Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

13.5.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Jos olemme onnekkaita, elämme entistä pidempään. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko Suomea kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Vanhustenhuoltoa ohjataan laatukriteereillä, jotka eivät ole sitovia vaan suosituksia. Vanhustenhoidon laatu ja saatavuus vaihteleekin rajusti jopa asuinalueittain. Siksi me kokoomuslaiset hallitusneuvottelijat halusimme viime kevään Säätytalon neuvotteluissa kirjata hallituksen tavoitteeksi vanhuspalvelulain säätämisen.

Hartaasti odotettu ohjaustyöryhmän tekemä vanhuspalvelulakiesitys julkistettiin huhtikuussa. Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella ja me valmistelemme siihen kokoomuksen muutosehdotuksia. Eduskunnan on tarkoitus saada lakiesitys käsiteltäväksi syksyllä. On tärkeää arvioida täyttääkö lakiluonnos hallitusohjelmakirjauksen siitä, että lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Kyse on siis nimenomaan oikeudesta. Tärkeää on myös, että lakiesitys sopii erilaisilla alueilla asuvien tarpeisiin. Esimerkiksi meillä Helsingissä noin puolet ikäihmisistä asuu yksin.

Uudessa lakiesityksessä on useita ilahduttavia ja palveluiden laatua edistäviä asioita. Ehdotus vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä on kannatettava. Näin vanhusneuvostot olisivat oikeasti vahvasti mukana niin palveluiden kuin suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Esitykseen sisältyy myös asetuksenantovaltuutus, jolla voidaan puuttua asioihin, mikäli palveluiden laatuongelmat eivät väisty uuden lain ja informaatio-ohjauksen avulla.

Vanhuspalvelulain tarkoituksena on taata ikäihmisille oikeus laadukkaisiin palveluihin, apuun ja tukeen. Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vierailin toissa viikolla Koskelan vanhustenkeskuksessa tutustumassa keskuksessa tehtävään hyvään työhön. Tapasin myös pitkäaikaishoidon päällikkö Seija Meripaasin sekä yli- ja osastonhoitajia, joiden kanssa pohdimme vanhuspalvelulakia ja Helsingin ikäihmisten palveluiden kehittämistä.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa tein sairaanhoitajan sijaisuuksia ja vanhustenhuollon käytännön haasteet tulivat tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. Ikäihmisten palvelut on saatava kuntoon. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia, mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 11.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koulutuksen säästöjen vaikutuksista opettajan työn houkuttelevuuteen. Sarkomaa huomauttaa blogissaan, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreet laskelmat varhaiskasvatuksesta yliopistoihin kohdistuvista säästöistä oli hätähuuto, joka on otettava tosissaan.

Sarkomaa viittaa blogissaan myös siihen, että Helsingin opetusviraston aikomus keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi oli välttämätöntä kuopata. Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuvat yli 10 miljoonan euron leikkauspaineet ovat selvästi liian suuret ja siksi säästövelvoitetta on kohtuullistettava.

”Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä opettajankoulutuksen vetovoimaisuus ovat kansainvälisesti arvostetun koulujärjestelmämme peruspilari. Uhka Suomen opetuksen laadun keskeisen tekijän, opettajan ammatin, arvostuksen rikkomisesta on otettava vakavasti”, Sarkomaa sanoo.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt Suomessa 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Naapurimaassamme Ruotsissa painitaan saman ongelman kanssa. Tukholman läänissä useampi kuin joka viides on jättänyt ammatin ja kaupunkia uhkaa vakava opettajapula.

Suomessa opettajankoulutus on ollut suosittua ja sinne on hakeutunut motivoituneita ylioppilaita. Yliopistot ovat voineet valita parhaimmat opiskelijat. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ruotsissa on opettajankoulutuksen suosio laskussa. Syynä on alan jälkeenjäänyt palkkataso ja työn raskaus.

”Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä”, sanoo Sarkomaa.

”Valtakunnan tasolla on syytä arvioida kuinka rankalla kädellä koulutuksen kimppuun käydään. Samoin on ripeästi löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että tehtävä on vähintäänkin vaikea”, kirjoittaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Linkki blogikirjoitukseen

Julkaistu

Helsingin opetusviraston aikomus keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi herätti syystä paljon huomiota. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet. Linjasimme kokoomuksen valtuustoryhmässämme, että emme hyväksy määräaikaisten opettajien ”lomautuksia” ja epäoikeudenmukaista kohtelua.

Opetusvirasto luopuikin aikeistaan esittää määräaikaisten opettajien kesäajan palkan leikkauksia. Opettajien palkkaleikkauksien peruminen ei muuta sitä tosiasiaa, että Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuu yli 10 miljoonan euron leikkauspaineet. Opetusviraston ehdotus oli ennemminkin hätähuuto kuin loppuun asti pohdittu säästöehdotus. Kymmenen miljoonaa on selvästi liian iso leikkaus Helsingin opetustoimeen ja siksi säästövelvoitetta on kohtuullistettava.

Selvä on, että kaupunkimme säästötalkoissa on käännettävä jokainen kivi ja etsittävä kustannustehokkaimmat tavat tuottaa palveluita. Vuoden 2011 lopussa lainaa oli 2 157 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuore laskelma tälle vaalikaudelle hallituksen esittämistä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin kohdistuvista historiallisen suurista säästöistä oli myös hätähuuto. Se on otettava tosissaan. OAJ:n laskelmat kuvaavat karulla tavalla tilannetta. Myös valtakunnan tasolla on syytä arvioida kuinka rankalla kädellä koulutuksen kimppuun käydään. Samoin on ripeästi löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että tehtävä on vähintäänkin vaikea.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa painitaan saman ongelman kanssa. Tukholman läänissä useampi kuin joka viides on jättänyt ammatin ja kaupunkia uhkaa vakava opettajapula.

Suomessa opettajankoulutus on ollut suosittua ja sinne on hakeutunut motivoituneita ylioppilaita. Yliopistot ovat voineet valita parhaimmat opiskelijat. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä opettajankoulutuksen vetovoimaisuus ovat kansainvälisesti arvostetun koulujärjestelmämme peruspilari. Uhka Suomen opetuksen laadun keskeisen tekijän, opettajan ammatin, arvostuksen rikkomisesta on otettava vakavasti.

Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantajana.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

Julkaistu

Tiedote 9.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettele Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoretta päätöstä uusia johtoryhmänsä vähentämällä selkeästi naisten määrää. Toimitusjohtaja Pukkisen perustelut päätökselleen hakea strategisia painopisteitä ja modernia toimintaa kuulostaa kummalliselta.

Esille nousee kysymys, eikö EK:ssa arvosteta naisjohtajuutta? Naisten poistaminen valtapaikoilta pitäen tekoa strategisena on silmien sulkemista yhteiskunnalliselle roolille.

Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi missään nimessä työmarkkinakeskusjärjestöjen hallituksissa sanoa tasa-arvoiseksi.

Työmarkkinajärjestöjen johdolla on yhä merkittävämpi rooli yhteiskunnallisissa kysymyksissä kun työelämäkysymyksistä sovitaan partien kesken. EK näyttää unohtaneen roolinsa keskeisenä yhteiskunnallisena toimijana, jonka pitäisi juuri toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä työelämän kehittämisessä ja tasa-arvon edistämisessä.

Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. Työmarkkinajärjestöjen on otettava naisten osallistuminen tosissaan myös omassa toiminnassaan.

Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin myös omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen johtotehtävissä.

EK:lla on näytön paikka naisten työelämäkysymysten edistämisessä jatkossa. Sarkomaa muistuttaa, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaaminen ei ole vieläkään näkynyt EK:n agendalla, vaikka se on tehokkain täsmäkeino edistää työelämän tasa-arvoa ja naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnan kevättä värittää taloutemme tasapainottaminen ja Euroopan epävarma tilanne. Meidän kokoomuslaisten kansanedustajien keskeinen tavoite on edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Aivan olennaista on, että jokainen nuori pääsee koulutukseen ja työhön, ja ettei yksikään syrjäydy.

Toivon ja paremman Suomen rakentamisessa on uusi presidenttimme Sauli Niinistö tärkeä suunnannäyttäjä. Kävimme ulkoasiainvaliokunnan joukolla Mäntyniemessä tapaamassa Niinistöä ja kävimme läpi ajankohtaisia asioita. Oli ilahduttavaa aistia se voima, millä uusi presidenttimme on aloittanut tärkeän työnsä. Tapaamisessa sovimme, että ulkoasiainvaliokunnan ja presidentin yhteydenpito ja yhteistyö on tiivistä.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
- Jokaisen nuoren päästävä koulutukseen
- Uutta Lastensairaalaa kirittämässä
- Odotettu vanhuspalvelulaki
- Valtuustoterveiset

Julkaistu

Tiedote 1.5.2012

Helsingissä Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Sarkomaa: Tasa-arvotavoitteiden tallominen lopetettava
- Vanhempainvakuutus ratkaisuksi naisten syrjintään työmarkkinoilla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että tänään juhlivat naisylioppilaat ovat valmistumisensa jälkeen työelämässä eriarvoisessa asemassa. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Sarkomaa velvoittaa niin Kataisen hallituksen kuin työmarkkinakeskusjärjestöjä ottamaan vastuun työelämän suuren häpeätahran poistamisesta.

”Työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamislupauksen pallottelu ja tallominen on lopetettava”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Kataisen hallituksen on otettava tasa-arvoasioissa ”äidillisen” ohjaava ote ja varmistettava, että kolmas kerta toden sanoo. Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa.

”Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista", sanoo Sarkomaa.

Vaikka työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on yksittäisistä keinoista tehokkaimpia edistämään työelämän tasa-arvoa, ei asia mahtunut raamiratkaisua tehtäessä työmarkkinakeskusjärjestöjen agendalle. Asia ei ollut myöskään hallituksen kehysriihen esityslistalla.

"Taas kerran tasa-arvon häpeätahra sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa”, pahoittelee Sarkomaa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

30.4.2012 MunkinSeutu

Tuore Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen päätös Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä oli enemmän kuin tervetullut. Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat aikansa eläneet ja olleet jo pitkään kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala on 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden Lastensairaalan.

Kävimme johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Lastenklinikan ja Lastenlinnan tiloihin ja toimintaan. Keskustelimme HUS:n tekemän periaatepäätöksen jatkotoimenpiteistä. Lähtökohta on oltava, että uusi Lastensairaala on osaamiskeskus, jolla on kiinteä yhteys vastasyntyneiden teho-osastoon (NKL) ja muuhun Meilahden alueen toimintaan. Lasten sairaanhoito tulee säilyttää kokonaisuutena ja Meilahden sairaala-alueella.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Nyt on oikea hetki laittaa työryhmä työhön ja valmistelemaan valtiovallan rahoitusosuutta. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Esimerkiksi munuais-, elinsiirto- ja sydänosastolla potilaista on noin 66 prosenttia muista kuin HUS-jäsenkunnista. Lastenklinikalla onkin valtakunnallinen hoitovastuu mm. lasten sydänvioista, elinsiirroista ja vaikeasta epilepsiasta sekä kantasolusiirroista.

Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat elinkaaren lopussa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden. Tilanahtaus on johtanut siihen, että perustason osastohoito on ajettu minimiin ja HYKS-alueella asuvat lapset ovat valtakunnallisesti huonommassa asemassa verrattuna muuhun maahan, koska sairaalaanottokynnys on korkealla.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla yhtälailla maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri

Julkaistu

27.4.2012 Kirjoitus Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen verkostoviestissä

Pitkään valmisteltu perusopetuksen tuntijakouudistus kaatui viime vaalikaudella Keskustan vastustukseen. Kokoomuksessa on innolla odotettu sitä, että tällä vaalikaudella saamme jatkettua peruskoulumme kehittämistä. Nyt tuntijakotyöryhmän esitys on lausuntokierroksella. Esityksessä on vielä hiomisen varaa.

Työryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka erityisesti vahvistaisi taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaisi kieliohjelmia. Ikävä kyllä työryhmän esitys ei riittävällä tavalla vastaa toimeksiantoa. Esitystä onkin muokattava ennen kuin tuntijaosta voidaan tehdä päätös.

Opetusministeri Maija Raskin (sd.) aikana tehty nykyinen tuntijako kohteli erityisesti taito- ja taideaineita kaltoin ja teki peruskoulustamme liian teoreettisen. Uuden tuntijakoesityksen keskeinen tavoite onkin korjata tämä virhe. Taito- ja taideaineet antavat lapsille mahdollisuuden syventää ja soveltaa tietoaineissa opittua, ja ne tekevät koulusta monipuolisemman. Taito- ja taideaineet edistävät lasten luovuutta ja oppimisen iloa.

Esityksen iso valuvika on se, että se kaventaa valinnaisuutta ja lisää kaikille pakollisten oppituntien määrää. Mahdollisuus keskittyä omien taipumuksiensa mukaisiin aineisiin on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7-9. Valinnaisuuden kaventaminen ei ole oppilaan eikä koulun kannalta kannustavaa. Tutkimusten mukaan oppilaan mahdollisuus tehdä valintoja erityisesti perusopetuksen ylemmillä luokilla lisää motivaatiota ja tuo parempia oppimistuloksia. Esitys herättää myös vahvan huolen erikoisluokkien, kuten liikunta-, kuvataide- ja musiikkiluokkien, tulevaisuudesta.

Myönteistä on, että tuntijakoesityksessä on taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisätty. Sen sijaan kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Tämä esityksen virhe on korjattava. Kotitaloustunnilla opetetaan valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Kotitalous on tärkeä osa suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan arvostuksen edistämistä. Kotitalous on myös kansainvälisyyskasvatusta: Erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista.

Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tilanne uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä. Tuntijakoesityksessä yhden vuosiviikkotunnin lisääminen ei riitä, vaan liikuntaa tarvitaan lisää ja erityisesti yläluokille. Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä.

Tuntijakoesityksen iso huolenaihe on esitys vapaaehtoisten kielten opetuksen siirtämisestä hankerahalla rahoitettavaksi. Erityisesti Helsingille tämä esitys olisi hyvin ongelmallinen ja johtaisi rahan tuhlaamiseen byrokratiaan. Esitys rahoittaa valinnaisia kieliä hankerahoilla herättää myös suuren huolen siitä, mistä rahat otetaan. Miten käy esimerkiksi hallitusohjelmassa luvatun ryhmäkokojen pienentämisen? On aivan selvää, että epävarma pätkärahoitus ei ole paras tapa innostaa monipuolistamaan kielitarjontaa saatikka kehittämään kielten opetusta pitkäjänteisesti. Monipuolisen kielitarjonnan edistämiseksi koko Suomessa tarvitaan tuntijakoesitystä tehokkaampia keinoja.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 26.4.2012

Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ilmaisi kevätkokouksessaan ilonsa siitä, että peruspalveluministeri Guzenina-Richardson (sd) on luvannut perustaa työryhmän uuden Lastensairaalan rakentamisen edistämiseksi.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat huonossa kunnossa eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Rakennusten mahdollisuudet palvella korjattuinakaan nykyaikaista lasten erikoissairaanhoitoa ovat rajalliset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on tehnyt 16.4. periaatepäätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä.

Tarkoitus on, että uuden Lastensairaalan rakentaminen voitaisiin sisällyttää vuosien 2016 - 2021 investointiohjelmaan. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt HUS:n hallituksen periaatepäätöksen jälkeen on ministerin aika perustaa pikimmiten työryhmä pohtimaan, millä tavoin valtio on hankkeessa mukana. Lapsen puolesta –ryhmä odottaa innolla työryhmän työn alkamista. On perusteltua, että HUS -kuntien lisäksi valtio on mukana maamme ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa. Hanke tarvitsee erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska nykyiset tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että vanhemmat ja lapset tulevat ympäri Suomea ja vakavasti sairaiden lasten hoitojaksot voivat olla hyvin pitkiä. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lisätietoja:
Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmä

puheenjohtaja
Sari Palm
050 512 1981

varapuheenjohtaja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 24.4.2012

Opetusministeri Gustafsson (sd) on nostanut esille SDP:n menneinä aikoina hellimän ajatuksen pidentää oppivelvollisuutta. Sarkomaa ihmettelee Gustafssonin kaipuuta oppivelvollisuusiän pidentämiseen, koska hallitushan on jo sitoutunut toteuttamaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun. Sarkomaa kannustaa hallitusta ja opetusministeriä viemään näitä tavoitteita tinkimättä eteenpäin.

”Gustafssonin ehdotus on kaikkea muuta kuin tuore tai innovatiivinen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kannustavia ja joustavia ratkaisuja, eivätkä kahta vuotta pakkoistumista lisää koulussa”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kun oppivelvollisuusiän venyttäminen on kaivettu esille, on se aina myös kuopattu epäkelpona. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino vastata nuorten ongelmiin. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tuomatta itse asiaan ratkaisua. Toimien on oltava juuri päinvastaisia. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi nuoret tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.

Pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, että yksikään nuori ei syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Etsivää nuorisotyötä edistetään. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää päihdetyötä tuetaan. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään.”

Oppivelvollisuuden venyttämisen sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Sarkomaa kirittää toimia perusopetuksen laadun parantamiseksi ja ylisuurten opetusryhmien kitkemiseksi, ja muistuttaa, että joustava perusopetus on olemassa oleva ja toimiva, jota kannattaa käyttää.

Työelämälähtöisten opiskelumuotojen, kuten joustavan perusopetuksen, oppisopimuksen, tuetun oppisopimuksen, ammattistartin ja kannustavan työpajatoiminnan kehittäminen ehkäisee koulupudokkaiden syntyä. On myös välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja suunnata aloituspaikkoja sinne missä on nuoria, eli erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033