fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 28.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa tehostetaan diabeteksen hoitoa.  Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve vahvistaa ennaltaehkäisyä, peruspalveluja sekä etenkin kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua.

Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoidossa tarvitaan jättiläisloikka eteenpäin, niin, että uusin teknologia saadaan yhdenvertaisesti tukemaan hyvää hoitoa ja hoitotasapainoa.

"On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Oikeusasiamieskin on kantelun johdosta asiaan hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota", Sarkomaa sanoo. 

"Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä", Sarkomaa sanoo.

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

"Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi", Sarkomaa sanoo.

"Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. On täysin välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy oikea-aikaisesti perusterveydenhuoltoon. Siksi kokoomus on esittänyt palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla", Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3022

Tiedote 21.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Koomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta päättämään asiasta viivytyksettä, jo syksyn budjettiriihessä.


”Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä sen jalkoihin. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa vaativat.


Kokoomusjohto iloitsee siitä, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä lämpimästi. Teimme jo keväällä oman esityksemme hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Siksi kokoomus on esittänyt hoitotakuun tiukentamista”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

”Terapiatakuu osuu suoraan yhteen sote-palveluidemme kipeimmistä kohdista. Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin, mutta merkittävin haaste on viive palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

 Lisätietoja:

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 5.7.2019Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan lakiesityksen tuetusta hoitovapaasta  tukemaan omaisistaan huolehtivien työssäjaksamista. 

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä.  Läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä, lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. 

Omaishoitajana toimii eri ikäisiä ihmisiä. Toimia tarvitaan mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaista lasta hoitaville työssäkäyvällä vanhemmille tuettu hoivavapaa olisi hyvin tervetullut. Siinä olisi vanhemman mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa lisäisi omaisistaan huolehtivien valinnanmahdollisuuksia ja edistäisi osaltaan ikääntyvän Suomen työllisyysastetta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE 4.7.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vaatii maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) nopeita toimia uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi. Sarkomaa vaatii, että ministerit säätäisivät verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun asti. 

Sarkomaa pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeri perustaisi suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmän, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta.

Nyt heinäkuun aikana on verkkoihin takertuneita saimaannorppia hukkunut jo ainakin neljä. Tämän lisäksi todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut tapaukset.

Sarkomaa muistuttaa ministereitä norppa-asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin Kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa.

”Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta. Hallituksen on tarkennettava asetusta näiden pyydyskuolemien valossa. Ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Kaikki tarvittava työ on jo valmiina, joten keskusteluiden on käännyttävä teoiksi jo tämän viikon kuluessa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa olisi laajentanut vuonna 2016 voimaan astuneen verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti. Samoilla linjoilla oli myös moni asiantuntija. 

”Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on kaikki perusteet”, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää blogissaan työeläkkeisiin kohdistuvat leikkausselvitykset. Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.

”Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen”, Sarkomaa painottaa.

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. Sarkomaa toteaa, että Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

”Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen, tämä murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet”, Sarkomaa toteaa.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

”Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa painottaa, että eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla.

”Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki sekä lääkekorvaukset”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033


Tiedote 25.6.2019.
Julkaisuvapaa heti

Hallitusohjelman mukaan pääministeri Rinteen hallitus aikoo korottaa alle tuhannen euron eläkkeitä nettomääräisesti noin 50 euroa. Korotus tehdään hallitusohjelman mukaan Kelan kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Rahaa tähän on varattu 183 miljoonaa euroa. Sarkomaan mukaan hallituksen laskelmissa on kuitenkin ongelmia.

”Kokoomus pitää tärkeänä eduskuntakauden aikana löytää keinoja turvata eläkeläisten ostovoima ja turvata kaikille ikäihmisille laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eläkejärjestelmän rakenne on sellainen, että jos korotetaan alle tuhannen euron eläkkeitä, korotus koskee myös suurempia eläkkeitä. Sarkomaan mukaan tämä nostaa korotuksen tuomia kustannuksia. Kelan päämatemaatikko Isolankilan (HS 24.6.2019) mukaan hallituksella on kolme vaihtoehtoa toteuttaa hallitusohjelman lupaus. Joko rikkoa nykyinen eläkejärjestelmä ja luoda uusi eläkemuoto, lisätä rahaa tai tinkiä korotuksen suuruudesta.

”On pakko kysyä, onko edessä taas luvatun eläkekorotuksen leikkaus? Nyt on täysin epäselvää, toteutuuko pienempien eläkkeiden 50 euron korotus. Ennemminkin näyttää siltä, että korotus kutistuu entisestään. Näyttää siltä, että eläkkeiden korotusta on valmisteltu hallitusneuvotteluissa ilman asiantuntijoiden kuulemista”, Sarkomaa ihmettelee.

Lisätalousarviossa hallitus esittää Kelalle 5,5, miljoonan euroa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotuksen toimeenpanon valmisteluun. Sarkomaa huomauttaa, että eduskunta ei ole kuitenkaan saanut vielä tarkempia esityksiä eläkelupauksen toteuttamisen vaatimista muutoksista eikä niiden toimeenpanon vaatimista rahatarpeista.

