fbpx Siirry sisältöön

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.

”Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin”, sanoo Sarkomaa.

Kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa (Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita.

”Vetoan Rinteen hallitukseen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vastaavan rahoituksen turvaamiseksi. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta”, sanoo Sarkomaa.  

Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoissa, suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin suomalaisiin nuoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla. 

”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa työvoimasta menetetään pysyvästi”, sanoo Sarkomaa.

Myös korkeakoulutetun työvoiman kysynnässä korostuu Uudenmaan rooli. Pula osaajista on keskeinen kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Uusimaa joutuu houkuttelemaan osaajia muualta. Uusimaa on ainoa Manner-Suomen maakunta, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden maan sisäinen nettomuutto on merkittävästi positiivinen. 

”Hallitusohjelmassa korostetaan korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämä edellyttää ripeitä toimia”, tähdentää Sarkomaa.

Edellinen hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen korkeakouluindeksien jäädytyksen lopettamisesta. Nykyinen hallitus on esittänyt korkeakoulujen perusrahoituksen nostamista. Vaikka on aikeissa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, ei lisämäärärahoja ole tiedossa. Eduskunnan on ensi vuoden talousarvion käsittelyssä löydettävä määrärahat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen ja tutkintotavoitteiden nostamisen rahoittamiseen, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kertovat, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tarvittavan 35 miljoonan euron määrärahan lisäämistä vuoden 2020 budjettiin. Edustajien mukaan eduskunta voisi myös tehdä päätökset terapiatakuusta budjettiesitystä muuttaen, sillä vielä ennen vaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

”Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen nopean saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen”, edustajat sanovat.

”Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä”, edustajat sanovat.

Mielenterveyden Terapiatakuu -kansalaisaloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Terapiatakuu toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin”, edustajat sanovat.

Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa.

”Terapiatakuun rahoituksen lisääminen budjetissa on perusteltua jo PALKO:n linjaus huomioiden. Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla”, Laiho sanoo.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää viisaana terapiatakuun toteuttamista viipymättä. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

”Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Vaikka mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ovat kuntien käyttämät eurot mielenterveyspalveluihin vähentyneet. Mielenterveyspalvelut ovat hyvin eriarvoisesti saatavilla. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen”, Sarkomaa sanoo.

"Oikea-aikainen hoito on turvattava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua psykoterapiaan yksityisen kautta”, Sarkomaa tähdentää.

Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan psykoterapiatuen piiriin.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta terapiatakuu on täysin perusteltu ja välttämätön. Sillä taattaisiin apu ihmisille, joilla on vähiten resursseja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Psykoterapiatakuu on myös vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää viisaana korottaa kotitalousvähennystä osana vanhusten kotihoidon ongelmien ratkaisua.  Sarkomaa vetoaa hallitukseen ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä olevan kotitalousvähennyksen leikkauksen perumiseksi. 

”Leikkaus osuu erityisen kipeästi vanhusten kukkaroon ja arkeen. Päinvastoin kotitalousvähennystä on nostettava osana niitä toimia, joilla parannetaan ikäihmisten kotipalveluja,” vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki monen ikäihmisen arkeen ja kotona asumisen mahdollistaja. Ikääntyvässä Suomessa pitää leikkauksien sijaan uudistaa ja laajentaa kotitalousvähennystä niin, että se ehkäisee ikäihmisten tarvetta käyttää raskaampia palveluja kuten tehostettua palveluasumista.

”Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kehottaa hallitusta kuulemaan asiassa eläkeläisiä ja asiantuntijoita.

Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Sitra on ensimmäisten joukossa esittänyt 75 vuotta täyttäneiden senioreiden kotitalouspalveluiden verovähennysoikeuden kasvattamista 70 prosenttiin Kotitalousvähennys arjen tukena -raportissa. Samassa raportissa on myös laskettu esityksen vaikutuksia. Laskelmien mukaan kotitalousvähennyksen noston tuomat palveluostot lykkäisivät 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarvetta puolella vuodella ja kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

 
Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033



Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kritisoivat SDP:tä ontosta esityksestä vanhuspalveluiden korjaamiseksi. Laihon ja Sarkomaan mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on harhaanjohtamista, jos sen toteutuminen ei ole mahdollista muita vanhuspalveluita heikentämättä.

"SDP:n hoitajamitoitusesityksessä on kaksi suurta ongelmaa. Mistä saadaan 4000 uutta hoitajaa tämän toteutukseen? Ja miksi hallitus ei ole varannut riittävästi rahaa asian laittamiseksi kuntoon?, kysyy Laiho.

"Vanhustenhoitoa ei voi kehittää heittelemällä lukuja ilman katetta, vaan on pystyttävä katsomaan koko vanhuspalvelujen kokonaisuutta: omaishoitoa, kotihoitoa ja palveluasumista. Ei uudistuksia voi tehdä niin, että korjaamalla yhden kohdan, käännetään selkä muille hoivaa tarvitseville", jatkaa Laiho. 

Sarkomaa vaatii ministeri Kiurua ja koko hallitusta ottamaan vastuun  vanhuspalveluiden kokonaisuudesta.  

"Ministeri Kiurun toimet ovat monin tavoin poikkeuksellisen rumaa temppuilua. Hetkessä ja virkkeellä vanhuspalvelut kuntoon laittamisen luvannut Kiuru sysääkin vastuun asiasta seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kiuru esittää sitovan  ympärivuorokautisen henkilöstömitoituksen voimaan tulemista vasta kaksi viikkoa ennen vaaleja.", sanoo Sarkomaa. 

"Kaikeksi karmeudeksi Kiurun lakiesitys lisätä hoitajia sitovasti koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää  kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon.  Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Esitys on vaarassa johtaa siihen, että kunnissa joudutaan ammentamaan hoitajia jo nyt pulassa olevasta kotihoidosta", jatkaa Sarkomaa

Laiho ja Sarkomaa toteavat, että Kokoomus on sitoutunut vanhuspalveluiden resurssien korottamiseen ja hoitajamäärien nostoon.

"Vanhuspalveluiden kehittäminen vaatii ennakoitavuutta. Nyt monet kotihoidon työntekijät ihmettelevät, että miten ihmeessä heidän on tarkoitus selvitä työtehtävistään, kun kehittäminen keskittyy vain palveluasumiseen. Meidän täytyy antaa vahva viesti siitä, että myös omaishoitoa ja kotihoitoa luvataan kehittää", päättävät kokoomusedustajat.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh.+358504336461

Sari Sarkomaa, puh. +358505113033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä peruskoulun oppimisen tuen uudistamista niin, että turvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada opetusta ja oppia.

Sarkomaa on huolissaan opettajien hätähuudosta, jonka mukaan lapsen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin ja opettajat jätetään yksin. Tilastot vahvistavat, että peruskouluissa annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

– Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Toimiva tukijärjestelmän  puolesta tulee erityisen paljon viestejä pääkaupunkiseudun kouluista, joissa on yli viidesosa Suomen lapsista. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat, lisäävät jo valmiiksi vaativaa opettajien työtä, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen peruskouluissa oppilaille tarjottavan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuen puutteiden korjaamisesta. Sarkomaan mukaan on tiukemmin säädettävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

– Nykytilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja ja voimavaroja selvitä vaativasta tehtävästään. Kannatan osa-aikaisen pienryhmäopetuksen käyttöönottoa uudeksi tukimuodoksi. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin, kun se on lapsen etu, Sarkomaa huomauttaa.

Tänään lauantaina vietetään Maailman opettajien päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa.

Yhteystiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää erinomaisena, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa. Sarkomaa kirittää hallitusta etenemään asiassa ja on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

”Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että kilpailuttamisen sijaan Kelan asettamien kriteerien mukaiset palvelun tuottajat olisivat palveluihin oikeutettujen ihmisten valittavissa. Näin laatu ja palveluja käyttävän ihmisen näkökulma nousisivat keskiöön”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa esittää, että rekisteröitymismenettelyyn siirryttäisiin Kelan kuntoutus- ja tulkkauspalveluissa.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät huolet osoittavat kilpailutuksen sopivan huonosti tämän tyyppisiin palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

”Erityisen vakavaa huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta. Rekisteröitymismenettelyn tuoma valinnanvapaus mahdollistaisi sen, ettei kilpailuttaminen enää katkaisisi toimivia hoitosuhteita eikä pakotettaisi aloittamaan esimerkiksi vaikeavammaisen lapsen kuntoutusta alusta”, Sarkomaa sanoo.

”Rekisteröitymismenettelyn tuoman valinnanvapauden puolesta on tullut vahva toive palveluiden käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan, mutta myös palveluiden tuottajilta”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että myös Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen on tehnyt esityksen rekisteröitymismenettelyyn siirtymisestä kuntoutuksen ja tulkkipalveluiden osalta.

Sarkomaa toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi lainsäädännön valmistelun ja mahdolliset kokeilut Kelan kanssa niin, että rekisteröitymismenettely tulisi voimaan jo vuonna 2021.

Rekisteröitymismenettely vie eteenpäin eduskunnan käsittelemän ei myytävänä -kansalaisaloitteen vaadetta kilpailuttamisen sijaan vahvistaa vammaisten ihmisten omia valintoja ja itsemääräämisoikeutta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa pitävät viisaana ja ainoana oikeana vaihtoehtona päätöstä säilyttää pelastuskoulu pääkaupunkiseudulla. Sisäministeriö teki viime marraskuussa esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat oltaisiin koulutettu jatkossa Kuopiossa, sillä esitys olisi lakkauttanut Helsingin pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi uhkasivat siirtyä Kuopioon. Laiho, Tolvanen ja Sarkomaa vastustivat esitystä jo tuolloin muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS 5.11.2018).

"On hienoa, että turvallisuus ei jäänyt aluepolitiikan alle ja Helsingin pelastuskoulu jatkaa toimintaansa. Siirto Kuopioon olisi sisältänyt suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei olisi huomioinut erityisalojen turvallisuutta eikä riittävällä tavalla Uudenmaan alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023 siten, että viimeiset sisään otettavat opiskelijat otetaan syksyn 2021 aikana. Toimiluvan edellytyksenä on muun muassa se, että Helsingin Pelastuskoulun opetuksesta tehdään puolueeton arviointi vuoden 2020 loppuun mennessä. Edustajien mukaan pelastuskoulutuksen säilyttäminen Uudellamaalla myös tämän jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Heidän mukaansa koulutusmääriä tulisi lisäksi kasvattaa, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus oli uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä, ja toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää.

"Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi Uudellamaalla, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua”, kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

kansanedustaja, erikoislääkäri

050 433 6461

Kari Tolvanen

kansanedustaja, rikosylikomisario

09 432 3182

Sari Sarkomaa

kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho kiittävät ministeri Krista Kiurua hänen torstaina 12.9. eduskunnan kyselytunnilla antamastaan vakuutuksesta, jonka mukaan hallitus tukee terapiatakuuta. Ministeri Kiurun terapiatakuulupaus on lämpimästi tervetullut.

Kansanedustaja Mia Laiho kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla, onko hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihessä?

”Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette”, ministeri Kiuru sanoi kyselytunnilla 12.9. 

”Vastuuministerin terapiatakuulupaus on tervetullut. Kokoomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia antoivat tukensa terapiatakuulle jo ennen vaaleja. Torstain kyselytunnilla myös perussuomalaiset pitivät hyvänä, että kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus pikaisesti. Hallitukselta odotetaankin päätöksiä terapiatakuun edistämiseksi jo budjettiriihestä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa. Tämäkin huomioiden terapiatakuun rahoituksen huomioiminen budjettiriihessä on perusteltu”, selventävät edustajat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Uudistuksen hintalapuksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. 

”Lupaus satsata terapiatakuuseen olisi hallitukselta järkiteko. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee. Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu ja tarpeellinen, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, kokoomusedustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Ministeri Kiurun lausunnot kyselytunnilla 12.9. löytyvät pöytäkirjasta täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_30+2019.pdf

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram