Siirry sisältöön

Tiedote 5.2.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Ministeri Lindénillä näytön paikka – nyt katsotaan lunastaako hallitus lupaukset Terapiatakuusta

Lausuntokierrokselle esitelty hoitotakuulainsäädännön luonnos ei sisältänyt terapiatakuuta. Mielenterveyspalveluiden asiantuntijat nostivat Helsingin Sanomissa 4.2. esiin huolen, että hoitotakuu uhkaa jopa heikentää pääsyä mielenterveyspalveluihin. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho vaativat perjantaina nimitetyltä uudelta peruspalveluministeri Aki Lindéniltä toimia terapiatakuun sisällyttämiseksi hoitotakuulainsäädäntöön.

”Hallitus on pettänyt niin ihmiset kuin mielenterveysjärjestöt. Vielä on kuitenkin mahdollista korjata tilanne ja lunastaa lupaukset. Terapiatakuun toteuttamisen kannalla ovat kaikki eduskuntapuolueet, joten kannatusta varmasti löytyy. Tuoreen peruspalveluministeri Lindénin on otettava huomioon mielenterveysjärjestöjen osoittamat puutteet lakiluonnoksessa ja korjattava hoitotakuuesitystä ennen eduskuntakäsittelyä”, edustajat vaativat.

”Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa on jo kahden vuoden ajan estetty hallituspuolueiden toimesta. Tätä on perusteltu sillä, että terapiaan pääsyä tullaan parantamaan osana hoitotakuulainsäädäntöä. Myös peruspalveluministeri Krista Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että viikon hoitotakuu koskee niin fyysistä kuin psyykkistäkin hoitoa. Lupaukset on kuitenkin rumasti petetty rajaamalla psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito hoitotakuun ulkopuolelle”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat mustuttavat, että hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on koronapandemian myötä entisestään vaikeutunut.

”Mielenterveysongelmat aiheuttavat menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja työstä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Jo toista vuotta on heitetty hukkaan mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisessa, kun hallituspuolueet ovat vitkutelleet terapiatakuun käsittelyä”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat muistuttavat ministeri Lindéniä siitä, että hän itse kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla 7.10.2021 klo 16.42: ”Kysynkin nyt ministeriltä: missä aikataulussa me olemme saamassa tämän hoitotakuun, jonka osa on tämä terapiatakuu?” Samaa kysyvät nyt kokoomusedustajat Lindeniltä.

”Ministeri Lindénin on nyt selväsanaisesti kerrottava, miten asia on. Kirjataanko terapiatakuun terveydenhuoltolakiin, vai ei? Mikäli tahtoa asian korjaamiseen ei ministeriltä löydy, on eduskunnan viimein saatava käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta. Siinä punnittaneen hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, p. 050 511 3033

Paula Risikko, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, p. 050 511 3107

Mia Laiho, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, p. 050 433 6461

Eduskunnan puhemiehelle

Sylva-säätiön tuoreen raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko lapsen hoitopolun ajan. Vanhemmat kokevat, että muu perhe jää usein huomiotta tai se huomioidaan vain diagnoosivaiheessa.

Raportti ’Kiitollisuutta, taloushuolia ja psyykkistä kuormitusta’ avaa syöpään sairastuneen lapsen vanhemman kokemuksia hoitopolun varrelta. Raportti sisältää Sylva-säätiön keväällä 2021 Nordic Healthcare Group:illa (NHG) teettämän kyselytutkimuksen, joka kartoitti vanhempien kokemuksia perheen voinnista, toivotuista tuen muodoista ja tuen tarpeista. Perheiden kokemukset hoitopoluista ovat hyvin erilaisia ja vanhempien kokemuksia kartoitettiin myös haastatteluiden ja dialogien avulla. Raportin mukaan vastaajien kokemus omasta voinnista oli huonoimmillaan paitsi heti diagnoosivaiheessa, myös edelleen hoitojen loputtua. Vastaajista 55 % kertoi perheensä voivan hyvin, mutta vain 45 % vastaajista arvioi oman vointinsa hyväksi.

Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jää usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Vastaajista 84 % oli vähentänyt tai lopettanut päivätyönsä lapsen sairastuttua syöpään. Tämä tukee aiempaa rekisteripohjaista tutkimusta, jossa äitien työtulot vähenivät dramaattisesti lapsen syöpädiagnoosin myötä. Koska lähes joka perheessä toinen vanhemmista jää kotiin tai vähentää työssäkäyntiä, lapsen sairaus lisää taloudellista huolta. Taloudellisen tuen ja neuvonnan tarve nousi erityisesti matalatuloisten ja ei-hyvinvoivien perheiden vastauksissa.

Raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat erityisesti terapeuttista tukea. Perheet kokivat tarvitsevana terapeuttista tukea eri vaiheissa lapsen hoitopolkua. Vanhemmat toivovat, että eri tukimuotoja tarjottaisiin aktiivisesti koko hoitopolun ajan, erityisesti diagnoosivaiheessa ja silloin, kun hoidot loppuvat. Eri tuen muodoista kysyttäessä vanhemmat nostivat terapeuttisen tuen tarpeen rinnalle myös vertaistuen ja epävirallisen tuen. Epävirallisella tuella tarkoitetaan kuulumisten vaihtoa, voinnin tiedustelua ja esimerkiksi lasten hoitoa.

Tutkimuksissa kartoitettiin myös perheiden ja vastaajien vointia. 45% vastaajista arvioi, että perhe ei ole voinut hyvin viimeisen kuukauden aikana ja 55%, että eivät itse ole voineet hyvin. Vastaajat olivat lähes yksinomaan (91%) syöpään sairastuneiden lasten äitejä. Vanhempien vointi oli selvästi huonoimmillaan lapsen syöpähoitojen alussa ja niiden päätyttyä. Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jääkin usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Paluu arkeen syöpähoitojen jälkeen ei aina olekaan suuri helpotus. Uskon, että systemaattisella psykososiaalisella tuella näitä vaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää ja tätä tukee myös kansainvälinen tutkimustieto. Hyvän syövän hoidon lisäksi psykososiaalisen tuen arviointi tulisi tehdä useaan otteeseen hoitojen alussa, hoitojen aikana sekä niiden jälkeen ja lääkinnällisen hoidon rinnalla tulisi huomioida perheen elämäntilanne sekä arjen tuen tarpeet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että syöpään sairastuneen lapsen perheiden psykososiaalinen tuki, taloudellinen tilanne, hyvinvointi sekä elämäntilanne ja arjen tuen tarpeet arvioitaisiin sekä varmistettaisiin perheille terapeuttisen ja vertaistuen saanti hoitojen alussa, hoitojen aikana ja niiden jälkeen?

Helsingissä 4.2.2022

Sari Sarkomaa (kok.)

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman pitävät tärkeänä, että opintotukea kehitetään kokonaisuutena siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun, tukee ajallaan valmistumista ja kannustaa ahkeruuteen. Tuore Kelan selvitys osoittaa, että nykymuotoinen opintolainahyvitys on ollut toimiva tapa tukea opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa.

”Kelan selvitys tukee sitä, että opintoaikojen kestoon voidaan vaikuttaa myös taloudellisilla kannustimilla. Opintolainahyvitystä onkin edelleen kehitettävä opiskelijoiden yhdenvertaisuus huomioiden. Kannustinten parantamista, kuten suurempaa opintolainan hyvitysosuutta sekä tuen joustavuutta, on arvioitava”, aloittavat edustajat.

Kelan selvityksen mukaan opintolainahyvityksen edellyttämässä, tutkinnon laajuuteen perustuvassa, määräajassa valmistuneiden osuus on noussut 7,2 prosenttiyksikköä 47,8 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut yli 12 prosenttiyksikköä.

”Luvut ovat merkittäviä ja osoitus siitä, että hyvitysjärjestelmä on onnistunut tavoitteissaan. Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Koko opintotuen tarkoitus on turvata jokaisen opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa”, jatkavat edustajat.

Edustajat myös muistuttavat, että opintotukeen sisältyy nykyisellään myös epäkohtia. Joka vuosi yli 40 000 opiskelijaa saa Kelalta päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä. Opintotuen tulorajoja on nostettava. Tulorajojen korottaminen 50 prosentilla vahvistaisi julkista taloutta noin 6 miljoonalla eurolla.

”Helpotetaan opiskelijoiden arkea nostamalla opintotuen tulorajoja. Ahkeruudesta on palkittava, ei rangaistava. Erityisesti työn vastaanottamisen merkitys on korostunut korona-aikana. Olisikin korkea aika käynnistää laajempi selvitys opintotukilainsäädännön uudistamistarpeista eikä tehdä pelkästään yksittäisiä toimenpiteitä”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sofia Vikman, p. 040 568 3777

Tiedote 27.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja yhdenvertaisen oppimisen tuen kannalta viisaana ja välttämättömänä, että Helsingissä oppilas- ja opiskelijahuolto säilytetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.


Aluehallintouudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuu on määrä siirtyä kunnilta hyvinvointialueille ja siten sote-toimialan johdon alaisuuteen. Erityisasemasta johtuen Helsinki saa halutessaan pitää oppilas- ja opiskelijahuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

”Tämä mahdollisuus on Helsingin ehdottomasti käytettävä. Oppilashuollon siirto on muutos täysin väärään suuntaan. Kun johtaminen ja työn sisällön määrittely muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähteväksi, ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaarassa jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin. Sosiaali- ja terveystoimessa ei ole osaamista eikä tietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjesta tai siitä, minkä verran tukea tarvitaan. On valtava riski, että muutoinkin niukat oppilashuollon voimavarat valutetaan paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja”, Sarkomaa varoittaa.

Oppilashuollon yhteisöllisen roolin, lasten normaalikehityksen ja oppimisen tuen rampauttaminen olisi Sarkomaan mukaan vakava virhe. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea pitää ennaltaehkäisevää tukea Sarkomaan mielestä kouluissa vahvistaa, eikä vaarantaa. Myös syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisen ja väkivallan kitkeminen edellyttävät oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista osana koulun arkea. Opettajat tarvitsevat ja ansaitsevat haastavassa työssään tukea.

”Koko oppilashuollon, psykologi- ja kuraattoripalveluiden pitäminen kasvatuksen ja koulutuksen hallinnonalalla mahdollistaa palveluiden järjestämisen kunkin kouluyhteisön tarpeiden mukaan ja myös toimivan sopimuspohjaisen oppilashuollon osana kouluverkkoamme toimivien yksityisten koulujen sekä valtion koulujen kanssa. Kaupunkimme opettajien, rehtoreiden ja oppilashuollon huollon kanta on ollut selkeä: oppilas- ja opiskelijahuolto on pidettävä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Heidän asiantuntemustaan ei pidä sivuuttaa. Olisi vastuutonta toimia toisin ja vaarantaa oppilashuolto tilanteessa, jossa lapset, nuoret ja koko kouluyhteisö kipeimmin lisätukea tarvitsevat”, Sarkomaa jatkaa.

”Lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä asiantuntijoiden valtaenemmistö ei kannattanut opiskelija- ja oppilashuollon siirtoa arvioiden sen heikentävän oppilashuollon toimintaa. Hallituksen lakiesityksen perusteluissakin oli arviotu siirron olevan hyvin ongelmallinen. Tästä piittaamatta hallituspuolueet veivät lakiesityksen läpi eduskunnassa. Me kokoomuslaiset äänestimme esitystä vastaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 26.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustajana aloittaa tiistaina 1.2.2022 Ella Pauna. Uusi avustaja Pauna on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Pauna on työskennellyt aikaisemmin politiikan parissa Helsingin Kokoomuksella, ja hän on toiminut aktiivisena eri järjestöissä vuosien varrella, muun muassa Kokoomusnuorissa sekä Nuorissa Osakesäästäjissä.

”Olen innoissani mahdollisuudesta toimia kansanedustaja Sarkomaan avustajana. On mahtavaa päästä antamaan oma panokseni edustaja Sarkomaan sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoitteiden edistämiseksi. Avustajan tehtävä tarjoaa todella ainutlaatuisen näköalapaikan valtakunnan politiikkaan. Toivon, että avustajana voin hyödyntää aiemmissa työtehtävissä ja opinnoissani saatua kokemusta sekä politiikasta että viestinnästä”, Pauna kommentoi valintaansa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Ella Pauna, +358 40 185 1331

Tiedote 15.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa oudoksuu pääministeri Marinin puheita torstain 13.1. Ylen vaalitentissä, jossa hän esitteli hallituksen aikaansaannoksia vanhuspalveluissa. Sarkomaa muistuttaa, ettei vaatimusten kirjaaminen lakiin vielä paranna palveluja. Hallituksen vahtivuorolla vanhuspalvelujen tilanne kentällä on ajautunut entistä vaikeampaan kriisiin. 

