Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja syyttäjätaustainen kansanedustaja, kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen ovat tyrmistyneitä siitä, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus ole eduskunnan toimeksiannosta huolimatta tuonut eduskuntaan esitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia.

”Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä. Eduskunta edellytti syksyllä 2020 yksimielisesti, että hallitus ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin ja tuo eduskuntaan tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia selkeyttävän esityksen kuluvan vaalikauden aikana. Hallitus kuitenkin jahkaili asian kanssa yli kaksi vuotta. Lopulta viime kuussa oikeusministeri Henriksson totesi, ettei esitystä olla antamassa eduskunnalle tällä vaalikaudella. Tämä on tyrmistyttävä laiminlyönti”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunta edellytti 6.11.2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ehdottaneen kansalaisaloitteen (KAA 1/2019 vp) pohjalta, että ”valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana”.

Oikeusministeri Henriksson totesi eduskunnan täysistunnossa 16.12.2022 tyttöjen silpomista koskevan kriminalisoinnin selkeyttävän esityksen tilanteesta, että ”näyttää valitettavasti siltä, että me ei tällä hallituskaudella ehditä saamaan sitä lakiesitystä tänne eduskuntaan”.

”Kokoomus on peräänkuuluttanut, että tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot – ennaltaehkäisevien toimien lisäksi myös tämä eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin. On käsittämätöntä, että hallitus tällä tavalla pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti. Mitä kertoo hallituksen prioriteeteista se, että tälle esitykselle ei annettu etusijaa, vaikka aikaa oli yli kaksi vuotta?” Keto-Huovinen kysyy.

Kokoomusedustajat vetoavat oikeusministeri Henrikssoniin sen puolesta, että esitys voitaisiin vielä tuoda eduskuntaan.

”Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään Suomessa silpomisuhan alla. Kaikki kivet on käännettävä, jotta hallitus toisi viipymättä tyttöjen silpomisen kriminalisointia selkeyttävän esityksen eduskuntaan siten, että se voidaan saada maaliin vielä kuluvan vaalikauden aikana. Mikäli asia on hallitukselle aidosti tärkeä, tähän löydetään kyllä keinot”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Pihla Keto-Huovinen, 09 432 3083

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Sarkomaa jättää eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen, jossa esitetään lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 maaliskuusta lähtien. Ruotsin Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas, sillä 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista.

Suomessa Kaupan liitto ajaa yrityslähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vaadetta perusteltuna. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa olisi aika ottaa saman tyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Ruotsissa yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia.

”On perusteltua ryhtyä valmistelemaan yrityslähestymiskieltoa Suomeenkin. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan. Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa sekä se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa lakialoitteessaan tekemänsä esityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaikenikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistäminen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.

”Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen”, Sarkomaa kysyy.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Sarkomaa muistuttaa liikkumattomuuden käyvän Suomelle kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ-ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.

”Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa”, Sarkomaa jatkaa.

Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.

”Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta”, Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Sarkomaan lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on Sarkomaan mukaan luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat hallitukselta välittömiä päätöksiä, joilla varhaiskasvatuksen opettajien pulaan vastataan. On vakava virhe, että istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.

”Hallitus antaa vielä täydentävän talousarvioesityksensä, jossa se voi korjata virheensä. Nyt katsotaan hallituksen poliittista tahtotilaa osoittaa riittävä rahoitus varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseksi ja vakinaistamiseksi sekä sitoutuminen uuteen varhaiskasvatuslakiin”, edustajat aloittavat.

Pula varhaiskasvatuksen opettajista on huutava. Tilanne on johtanut pahimmillaan siihen, että kunnat ovat joutuneet sulkemaan päiväkoteja. Pätevän henkilöstön ja jopa sijaisten löytäminen on erittäin vaikeaa. Tämä on omiaan murentamaan alan pito- ja vetovoimaa heikentäen samalla varhaiskasvatuksen laatua. 

On vakava laiminlyönti, ettei korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk.) ole esittänyt ministeriönsä johdolla lisäystä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin ensi vuoden talousarvioon. Helsingin yliopiston järjestämä pätevöittämiskoulutus jo alalla oleville lastenhoitajille on myös jätetty ilman rahoitusta tulevina vuosina. Ministeri on tunnistanut ongelman kutsumalla kriisikokouksen kokoon, mutta ei ole edistänyt kaikkein ilmeisintä ratkaisua. Herää vahva epäilys onko tiedeministeri ja muu hallitus ylipäätään sitoutunut uuden varhaiskasvatuslain toteuttamiseen.

”Ministeriltä odotettiin vastuunkantoa tässä haastavassa tilanteessa. Esimerkiksi OAJ on laskenut, että aloituspaikkojen kasvattaminen 1400:aan olisi kustantanut ensi vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kaikista hallituksen menolisäyksistä huolimatta ei tähän lapsille ja perheille tärkeään asiaa ole rahaa riittänyt", hämmästelevät edustajat.

Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.

”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja muita ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Nyt on viimeinen aika toimia!” edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala, 040 531 7104

Julkaistu

Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät tätä umpivastuuttomana.

Edustajat näkevät valtavana riskinä alasajaa korvauksia tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut. Vaarana on, että yhuseamman hoito viivästyy.

Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen johdosta julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä.

”Eduskunnan on budjettikäsittelyssä pysäytettävä hallituksen räikeän ideologinen esitys romuttaa Kela-korvaus. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus , on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Hallitus ei näytä piittaavan yritysvastaisen toimintansa vahingollisista vaikutuksista ihmisten palveluihin ja terveydenhuollon toimintaan. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi olisi Kela-korvauksia päin vastoin nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa", Sarkomaa sanoo.

”Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on suurimpia haasteitamme. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voitaisiin turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Ilman lisätoimia hoitojonot ja hoitovelka eivät lyhene. Hallitus ei voi sulkea silmiään ihmisten hädältä. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi olisi järkevää mieluummin korottaa Kela-korvausta. Korvausten leikkauslinja on kylmää kyytiä hoitoa tarvitseville ihmisille”, Laiho sanoo.

Myös Kelassa on oltu korvausten leikkauksista huolissaan. Kelan asiantuntijan mukaan asiakkaita saattaa siirtyä paljonkin yksityiseltä julkiselle ja on epävarmaa, onko hallitus varautunut tähän riittävästi. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että hoitoon tulisi päästä nykyistä nopeammin.

”Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat koronarokotteiden tehosteannosten ja neljänsien rokotteiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat työterveyshuollon ja yksityisen sektorin mukaan ottamista rokotteiden jakeluun jo nyt hyvin kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi ja rokotusten vauhdittamiseksi.

Laihon ja Sarkomaan mukaan koronatilanne on edelleen hankala kuormittaen sairaaloiden vuodeosastoja. Vahvistettuja tartuntoja on edellisen 14 vuorokauden aikana 37 610 henkilöllä. Neljännen koronarokoteannoksen on saanut vai 17% väestöstä ja kolmannenkin vain 55%.

”Neljännen koronarokotuksen antamista pitäisi laajentaa kaikille yli 18-vuotiaille halukkaille ja mahdollistaa sen antaminen myös työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työterveyshuolto ja yksityisen terveydenhuollon ammattilaiset voisivat antaa koronarokotteita siinä kuin influenssarokotteitakin. Jos asiakas haluaisi ne molemmat, niin tämä hoituisi samalla käyntikerralla. Yksityisen sektorin mukaanotto olisi järkevää myös julkisen puolen työkuorman helpottamiseksi”, Laiho sanoo.

”Moni seniori odottaa myös koronarokotteen lisäannosta. Varastossa olevat rokotteet eivät auta ketään. Jos asia tehdään liian vaikeaksi, moni tarvitseva jää ilman. Moni seniori käy tänä syksynä ottamassa influenssarokotteen yksityisellä ja olisi järkevää mahdollistaa heille koronarokoteen lisäannos samalla kertaa. Tiedottamista koronarokotuksista on tarpeen myös lisätä”, Sarkomaa huomauttaa.

”Myös sote-henkilöstölle pitäisi mahdollistaa tehosterokotus. Heidän viimeisimmistä koronarokoteannoksistaan alkaa olla jo pitkä aika ja tehosteannos olisi reilua antaa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän työpanoksensa on keskeinen palvelujen turvaamisessa. Suurin osa heistä työskentelee myös riskiryhmien parissa”, Sarkomaa sanoo.

”Tehosterokotus tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Se olisi keino vähentää sairauspoissaoloja. Työvoimapula on huutava. Lisäksi työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia kaikilla työpaikoilla”, Sarkomaa jatkaa.

”Laajalle koronaepidemialle ei saa antaa jalansijaa. Kuormittunut terveydenhuoltomme ei kestä lisäkuormitusta ja ammattitaitoisella ja osaavalla sote-henkilöstöllä on kädet jo muutenkin täynnä työtä. Rokotteiden neljännen annoksen ehtoja on lievennettävä, tiedotusta on lisättävä ja yksityinen sektori otettava mukaan rokotteiden antamiseen”, Laiho päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.

Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.

”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.

Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.

”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta ryhdyttäisiin lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Nykyiset toimet edetä asiassa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietetään tänään 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Sarkomaa on jättänyt perjantaina 7.10.2022 kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon vauhdittaakseen tärkeän asian edistämistä.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa arviolta 70 000–75 000 potilasta tarvitsee palliatiivista hoitoa vuosittain. Toivon tukeminen ja psykososiaalinen tuen tulisi olla osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamista sekä läheisten saamaa tukea kuoleman jälkeen.

Sarkomaa on tehnyt 08.03.2022 lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.

”Valtavan aluehallintouudistuksen aikakaudella ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Vuosittain vietetään kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat juhlistamaan ja osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Päivän tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa kansalaisten, ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Suomessa tapahtuman järjestämisessä on mukana Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ja Suomen palliatiivisen hoidon ja lääketieteen tutkimusverkosto. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/PalliatiivinenPaiva

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Lauantaina 8.10.2022 vietetään maailman palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Suomessa yli 50 000 henkilöä kuolee vuosittain ja heistä arviolta noin 30 000 tarvitsee palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organization) määritelmän mukaan palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Sen aika on viimeisinä elinviikkoina tai -päivinä. Palliatiivisessa hoidossa kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää, vaan pyrkiä tarjoamaan oireenmukainen hoito siten, että kärsimyksen määrä voidaan vähentää. Hoidossa keskitytään taudin hoidon sijasta elämänlaadun vaalimiseen. Fyysisen hoidon lisäksi on tärkeää tukea potilasta ja läheisiä parantumattoman sairauden ja lähestyvän kuoleman kanssa elämiseen. Kuoleman jälkeen läheiselle tulee tarjota tukea surutyössä ja oman elämän jatkamisessa.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmä julkaisi loppuraportin vuonna 2021. Asiantuntijatyöryhmän yksimielisenä näkemyksenä oli, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Pelkät suositukset eivät riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Loppuraportissa esitettiin muutoksia mm. terveydenhuoltolakiin palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi, sairausvakuutuslakiin saattohoitovapaan mahdollistamiseksi ja potilaslakiin hoitotahdon selventämiseksi.

Suositusten mukaisen palliatiivisen hoidon järjestäminen valtakunnallisesti edellyttää noin 40 miljoonan euron vuotuista taloudellista panostusta pääasiallisesti henkilöstökuluihin ja saattohoitovapaaseen. Vuosien kuluessa panostus kuitenkin vähentää kustannuksia jopa sata miljoonaa euroa, erityisesti akuuttihoidon ja erikoissairaanhoidon osalta. Turhat päivystyskäynnit ja sairaalajaksot usein lisäävät kärsimystä elämän lopussa, kun tämän elämänvaiheen osaava hoito voidaan tuoda kotiin tai hoivapalveluihin tai toteuttaa ennalta sovitusti saatto-osastolla.

Kyse on merkittävästä potilasryhmästä, jonka hoidon tarvetta ei voida sivuuttaa. Saattohoidon peruspilareita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvoisuus. Ne eivät saisi olla vain sanoja, vaan niiden tulisi toteutua jokaisen parantumattomasti sairaan kohdalla myös käytännössä. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito on ihmisoikeus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta hyvä ja osaava palliatiivinen hoito sekä saattohoito turvataan lainsäädännöllä?

Helsingissä 7.10.2022

Sari Sarkomaa [kok]