Siirry sisältöön

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että hallitus päättää budjettiriihessä lisätä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolloin varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä ovat korkeasti koulutetut ammattilaiset. Uusi varhaiskasvatuslaki vahvistaa moniammatillisuutta, jossa jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tehtävänsä. Sarkomaa ja Multala peräänkuuluttavat, että hallitus tunnistaa tämän ja nostaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutusmääriä. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

”Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä”, edustajat aloittavat.

Edustajat muistuttavat, että kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on myös vahvistettava. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava. Ylimääräistä byrokratiaa tulee vähentää, jotta ammattilaiset voivat keskittyä päätyöhönsä. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

”Varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaisten lasten koulutuspolkua ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa. Se oli vaikuttava ja välttämätön toimi tilanteessa, jossa oppimistulokset ovat heikentyneet. Päiväkotien henkilöstö kaipaa päättäjiltä työ- ja kehittämisrauhaa,” toteaa Sarkomaa.

Pääministeripuolue tuli vihdoin viime viikolla Kokoomuksen linjoille esittäessään kaksivuotista esiopetusta.

”Kokoomus on useaan otteeseen esittänyt, että kaksivuotinen esiopetus toteutetaan pysyvästi. Valitettavasti hallituspuolueet eivät ole esityksiämme edistäneet. Toivottavasti ensi vaalikaudella kaksivuotisesta esiopetuksesta tehdään totta!” Multala jatkaa.

Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.

”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Koulutusmäärien nostaminen on olennaista myös, jotta kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala, 040 531 7104

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Puolueen ja eduskuntaryhmän johto on kokoontunut vuosittaiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Asiasta päätti puolueen ja eduskuntaryhmän johto, joka on kokoontunut kaksipäiväiseen kesäkokoukseen Maarianhaminaan.

Puolue on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin.

“Kyse ei ole mahdollisista uhkakuvista, vaan palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Hyvinvointiala on arvioinut, että pelkästään kolmella suurimmalla hoivatuottajalla on yli 3000 tyhjää asiakaspaikkaa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Kokoomus vaatii, että hallitus tekee pikaisesti kaiken tarvittavan tilanteen korjaamiseksi.

“On vakava virhe, että hallitus on laiminlyönyt toimet hoito- ja hoiva-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Nyt näemme, miten hoitajapula vaikuttaa kaikkeen vanhus- ja terveyspalveluissa. Säädetyn hoitajamitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen, on hallitukselta vastuutonta politiikkaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“On epäinhimillistä, että yhä useampi moni- ja muistisairas jää vaille palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Hoitajamitoituksen uudelleentarkastelu ei riitä, vaan hallituksen budjettiriihessä kyettävä päättämään korjaussarjasta vanhustenhuollon ja sote-palveluiden kriisiytyneeseen tilanteeseen. Kokoomus haluaa turvata hyvän hoidon ja hoivan kaikille sitä tarvitseville ikäihmisille”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus vaatii, että vanhuspalvelut laitetaan kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Puolueen mukaan kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Puolue painottaa huoltaan koko terveyspalvelujen kriisistä, kun ongelmat kasaantuvat kaikille vanhus- ja terveyspalveluiden tasoille. 

“Kiristyvä hoitajamitoitus johtaa hoitajapulaan kotihoidossa. Samaan aikaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja suljetaan ja kotihoidon tarve vain kasvaa. Kun ikäihminen ei pääse hoivakotiin, eikä saa palveluita kotiinsa, hän suuntaa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Samalla henkilöstön kuormitus kasvaa joka tasolla. Kierre on kestämätön”, Orpo sanoo.

Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

“Vanhukset ja heidän läheisensä ansaitsevat nämä vastaukset ja toimenpiteet hallitukselta. Hallitus lupasi hyvää hoitoa, mutta nyt yhä useampi valvoo öisin miettien, miten oma läheinen viimeiset aikansa viettää ja mistä saa avun. Hallitus, nyt on aika katsoa peiliin ja tunnistaa omat katteettomat lupaukset”, Orpo painottaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se kuulisi mittavan joukon vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään päivystyksiä.

Sarkomaa pitää perusteltuna, että STM ja Valvira kuulisivat käytännön työtä tekeviä lääkäreitä ja arvioisivat säädöstä ja ohjeita viipymättä uudestaan. Sarkomaa on jättänyt lääkäreiden jättämän kannanoton pohjalta kirjallisen kysymyksen rajatun akuuttilääkevaraston sisällön rajoittamisesta sekä yhdenvertaisen lääkehoidon turvaamisesta hoivakodeissa ja saattohoidossa. 

Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa akuuttilääkevaraston valikoimaa on rajoitettu elokuun alusta lähtien antibioottien osalta vain silmätippoihin. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia.

”Akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi ja se on vähentänyt päivystyskäyntejä. Ajoissa aloitettu hoito on ikääntyneillä tärkeää, jotta tauti ei etene vaikeammaksi sairaudeksi. Virtsatieinfektio voi edetä nopeasti munuaisinfektioksi ja hengitystieinfektio keuhkokuumeeksi. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana” Sarkomaa muistuttaa. 

”Lääkärit haluaisivat jatkaa näiden hauraiden potilaidemme hyvää, potilaslähtöistä hoitoa. Pelko on, ellei tätä asetusta ja Valviran ohjetta akuuttilääkevaraston osalta tarkastella uudelleen, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa katastrofin partaalla olevien päivystysten tarpeettomaan kuormitukseen, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon sekä elämän laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä”, Sarkomaa toteaa.

Kannanotossaan lääkärit toteavat, ettei antibioottien akuuttilääkevarastoissa kieltämiseen ole perusteluja. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa ja lisää hauraan potilaan kärsimystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen hallitukselle saimaannorpan suojelutoimista ja kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisystä.

Vain Suomessa esiintyvän erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön viimeksi tänä kesänä hyväksymä päivitetty suojelustrategia toimenpide-esityksineen.

”On valitettavaa ja erikoista, että tuoreesta strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu. Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi ja edellinenkin ympäristöministeri on kannattanut tiukempia rajoituksia. Ministeri Ohisalolta on syytä odottaa toimia norppien suojelun tehostamiseksi vielä tällä eduskuntakaudella”, Sari Sarkomaa edellyttää.

Rajoituksen pidentämisen puute on vakava, sillä norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 prosenttia.

”Ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Näin suojelustrategiassakin todetaan. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus onkin siirtynyt kalastuskiellottomalle heinäkuulle ja alkutalveen. Rajoitukset on pidennettävä heinäkuulle”, Saara-Sofia Sirén vaatii.

Strategiakaudella 2017–2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Tämän vuoden heinäkuussa ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia.

”Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitsisi kehittää edelleen”, Sarkomaa muistuttaa.

Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. Lisäksi ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään ja lisännyt kuuttien kuolleisuutta.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sirén päättää.

Kokoomuksen kansanedustajat ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen, sillä aiemmin kansanedustaja Sirénin johdolla jättämä kalastuskiellon pidentämistä esittävä toimenpidealoite TPA 29/2019 vp ei ole edennyt.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Saara-Sofia Sirén, 09 432 3155

Kansanedustaja odottaa ratkaisuja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 11.8.2022

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko hallituksen pitäisi nyt herätä hoitoalan kriisiin.

– Huoli on suuri ja vetoamme hallitukseen. Ensi sijassa pitäisi peruuttaa ne omat toimet, joilla heikennetään tätä tilannetta. Nyt ei enää voi odotella ja siirtää asiaa tulevalle kaudelle, Sarkomaa sanoo Verkkouutisille.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajat esittävät, että hoitajamitoituksen nostoa pitäisi lykätä hoitajapulan takia. Sari Sarkomaan mukaan uudistuksessa ovat toteutumassa juuri ne uhat, joista hallitusta varoitettiin.

– Tässä on toteutunut se, mistä asiantuntijat lausunnoissa totesivat. Tästä varoitettiin myös hallituksen oman esityksen perusteluissa.

– Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa, että ei tehdä niitä toimia, joilla saataisiin lisää hoitajia alalle ja pysymään siellä, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustajan mukaan on hyvä, että keskustassa on herätty hoitajamitoituksen ongelmiin, mutta hän korostaa, että hoitajapulan ratkaiseminen vaatii myös muita toimia.

Sarkomaan mukaan hallituksen on esimerkiksi helpotettava omaishoitajien työtä, toteutettava senioreiden superkotitalousvähennys ja varmistettava, että vanhusten hoivapaikat riittävät.

– Pelkkä hoitajamitoituksen arviointi ei nyt riitä vaan tarvitaan muita toimia. Hallituksen on tehtävä laaja paketti ratkomaan sote-alan kriisiä niin, että ihmiset saavat palvelua ja apua.

– Lisäksi on peruttava palveluita heikentävät asiat, kuten kela-korvausten romuttaminen, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja odottaa hallitukselta toimia syksyn budjettiriihessä. Tärkein asia olisi varmistaa, että hoitajia on riittävästi.

– Haluamme, että hallitus istuu alas ja herää tähän hoitoalan kriisiin ja esittää toimia, joilla me saadaan lisää ihmisiä hoitoalalle.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta. Edustajat ihmettelevät, miksi apteekkiverkosto ja apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ halutaan ajaa alas.

”Vaikuttaa siltä, ettei hallitus lainkaan ymmärrä maankattavan apteekkiverkoston merkitystä tavallisille suomalaisille”, sanoo Paula Risikko.

Ministeri Sarkkinen on julkisuudessa myöntänyt, että hallituksen suunnitelma lääkesäästöjen toteuttamisesta tulisi harventamaan apteekkiverkostoa. Säästöjä esitetään toteutettavaksi lääketaksan leikkauksella, eikä samassa yhteydessä tehtäisi minkäänlaista apteekkitalouden rakenteellista uudistamista.

”Apteekkeja koskevaa lainsäädäntöä on modernisoitava, mutta ei sitä voi tehdä niin että se heikentää ihmisten saamaa palvelua”, sanoo Sari Sarkomaa.

”Apteekkarit ovat yrittäjiä, jotka vastaavat alueensa palveluista. Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Kuinka voidaan olettaa, että suomalaiset saavat lääkkeitä jatkossakin läheltä, jos apteekit ajetaan ahdinkoon?”, kysyvät Risikko ja Sarkomaa.

Lääkkeiden hintojen alentaminen on Kokoomuksen tärkeä tavoite, mutta se voidaan toteuttaa myös ilman, että ihmisten apteekkipalveluja heikennetään. Se vaatii apteekkitalouden uudistamista niin, että kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen, ja mekaanisten taksaleikkausten lisäksi tarkastellaan myös apteekkiveroa. Näin voitaisiin sekä alentaa lääkkeiden hintoja että varmistaa maankattava verkosto. On hyvä myös huomata, että toisin kuin elintarvikkeiden hinnat, lääkkeiden hinnat ovat edelleen laskusuunnassa inflaatiosta huolimatta.

”Kokoomus on vahvasti apteekkitalouden rakenteellisen uudistamisen takana. Näin voitaisiin sekä laskea lääkkeiden hintoja, taittaa lääkekorvauskustannusten kasvu, että varmistaa maankattava lähipalveluverkosto. Suurimpia apteekkien katteita voitaisiin laskea, ja samalla varmistaa, että pienimmät lähipalvelua turvaavat apteekit säilyvät elinkelpoisina. Miksi hallitus ei halua tällaista uudistusta tehdä?”, ihmettelevät Sarkomaa ja Risikko.

Kokoomuksen kansanedustajat eivät hyväksy hallituksen esitystä vaan vaativat uutta valmistelua.

”Kysymme miksi hallitus esittää taas yhtä toimea, jolla heikennetään terveydenhuollon toimivuutta. Apteekit ovat olennainen osa ihmisten terveyspalveluja ja yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste. Tämän lähipalveluverkostonko hallitus haluaa nyt ajaa alas. Täysin käsittämätöntä”, toteavat kansanedustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 09 432 3107

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa hämmästelee, miksei hallitus ole valmistellut keinoja hoitoalan työvoimapulaan. Sarkomaa aikoo jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Perhevapaalle jäänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

”Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla vuosi sitten käynnistetty työ hoitajapulan ratkaisemiseksi on levällään kuin jokisen eväät. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kiinnitti Saarikon tiedotustilaisuudessa huomion siihen, miten valtiovarainministeri moitti ministerikollegoitaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sarkomaan mielestä moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Sarkomaa ihmettelee, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista.

”Kuka hallituksessa kantaa asiasta vastuun? Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.)? Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)? Pääministeri Sanna Marin (sd.)? En ole saanut kysymyksiini vastauksia eduskunnan kyselytunneilla, joten jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vaatii hoitoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

050 511 3033

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se voittaisi vastenmielisyytensä yrittäjyyttä kohtaan.

MTV Uutisten mukaan koronan takia hammashoidon käyntejä on peruuntunut lähemmäs kaksi miljoonaa, ja patoutunutta kysyntää oli jo aiemmin. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan hoitovelka on jo sillä tasolla, että suomalaisten suissa muhii aikapommi ja nuoria miehiä on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi.

”On umpivastuutonta romuttaa Kela-korvaus tilanteessa, jossa jonot terveyspalveluihin ovat historiallisen pitkät ja julkisen sektorin henkilöstöpula sekä jaksaminen ovat veitsenterällä. Kun nuoria joutuu jopa teho-osastoille hoitamattomien hampaiden takia, pitäisi viimeistään herätä. Erityisen kiireellistä on vähintään tuplata suun terveydenhuollon Kela-korvaus vaikka edes määräaikaisesti. Hallituksen on viisasta kuulla Hammaslääkäriliiton hätähuuto ihmisten terveyden puolesta”, Sarkomaa kommentoi.

”Kela korvaus on erityisen tärkeä siksi, että suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kela-korvauksen poisto yksityisestä terveydenhuollosta ruuhkauttaa ja heikentää terveys- ja kuntoutuspalveluja entisestään sekä lisää ylikuormittuneen julkisen sektorin työtaakkaa. Ideologia ei saa ajaa ohi jonossa palveluja odottavan ihmisen hädän. Nyt pitäisi ihmisten hoidon turvaamiseen ottaa kaikki voimavarat käyttöön”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Sarkomaa muistuttaa suun terveyden vaikuttavan koko kehoon. Yleisimmät hammas- ja suusairaudet ovat kroonisia infektioita. Hoitamattomina ne heikentävät yleisterveyttä sekä edesauttavat monen yleissairauden puhkeamista.

”On takuuvarmasti halvempi hoitaa hampaat ja muut terveysongelmat kuin jättää väestöön muhimaan hoitamaton pommi. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat”, Sarkomaa jatkaa.

Vuonna 2019 Kela-korvatussa terveydenhuollossa tehtiin pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa muiden käyntien ja tutkimusten lisäksi.

”Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen suun terveydenhuollon Kela-korvausten nostamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja ihmettelee, miten muka ministeri ei voi tehdä mitään.

Julkaistu Verkkouutisissa 2.8.2022

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jakanut Helsingin Sanomien artikkelin, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoo olevansa huolissaan päivystysjonoista, mutta toteaa, ettei hän voi tehdä asialle mitään. Sarkomaa ei ole aivan samaa mieltä.

– Mitäpä jos hoitajapulaan luvattuja ratkaisuja ja yliopistosairaaloiden puuttuva rahoituslaki tehtäisiin, aluehallintouudistuksen HUS-rahoitusleikkaus korjattaisiin ja jonoja lisäävä Kela-korvauksen leikkaus peruttaisiin! Ministerillä vastuu, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen 1. elokuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystysten tilan olevan katastrofaalinen ja potilaille vaarallinen hoitajapulan takia, kuten Verkkouutiset kertoi tässä.