”Herää vahva huoli pääministerin tietämyksestä. Vanhustenhuollon asiantuntijat esittivät hätähuutonsa jo syksyllä ikäihmisten palvelut ajautumisesta kansalliseen kriisiin”, Sarkomaa aloittaa. 

Hallituksen ympärivuorokautisen hoivan valuvikainen henkilöstömitoitus ei tuonut lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus on vaikeutunut. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. 

”Ministeri Kiurun johdolla valmistellusta vanhuspalvelulain uudistamisen toisesta vaiheesta odotettiin korjauksia kriisiytyneeseen tilanteeseen. On hälyttävää, että kyseinen esitys sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, eduskunnan oikeusasiamies vaati ministeri Kiurun puutteellisen esityksen perusteellista korjaamista. Ikävä kyllä hallitus on tuonut esityksen eduskuntaan lähes muuttumattomana”, Sarkomaa sanoo.

”Vaadin pääministeriltä lupausta, että hallitus oikeasti tarttuu kriisiytyneeseen vanhustenhuollon tilaan sen sijaan että syyttelee täysin perusteettomasti kokoomusta asiasta, josta pääministerillä on päävastuu. Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksella ja toimilla sote-alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi on varmistettava ikäihmisten hoitoon pääsy, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kummeksuu myös Marinin Ylen tentissä esittämiä, täysin vailla totuuspohjaa olevia väitteitä siitä, että kokoomus olisi esittänyt vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia palveluihin.

”Marinin väite ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastuspalveluista ei kokoomuksen esityksessä leikata. Kokoomus on vaihtoehtobudjeteissaan toistuvasti esittänyt panostuksia palveluihin ja aivan erityisesti vanhusten palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

”Vastaisimme vanhuspalveluiden kriisiin vahvistamalla erityisesti hallituksen pulaan ajamaa kotihoitoa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden palveluja. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitimme ikäihmisten hoivaan 75 miljoonaa euroa lisää. On kohtuullista, että pääministeri tutustuu opposition esityksiin ennen kuin niitä julkisesti kommentoi”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Useat kunnat tiedottivat maanantaina muuttavansa karanteenikäytäntöjä vaikeutuneesta epidemiatilanteesta ja testauskapasiteetin kuormittumisesta johtuen. Esimerkiksi Helsingissä linjataan, että lieväoireisten ei tule hakeutua laboratoriotestiin, jos ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmiin. Jatkossa eristyspäätöksiä tehdään vain terveydenhuollossa varmistetuille tartunnan saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan, Mia Laihon ja Arto Satosen mielestä hallituksen on pikaisesti ratkaistava, miten Kelan tartuntatautipäivärahan osalta menetellään, kun siihen oikeuttavia karanteenipäätöksiä tai PCR-testituloksia joudutaan osassa kunnista rajaamaan.

”Kyse on sekä työntekijöiden toimeentulosta että työnantajiin kohdistuvista lisääntyneistä kustannuksista muutenkin vaikeana aikana. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti ja siihen kuuluvat myös karanteenit. Henkilöstöresurssit ovat koronatilanteen heikennyttyä nyt ymmärrettävästi tiukalla, mutta tartuntatautipäivärahaa koskeviin kysymyksiin on hallituksen haettava ratkaisut. Muuten tilanne asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan”, edustajat sanovat.

Kelan tartuntatautipäivärahaa maksetaan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, maksaako työnantaja työntekijälle palkkaa eristyksen tai koronakaranteenin ajalta. Tartuntatautipäivärahan myöntämisen edellytyksenä on päätös karanteenista, eristämisestä tai määräys työstä poissaolosta. Viiveet testauksessa, jäljityksessä ja karanteenipäätöksissä ovat aiheuttaneet hankaluuksia jo aiemmin, sillä poissaoloja varten tartuntatautipäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa.

”Monissa yrityksissä puskurit on koronatilanteen pitkittyessä käytetty ja tartuntatautipäiväraha on työntekijän sairastuessa ollut tärkeä tuki. Karanteenipäätösten rajaaminen osassa kunnista tarkoittaa, että korvaukset työntekijän sairastuessa saattavat jäädä kokonaan saamatta. Maantieteellisesti yritykset ovat jatkossa eriarvoisessa asemassa”, edustajat sanovat

Kokoomusedustajat penäävät hallitukselta ratkaisuja.

”Muuttuneessa epidemiatilanteessa on kyettävä ratkaisemaan tämä työntekijöiden ja työnantajien toimeentuloon ja yhdenvertaisuuteen vaikuttava ongelma pikaisesti. Hallituksen on viipymättä linjattava, saadaanko ratkaisuja esimerkiksi testauskapasiteettia lisäämällä, karanteenipäätösten antamisoikeutta laajentamalla tai mahdollistamalla tartuntatautipäivärahan hakeminen pelkästään positiivisen PCR-testin tai virallisen antigeenitestin perusteella”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Arto Satonen, puh. 050 5122 760

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta perusteluja, mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu. Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata”, Sarkomaa aloittaa.

”Mielestäni hallituksen on vastattava, miten suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta ja mihin asiantuntijoiden näkemyksiin suositus rajoituksista perustuu, sekä ovatko harrastustoimintaa koskevat rajoitussuositukset välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Hallituksen tulisi myös arvioida mitä toimia on tarpeen tehdä lasten liikunnan turvaamiseksi, ettei rajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea”, Sarkomaa jatkaa.


Sarkomaa yhtyy lajiliittojen ja seurojen huoleen siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Lapsia ja nuoria on jäänyt palaamatta liikuntaharrastuksiin edellisten sulkutoimien jälkeen. Lisärajoitukset vaikeuttaisivat tilannetta entisestään. Sarkomaa vaatii toimia, joilla koronasta huolimatta edistetään lasten ja nuorten liikkumista terveytensä kannalta riittävästi terveysturvallisuus huomioiden.

”Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitussuosituksia koskien: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10910

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 22.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen koronan kotitestien arvonlisäveron väliaikaisen poistamiseen liittyvän mietinnön yksimielisesti. Mietinnössä valtiovarainvaliokunta haluaa edistää laajempia helpotuksia koronatestien ja -suojavälineiden arvonlisäverotukseen, jota kokoomus vaati jo maaliskuussa 2020.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kiittää esityksestä, joka helpottaa kotitestien saatavuutta. Samalla Sarkomaa toivoo hallitukselta ripeää toimintaa helpotusten laajentamiseksi valiokunnan toivomalla tavalla. Yksimielisessä lausunnossa valtiovarainvaliokunta vaatii hallitusta selvittämään covid-19 torjunnassa käytettävien materiaalien verohelpotuksen laajentamisen yksityisille palveluntuottajille.

“Tällä hetkellä vain julkinen sektori voi hankkia suojavälineitä ja tarvikkeita nollaverokannalla. Vaikka monissa muissa maissa yksityisen sektorin hankinnat on vapautettu arvonlisäverosta, ei Suomessa hallitus jostain syystä ole toiminut näin. Nollaverokannan soveltaminen laajasti julkisessa valvonnassa oleville terveyden- ja sairaanhoitoalan sekä sosiaalihuoltoalan toimijoille on talouden täsmätoimi, jolla helpottaisimme koronan vastaisessa työssä välttämättömästi tarvittavien välineiden hankintaa.”, Sarkomaa sanoo. 

“Omikron-variantti leviää nyt vaarallista tahtia, joka pahimmillaan uhkaa terveydenhuollon kantokykyä ja erityisesti henkilöstön riittävyyttä sekä jaksamista. Suomessa tulisi vihdoin ottaa koko terveydenhoidon kapasiteetti käyttöön täydessä mitassa. En ymmärrä miksi sääntelyllä hankaloitamme yksityisen sektorin toimintaa. Meillä ei pitäisi olla varaa hukata käytettävissä olevaa potentiaalia epidemian vastaisessa työssä.”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen verovastaava, kansanedustaja Matias Marttinen huomauttaa, että Suomi on hyväksynyt arvonlisäverohelpotuksen yksityisen sektorin testi-, suoja- ja rokotustarvikkeiden hankinnoista muille EU-maille, mutta ei suomalaisille.

“Sote-palvelujen järjestämistavat ovat eri jäsenvaltioissa niin erilaiset, että komissio on tarkoituksella jättänyt soveltamistavan avoimeksi ja siihen on jäsenmaissa tartuttu. Jäsenvaltiot ovat yksimielisesti toivoneet muutosta ja myöhemmin sen jatkoa. Hallitus on siis ollut mukana vaatimassa lainsäädäntöä komissiolta, jolla yksityisen sektorin nollaverokannalla toteutetut hankinnat ovat hyväksyttäviä muualla EU:ssa, mutta ei ole edistänyt asiaa Suomessa.”, Marttinen sanoo.

“Rajanveto julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä on ongelmallinen myös kotimaisessa verotuskäytännössä. Se ei tunne vastaavaa rajanvetoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Soveltamisalan rajaus kohtelee toimijoita epäneutraalisti julkisen sektorin hyväksi.”, Marttinen huomauttaa.

Kokoomusedustajat toivovat hallitukselta nopeaa selvitystä ja esitystä verovapauden laajentamisesta heti alkuvuoteen.

“Lakiehdotus voitaisiin antaa jo tammikuussa. Omikron-variantin nopea leviäminen yhteiskunnassa edellyttää valmiuden nostamista kaikilla sektoreilla. Tämä olisi yksi keino helpottaa suojavälineiden hankintaa, jotta tehokas ja riittävä hoito on mahdollista. Ideologia on nyt vihdoin jätettävä sivuun ihmisten terveysturvallisuuden ja kansakunnan pandemiasta selviytymisen tähden.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130, matias.marttinen (at) eduskunta.fi

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 34/2021 vp - HE 233/2021 vp) luettavissa täältä.

Tiedote 19.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin.

”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti”, Kiuru sanoi HS:lle eilen lauantaina.

THL:n Tervahauta totesi samana päivänä Ylen lähetyksessä, että rokotustahdin hidastuminen johtuu kuntien kuormittuneisuudesta.

”Rokotustahtiin on välttämätöntä saada valtaisa vauhti omikronmuunnoksen hyökyessä. Rokotteita ja niitä ottavia on, mutta rokottajia puuttuu.

Apteekeissa on rokotettu miljoonia EU-kansalaisia ja tulokset ovat olleet hyviä. 

Apteekkien voimavarojen käyttämättä jättäminen olisi suuri virhe, johon Suomella ei ole enää varaa. Jos asia onnistuu muualla, niin miksi ei Suomessa”,kysyy Sarkomaa.

Nopeasta tartuntalukujen kasvusta kärsineet Norja ja Tanska ovat laajentaneet koronarokotukset apteekkeihin. Sarkomaan mukaan nyt viimeistään on otettava jalka pois ideologisilta jarruilta. Norjassa apteekeissa voidaan maanlaajuisesti antaa jopa 100 000 rokoteannosta viikossa.

Tanskassa aiotaan jakaa 3,5 miljoonaa tehosterokotetta ennen vuodenvaihdetta. Miljoonan koronatehosterokotuksen viikkotahti edellyttää uusia rokotuspisteitä yksityiseltä sektorilta ja esimerkiksi Kööpenhaminassa rokotuksia saa 60 apteekista.

Apteekkariliiton mukaan Suomessa lähes sata apteekkia voisi aloittaa rokotustoiminnan heti, sillä niissä työskentelee jo rokotusoikeuden omaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekkikyselyn mukaan 440 apteekkia voisi avata koronarokotuspisteen alkuvuodesta, jos apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille annettaisiin tarvittava rokotuskoulutus.

Omikronmuunnos leviää nopeasti ja samaan aikaan rokotetun väestön immuunisuoja heikkenee. Valtaosa suomalaisista joutuu odottamaan kolmatta rokotetta ensi vuoteen. Tehohoito on jo nyt kovilla. Sairaalat toimivat monin osin äärirajoilla ja yhä useamman ihmisen hoitoa joudutaan siirtämään. HUS on joutunut siirtämään mm. lasten sydänleikkauksia.

”Suomen monin osin hyvin onnistuneen koronapandemian taltuttamisen valuvika on käsittämätön viivyttely toimissa, jotka muualla Euroopassa on ripeästi otettu käyttöön. Esimerkkeinä mm. koronapassi, pikatestit ja yksityisen terveydenhuollon mukaan ottaminen koronarokotuksiin. Jarrutteluun ei ole enää varaa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram