyt myönteisellä tavalla mieleesi?

Perheessämme urheillaan paljon, ja urheiluvaatteiden hankkiminen vaatekaupoista sovituksineen veisi paljon aikaa. Postimyynnin käyttö lasten vaatteisiin on ollut arjen pelastus. Postimyynnin kautta saa vaatteet nopeasti ja epäsopivan tilalle saa helposti uuden. Netissä voi tehdä myös tehokkaasti hintavertailua ja ostaa edullisimman.

- Millaista on hyvä asiakaspalvelu?

Minulle hyvä asiakaspalvelu on sitä, että palvelut ovat lähellä ja paikalla on ystävällinen myyjä, ja että tuotteella on vaihto- ja palautusoikeus. Joskus mainonta harmittaa varsinkin lasten ja nuorten terveyden näkökulmasta. Esimerkiksi epäterveellisiä välipaloja mainostetaan joskus siten, kuin ne olisivat arkiruokaa, vaikka ovatkin herkkuja. Herkutella pitää toki silloin tällöin, mutta ei aina.

- Kuinka tärkeää kotimaisuus on valintoja tehdessä?

Kotimaisuuden suosiminen on vastuullisuutta ja hyvä tapa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Jos jokainen suomalainen laittaisi kuussa euron lisää kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin, merkitsisi se 1500 uutta työpaikkaa Suomeen. Etenkin ruoan suhteen kotimaisuus on tärkeää - varsinkin vihannesten ja hedelmien kohdalla valitsen aina ensisijaisesti kotimaista. Itse en syö punaista lihaa, mutta muu perhe syö. Olen tyytyväinen siitä, että hallitusohjelmassa luvataan kuluttajille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana olen korostanut sitä, että näin kuluttajalla on nykyistä parempi mahdollisuus olla vahva vaikuttaja ja omilla kulutusvalinnoilla edistää eläinten hyvää kohtelua ja suosia kotimaista ruokaa.

- Vertailetko hintoja?

Vertailen hintoja ja laatua. Opetan lapsiakin aina katsomaan hintoja kaupassa käydessä. Lapsille on välillä vaikea selittää miten kaukaa tuodut hedelmät maksavat pari euroa ja kotimaiset usein paljon enemmän. Eettisyys on tärkeää.

- Kerro jokin vinkki, suositus tai idea lukijoillemme?

Helsingin kaupunginosien sekä monen muun kaupungin ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Pienet putiikit ja kahvilat tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Lähipalvelut ovat myös arjen sujuvuuden ja ympäristönkin kannalta myönteisiä tekijöitä. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Julkaistu

Tiedote 9.12.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa Iltalehden blogissaan kouluja ja päiväkoteja säilyttämään joulujuhlaperinteet. Joulujuhlien läheisyys tuo usein tullessaan myös pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä.

"Usein kuulee pohdittavan, voiko joululaulua ”joulupuu on rakennettu” laulaa koulun tai päiväkodin juhlissa. Totta kai voi. Joulu on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme ja sen vietto on olennainen osa koulujen ja päiväkotien toimintaa", kirjoittaa Sarkomaa.

Jouluevankeliumi ja suvivirsi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

"Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kouluissa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa omaa kulttuuriamme ja samaan aikaan huomioida lasten ja nuorten erilaisuus", toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa koulujen rehtoreita yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa käymään asiasta keskustelua. Hän myös huomauttaa, että monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan molemminpuolinen uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Blogi 09.12.2011

Joulujuhlien läheisyys tuo aina tullessaan paljon iloa, mutta myös pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä. Usein kuulee pohdittavan, voiko joululaulua ”joulupuu on rakennettu” laulaa koulun tai päiväkodin juhlissa. Totta kai voi. Joulu on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme ja sen vietto on olennainen osa koulujen ja päiväkotien toimintaa.

Jouluevankeliumi ja suvivirsi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä.

Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kouluissa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa omaa kulttuuriamme ja samaan aikaan huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämä onnistuukin valtaosassa kouluja. Se ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä työtä. Kannustan koulujen rehtoreita yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa käymään asiasta keskustelua.

Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen. On hyvä ihan käytännössä käydä läpi sitä, mitä uskonnonvapaus ja toisaalta oman kulttuurimme vaaliminen tarkoittaa.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan molemminpuolinen uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten uskonnonvapaus ja maamme perinteet sovitetaan arkityössä yhteen. Päätökset tehdään tietenkin kussakin koulussa ja päiväkodissa.

Kun päiväkodissa tai koulussa on uskonnollinen tilaisuus, lapsen osallistumisesta päättävät vanhemmat. Kun koululuokka menee joulukirkkoon, niin silloin tieto tilaisuudesta on annettava etukäteen ja perheet päättävät meneekö lapsi kirkkoon vai osallistuuko lapsi sen sijaan järjestettävään opetukseen tai muuhun toimintaan. Kirkko tekee arvokasta työtä toimiessaan yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa.

Olen iloinen siitä, että esimerkiksi oman lapseni päiväkodin yhteistyö kirkon kanssa on tiivistä. Pyhäkoulua on päiväkodissa niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsensa osallistuvan. Mielestäni on tärkeää, että päiväkodin joulujuhlassa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä joululauluja. Se kuuluu suomalaisuuteen. Joulukirkossa käynti päiväkotikavereiden kanssa on ollut viisivuotiaalle pojalleni ikimuistettavan ihana asia. On tärkeää, että tämä on mahdollista jatkossakin.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

2.12.2011 Blogi Verkkouutisissa

Tänään saimme valmiiksi ison ponnistuksen, kun valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien kesken pääsimme yksimielisyyteen valtion ensi vuoden talousarvioon eduskunnassa tehtävistä muutoksista. Kokonaisuudessa eduskunta hyväksyy talousarvion vielä ennen joulua. Taloustilanne on historiallisen epävarma ja siksi lisäyksiä tehtiin niukasti.

Vaikka taloustilanne on sumuinen, niin yhdestä asiasta voi olla varma. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Siksi painotimme erityisesti sellaisia kohteita, joilla edistetään talouden kasvua ja työllisyyttä ja jotka eivät aiheuta pysyviä menoja. Varmoja voimme olla myös siitä, että ne toimet joita teemme ympäristömme ja lastemme hyvinvoinnin parhaaksi ovat kullanarvoisia.

Itämeren suojeluun kohdennettiin viisaasti lisävoimavaroja. Euroopan talouskriisissä on tiukasti pidettävä kiinni siitä, että Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista ei tingitä. Meidän velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Lastentarhanopettajien määrä kunnissa on huolestuttavasti vähentynyt. Lastentarhanopettajapula on niin vakava ongelma, että se uhkaa päivähoidon lakisääteistä toteutumista ja heikentää päivähoidon laatua. Helsingissä on jo huutava pula koulutetuista lastentarhanopettajista. On selvää, että lastentarhanopettajia täytyy kouluttaa lisää. Päätimme kohdistaa lisäresursseja päivähoidon akuuttiin henkilöstötarpeeseen lisäämällä yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 1,5 miljoonaa euroa. Lastentarhanopettajien lisäkoulutus tukee myös valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia jonka eduskunta saa tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen.

Välttämätöntä oli se, että lisäsimme kaksi miljoonaa euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille äideille ja heidän perheilleen. RAY:n rahoitus on asteittain vähenemässä, ja rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle. Hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuualueille keskitetään vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen, joten aikanaan myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutunut, tarvittiin väliajaksi tämä lisärahoitus. Eduskunta pelasti taas kerran päihdeäitien palvelut. On välttämätöntä että vastaava ministeriö huolehtii, että rahoitus saadaan pysyvälle pohjalle.

Lisäraha on monin tavoin perusteltua. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Tänä päivänä noin kolmasosa kaikista huumeidenkäyttäjistä on naisia. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Tyytyväinen olen myös siitä, että suuntaamme lisäresursseja neljässä käräjäoikeudessa toteutetun ja hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilun laajentamiseen. Tässä ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Kokeilun tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tietenkin viranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.