”Hallituksen esittämistä lisämäärärahoista kaikki kuluvat etuushallintoon ja -byrokratiaan. Euroakaan ei esitetä suoraan avuntarvitsijoille”, Sarkomaa huomauttaa.

”Ennen eduskuntavaaleja ja vielä hallitustunnustelijana Rinne lupasi sadan euron nettomääräisen korotuksen alle 1400 euron eläkkeisiin. Hallitusneuvotteluissa lupauksesta tingittiin. Hallituksen olisi nyt syytä suoraselkäisesti kertoa, miten asian laita todellisuudessa on”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (SDP) puheet hoitajamitoituksesta kuulostavat kokoomuksen kansanedustajan, Sari Sarkomaan mielestä päivä päivältä kummallisemmilta, melkeinpä ”kalajutuilta”. Ministeri Kiuru esiintyi Huomenta Suomessa keskiviikkona 19.6. ja jatkoi selityksiään hoitajamitoituksesta.

”Ministeri Kiurun on syytä lopettaa monipolviset selitykset ja kannettava vastuunsa ministerinä. Peruspalveluministerinä Kiurun on keskityttävä vanhuspalveluiden epäkohtien korjaamiseen. Kokoomus kannustaa hallitusta pitämään vanhusten palveluiden epäkohtien kitkemisen ja laadun nostamisen ykkösagendalla”, Sarkomaa sanoo.

”Ministerin olisi nyt uskottavuuden nimissä aika myöntää tosiasiat. Kiurun väite viime eduskuntakaudella siitä, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä, ei ole todellisuutta”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa pitää hyvänä, että Antti Rinteen (SDP) hallitusohjelmassa on vahvasti Kokoomuksen linjan mukaisia näkemyksiä hoitoisuuden ensisijaisuudesta ja kotihoidon huomioimisesta. Samaa mieltä ovat olleet useat asiantuntijat.

”Suomalaisten ikäihmisten hoidon laadun ja turvallisuuden kannalta oli välttämätöntä, että SDP ja koko vasemmistovihreä hallitus pyörsivät keväällä oppositiosta tekemänsä esityksen, joka jätti kylmästi syrjään vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista”, Sarkomaa sanoo. 

Omaishoitajien ja heidän omaistensa tilanne vaatii Sarkomaan mielestä erityistä huomioita.

”On vakavia kysymyksiä herättävää, että lähes 200 sivuisessa Rinteen hallitusohjelmassa arvokasta, mutta usein hyvin vaativaa työtä tekevät omaishoitajat on sivuutettu yhdellä virkkeellä. Ministeri Kiurun on syytä avoimesti kertoa, miten omaishoitajien tilannetta aiotaan helpottaa”, Sarkomaa penää.

Sarkomaan mukaan Kokoomus tulee jatkamaan työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille oikea-aikaisesti.

”Vastuuta on kannettava kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 19.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaan pitää välttämättömänä Kansaneläkelaitosta koskevan aikansa eläneen lainsäädännön päivittämistä 2020-luvulle.

”On hyvä, että hallitusohjelma sisältää kirjauksen Kelan hallinnon ja sen järjestämien palveluiden toimivuuden selvittämisestä. Selvittely ei riitä vaan Kela- lain uudistaminen on ministeriössä laitettava viipymättä käyntiin.”, Sarkomaa toteaa.

Kelan valtuutetut ovat aktiivisesti ajaneet Kelan hallinnon uudistamista ja teettäneet pohjatyötä lain uudistamiseksi. Kelan valtuutettujen selvityshenkilöryhmällä teettämän raportin yksimieliset esitykset toimenpiteistä Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuuden edistämiseksi on otettava valmistelun pohjaksi. Kelan valtuutettujen esittämä parlamentaarinen työryhmä on viisasta nimetä Kelan hallintouudistusta vauhdittamaan, niin että nykyinen eduskunta ehtii tarvittavat lait käsitellä.

”On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan nykypäivään täysin vierasta toimivaltasuhdetta,” Sarkomaa toteaa.

”Uudistus on välttämätön myös siksi, että Kelan lainsäädäntö ja toiminta vastaisivat kattavasti valtion hallinnon periaatteita. Ei esimerkiksi ole mitään syytä, miksi Kelan johtajat nimetään eläkevirkoihin. Myös Kelan hallituksen kokoonpanoa ja tehtäviä on syytä uudelleenarvioida sekä Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta suhteessa Kelaan,” Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että Kelan johto sai valtuutetuilta pyynnön valmistella Kela-lain kiireellisimmät muutostarve-esitykset. Tämä pykälämuutoslista meni valtuutettujen toimesta ministeriöön jo vuonna 2017. Listassa oli mm pykälämuutosehdotuksia, jotta laki vastaisi jo Kelan tekemiä uudistuksia.

”Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on osaava henkilöstö, joka tekee vaativaa työtä. Henkilöstö ansaitsee selkeän johtojärjestelmän. Kansaneläkelaitoksesta annettua laki on kokonaisuudessaan remontoitava, jotta se mahdollistaa Kelan toiminnan kehittämisen ja toimimisen nykypäivän vaateita vastaavasti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505 511 3033

Tiedote 8.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kansalaisaloite tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi erillislailla on saapunut eduskuntaan. Sarkomaa on toistuvasti esittänyt tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla. Viime syksynä hän jätti aiheesta toimenpidealoitteen.

”Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei riitä tyttöjen suojelemiseksi. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki on tärkeä, sillä se antaa selkeän signaalin, ettei käytäntöä virallisesti hyväksytä Suomessa,” Sarkomaa toteaa.

Muissa Pohjoismaissa tyttöjen sukuelinten silpominen on selkeästi kielletty erillislailla. Vanhemmat eivät välttämättä näe tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaavaa ja terveyttä vaarantavaa silpomista räikeänä pahoinpitelynä vaan osana perinnettä ja lapsensa suojelua. Silpomisen uhan alla olevat tytöt eivät aina osaa hakea apua tai tehdä rikosilmoitusta toiminnasta, jota ei ole erikseen laissa kielletty. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä erillislaki toimisi tukena terveydenhoitohenkilökunnalle ja viranomaisille, joiden tehtävä on suojella lapsia. Erillislailla olisi mahdollista määritellä nykyistä selkeämmin silpomisen uhrin asemaa, esimerkiksi voitaisiin määritellä terveydenhoitohenkilökunnalle selvä velvollisuus teoista ilmoittamiseen, jotta teot saadaan varmasti tutkittavaksi. Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Myös nopeasti yli 60 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite kertoo kansan olevan vahvasti erillislain puolella.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että edellisellä hallituskaudella oikeusministeri Häkkänen edisti useita toimia lasten väkivalta- ja seksuaalirikosten torjumiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi. Häkkäsen aloitteesta eduskunta päätti vihdoin kieltää lapsiavioliitot ja laadittiin myös toimintaohjelma estämään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista. Sarkomaa esittää, että Rinteen hallitus jatkaa Häkkäsen aloittamaa kiitettävää työtä lasten koskemattomuuden turvaamiseksi.

”Toivoa antavaa on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus turvaa resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Osana tätä työtä edellytän, että tyttöjen sukuelinten silpomisen kielletään erillislailla pikimmiten,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 3.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällön kehittäminen on vaarassa jäädä maakuntahallinnon jalkoihin. On valtava pettymys ja vaaran paikka, että hallitusneuvotteluissa ei kyetty selkeästi päättämään kumpi on tärkeämpää hallinto vai ihmisten palvelut. Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että se keskittyisi ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

”Kokoomus on esittänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi kehittää kaupunkien ja kuntien kanssa yhteistyössä nykyisen lainsäädännön pohjalta. Näin päästäisiin välittömästi parantamaan ihmisten palveluita ja voitaisiin kohdentaa voimavaroja nimenomaan palveluiden saatavuuden parantamiseen uuden sote-hallinnon ja verotuksen valmistelun sijaan”, Sarkomaa sanoo.

”Esitimme kokoomuksen mallissa palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla. Hienoa, että nämä tavoitteet ovat mukana myös Rinteen hallitusohjelmassa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa alleviivaa, että yhdenvertainen itsemääräämisoikeus ja sujuvat palveluketjut voidaan turvata koko maassa tekemällä palvelusetelin myöntämisestä velvoittavampaa ja valtakunnallisesti yhdenmukaista. Tämä on tärkeää etenkin vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa ja kotihoidon palveluissa. Myös henkilökohtainen budjetti on viisasta ottaa kattavasti ja sitovasti käyttöön paljon palveluita tarvitsevien turvaksi.

”Olen tyytyväinen, että kokoomuksen avaamaa tietä ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistamiseksi on luvattu jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

”Huolena on hoitotakuun tiukentamiseen varatun määrärahan riittävyys ja miten hallitus on valmis hyödyntämään palvelutuottajien monipuolisuuden laadukkaaseen hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittymiseksi on tärkeää, että palveluntarjoajina ovat myös yksityinen ja kolmassektori julkisen rinnalla”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sisällön sekä maakuntahallintorakenteen yhtäaikaista kehittämistä haastavana yhtälönä. Kaatuneista sote- yrityksistä pitäisi osata ottaa oppia. Kärsijöinä ovat sote-palveluita tarvitsevat ihmiset ympäri Suomen.

”Olemme jo nähneet, kuinka massiivisen hallintouudistuksen valmistelu työllistää ja syö voimavaroja laadukkaalta lainsäädännön valmistelulta. Huolena on, että tarpeellisia uudistuksia ihmisten palveluihin ei saada samaan aikaan toteutettua. On myös kysyttävä, mitä kannustimia kunnilla tai kuntayhtymillä on kehittää toimintaansa, kun samaan aikaan ne odottavat palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram