fbpx Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys

Sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei riittävästi huomioida epidemian aikana ja exit-strategiassa. Kiireetöntä hoitoa on keskeytetty ympäri Suomea, jonka lisäksi potilaat ovat itse peruneet aikoja tai jättäneet tulematta vastaanotolle ja päivystykseen. Diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa potilaalle sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Asiasta ovat varoittaneet esimerkiksi lääkäriliton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja johtava ylilääkärin Petri Bono 17.4.2020 ilmestyneessä Lääkärilehden pääkirjoituksessa. Rajaniemi ja Bono varoittavat, että pitkä varautumisjakso johtaa siihen, että terveydenhuollon toiminta häiriintyy moneksi vuodeksi. Pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoito ja uusien oireiden välttämättömiä selvittelyjä jää toteutumatta. Tällaisia tarvitsevat mm. sydänoireiset potilaat, astmaatikot, COPD-potilaat, diabeetikot sekä potilaat, jotka tarvitsevat tähystyksiä ja leikkauksia esimerkiksi mahasuolikanavan oireiden selvittämiseksi ja hoidoksi.

Kansainvälisesti on raportoitu, että vastaanotoilla ja päivystyksissä on selkeästi vähemmän mm. sydänpotilaita (esim. infarktipotilaita). Hoidon tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Siksi on tärkeää ylläpitää myös muiden tautien hoitoja ja oireiden tutkimista joko klassisia tai etävastaanottoja hyödyntäen.

Jotta terveydenhuolto ei ajautuisi uuteen kriisiin COVID-19-epidemian laannuttua, on huolehdittava kroonisten ja puolikiireellisten sairauksien hoidosta myös epidemian aikana. Oikeaa tietoa on jaettava samaan aikaan kun ylläpidetään epidemian levitessä mukautuvaa sairaala- ja tehohoitokapasiteettia.

Valtakunnallisesti on määriteltävä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa. Ilman tätä määrittelyä uhkaa muista sairauksista aiheutuvien menetettyjen elinvuosien määrä kasvaa. Seuraukset näkyvät valitettavasti vasta muutamien vuosien päästä. Siksi keskustelu muiden sairauksien hoidosta COVID-19-epidemian aikana on syytä aloittaa nyt.

Rajaniemi ja Bono painottavat myös testauksen tärkeyttä terveydenhuollon kannalta ja kehottavat testaamaan väestöä mahdollisimman laajasti, jolloin voidaan estää tartuntojen leviäminen ja säästää terveydenhuollon resursseja. Rajaniemi toivoo, että huoli potilaiden hoitamatta jäämisestä välittyisi viranomaisille ja asiaan saataisiin ohjeistus.

Potilasmäärien vähentyminen on näkynyt ympäri Suomea, esim. HUS:in alueella päivityspotilaiden määrä on vähentynyt 20-50 prosenttia ja THL:n mukaan terveysasemilla käynnit ovat vähentyneet puoleen. On selvää, että lisäresursseja jonojen purkamiseen tarvitaan.

Myös syöpäseulonnat on keskeytetty monissa kunnissa koronaviruksen vuoksi. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää sekä joillakin paikkakunnilla suolistosyöpää. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän seulontoihin kutsuminen on keskeytetty lähes 80 kunnassa. Osallistuminen on vähentynyt myös niillä paikkakunnilla, joilla seulontoja yhä järjestetään. Suomen Syöpärekisteri on vaatinut uusintakutsuja kaikille vuonna 2020 seulontaan oikeutetuille myös vuodelle 2021.

Julkisuudessa käyty keskustelu sekä tiedot mm. suojien puutteesta ja terveydenhuollon resursseista ovat aiheuttaneet huolta sairaalahoidon ja terveyspalveluiden käytön turvallisuudesta. Moni pelkää kuormittavansa hoitojärjestelmää ja jättää siksi käynnin väliin. Potilaat ottavat viranomaisten suositukset tosissaan ja ovat pysyneet poissa terveysasemilta.  Koronan vuoksi on ollut vahva viesti, että esimerkiksi iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona. Ohjeet lääkärille menon tärkeydestä ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana ovat olleet vähäisempiä.

Ihmiset peruvat tai siirtävät lääkäriaikojaan itse ja seuraukset voivat olla vakavia. Kodeissaan eristyksissä olevat pitkäaikaissairaat eivät hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja tappaa koronaa enemmän ihmisiä Suomessa.  Monet sairaudet pahenevat, jos niitä ei hoideta. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat.

Tilanne on vakava. Jos pitkäaikaissairauksia ei voida seurata ja hoitaa, tilanne voi pahentua niin, että sairaudet uhkaavat jo henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vaikutusarvion mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on kauaskantoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat THL:n mukaan vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy.

Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa. Mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne kasvattaa ennestään huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.

Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on THL:n mukaan syytä varautua huolellisesti. Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien arvioidaan vaikuttavan erityisesti riskiryhmään kuuluvien, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä asunnottomien arjessa pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Useita riskejä liittyy vaikutusarvion mukaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä on huolettanut muun muassa suojauksen riittävyys sekä asiakkaiden turvallisuus. Henkilöstön mahdollisia tartuntoja pidetään myös merkittävänä riskinä järjestelmän kantokyvylle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää potilaiden hakeutumista välttämättömään hoitoon koronakriisin aikana?

Millaisin toimin huolehditaan puolikiireellisten ja pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoidosta sekä uusien oireiden välttämättömästä selvittelystä ja kuntoutuksesta koronaepidemian aikana?

Millaisin toimin ja voimavaroin varaudutaan hoitojonojen ja hoitovajeen purkamiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen?

Aikooko hallitus laatia suunnitelman uusintakutsuille syöpäseulontoihin niille, jotka eivät päässeet seulontaan vuonna 2020 koronakriisin vuoksi?

Millaisin toimin ja ohjein aiotaan edistää sitä, että kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa olevat yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saisivat koronakriisin aikana terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntouksen?

Mihin toimiin on ryhdytty valtakunnallisen määrittelyn tekemiseksi siitä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa?

Millä toimin hallitus ehkäisee ja vastaa kasvaviin mielenterveysongelmiin sekä miten on tarkoitus vahvistaa puutteellista mielenterveyshoidon perustasoa?

Millaisiin toimiin on ryhdytty, ettei suojavarustepula estä tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntoutuksen saamista eikä vaikeuta turvallisen hoidon toteuttamista tai epidemian taltuttamista?

Mihin toimiin ryhdytään vastaanottojen koronaturvallisuuden ja suojavarusteiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi?

Mihin toimiin ryhdytään testausstrategian täydentämiseksi, niin että olemassa oleva kapasiteetti tulee hyödynnetyksi ja vähintään 10 000 testin tavoite päivittäin saavutetaan?

Miten hallitus tulee ottamaan huomioon koronakriisistä aiheutuvat hoitojonot ja kuntien vaikean taloudellisen tilanteen osana hallitusohjelman mukaista hoitotakuun määräaikojen lyhentämistavoitetta?

Milloin hallitus tuo eduskuntaan esitykset hoitotakuun uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta?

Helsingissä 27.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 23.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Yksinäisyys ja liikkumattomuus koronakriisin salakavalat vaarat - huoli ikääntyneiden hyvinvoinnista kasvaa epidemian pitkittyessä

Vakava huoli ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien pärjäämisestä ja epidemian pitkäaikaisista vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointiin kasvaa poikkeusolojen pitkittyessä. Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmä on valmistellut 20 keinoa ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen.

”Erityisesti ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita. Riskiryhmien suojaaminen koronavirukselta onkin ensiarvoisen tärkeää. Epidemian pitkittyessä huolenaiheita tulee kuitenkin lisää. Erityisesti perussairauksien hoito, yksinäisyyden ehkäisy ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito on varmistettava”, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Poikkeusoloissa moni ikääntynyt on entistä enemmän muiden ihmisten avun ja tuen varassa. Kaikilla ei välttämättä ole läheistä, jolta pyytää apua asioinnissa. Ikääntyneiden mahdollisuutta hankkia palveluita, jotka tukeva kotona oloa, on myös parannettava. Kokoomus on esittänyt, että palvelusetelillä voitaisiin turvata oikea-aikaisten peruspalveluiden saatavuus ja mahdollistaa esimerkiksi kotiinkuljetuspalvelut lääkkeille ja ruualle.

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa palvelusetelin käyttöön myös ikääntyneiden hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi. ”Palvelusetelillä voidaan lisätä liikuntaa ja kuntoutusta ikääntyneen fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Koronaepidemian aikana on toimintakyvyn heikkenemistä vältettävä ja ikääntyneiden liikunnasta ja kuntoutuksesta huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

Koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt rajoitukset ovat välttämättömiä, mutta niiden pitkittyessä myös haitat nousevat esiin. Esimerkiksi lääkärikäyntien selkeä väheneminen koronaepidemian alettua on huolestuttava signaali.

”Moni sairaus, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat, vaativat säännöllistä hoitoa. Mm nämä sairaudet vaativat hoitoa riippumatta koronasta. Palveluja on oltava tarjolla ja tarpeellisista lääkäriajoista ja seurantakäynneistä ei pitäisi luopua kuin aivan välttämättömästä syystä. Ikääntyneiden on saatava apua terveysongelmiinsa myös koronakriisin keskellä”, kansanedustaja Paula Risikko sanoo.

Sosiaalisten lähikontaktien vähentäminen on nyt välittömän terveyden suojaamiseksi tärkeää, mutta samalla yhä useampi ikääntynyt voi tuntea yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta eristäytymisen seurauksena. Lisäksi eristäytyminen lisää liikkumattomuutta ja heikentää toimintakykyä. 

”Yksinäisyyden torjumiseksi ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa myös järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamista kannattaa hyödyntää. Vähentynyt liikkuminen näkyy nopeasti toimintakyvyn heikkenemisenä ja kaatumisen riski kotona kasvaa. Koronaepidemian aikanakin ikäihmisen mahdollisuus liikkumiseen ja ulkoiluun tulee säilyä, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia. Mahdollisuudet liikkumiseen ja kuntouttavien palveluiden nopea saatavuus on varmistettava myös epidemian aikana”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmän kannanotto on luettavissa Kokoomuksen sivuilla.

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (r) on ehdottanut pneumokokkirokotetta kaikille yli 65-vuotiaille. Eduskunnan diabetesverkostossa pidetään julkista keskustelua rokotuksista tervetulleena.

- THL suosittaa pneumokokkirokotuksia henkilöille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. Diabeetikot ovat vakavien pneumokokkitautien riskiryhmää, muistuttaa diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Nyt maksuttoman rokotuksen saavat alle viisivuotiaat lapset osana kansallista rokotusohjelmaa.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikalta löytyy ymmärrystä varovaiselle linjalle kansallisen rokotusohjelman laajentamisessa kaikkiin ikääntyneisiin, mutta hän toivoo, että keskustelua käytäisiin erityisesti riskiryhmien osalta. Hän näkee asiassa myös yhdenvertaisuuskysymyksen silloin, kun rokotuksen ottamista suositellaan, mutta se täytyy maksaa itse.

- Diabetesta sairastavat hyötyvät rokotuksesta diabetestyyppiin katsomatta. Moni hankkii rokotteen tällä hetkellä itse omalla kustannuksellaan, eikä kaikilla siihen ole mahdollisuutta.

Pneumokokkibakteeri aiheuttaa, usein erilaisten virusinfektioiden jälkitautina, poskiontelo- ja korvatulehduksia sekä sairaalahoitoa vaativia vakavia keuhkokuumeita ja yleisinfektioita, kuten verenmyrkytyksiä tai aivokalvotulehduksia. Ikääntyessä pneumokokkitautien riski kasvaa. Perussairaudet, kuten keuhko- ja sydänsairaudet sekä diabetes ja munuaissairaus nostavat sairastumisen ja vakavan infektion riskiä.

Rokotuksilla voidaan estää vakavia, sairaalahoitoa vaativia infektioita ja säästää terveydenhuollon resursseja muuhun akuuttiin sairaanhoitoon. Sairaana ollessa rokotusta ei tule ottaa, vaan odottaa esimerkiksi flunssan paranemista.

- On hyvä, että rokotuksista keskustellaan. Tutkimustietoa täytyy aktiivisesti seurata ja arvioida pneumokokkirokotusten hyötyjä eri väestöryhmien kohdalla. Tätä tietoa tulee myös välittää kansalaisille ymmärrettävästi, toteaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta täältä.

Tiedote 16.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Sari Sarkomaan ja kokoomusedustajien kirjallinen kysymys koronaviruspotilaille tarkoitettujen erikoisvarustettujen taksien Kela-korvauksesta: ”Asiakkaiden ja kuljettajien terveyttä suojeltava”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa on yhdessä Pauli Kiurun, Anne-Mari Virolaisen, Arto Satosen, Sinuhe Wallinheimon, Ville Kauniston, Timo Heinosen sekä Mari-Leena Talvitien kanssa jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen (KK 286/2020 vp) Kelan korvaamien taksikuljetusten järjestämisestä koronaviruspotilaille tai koronalle altistuneille. 

”Hallituksen tulee ryhtyä pikaisesti toimiin Kelan esityksen mukaisesti mahdollistaen turvalliset kuljetukset erikoisvarustetuilla takseilla ns. koronatakseilla koronaviruspotilaille ja koronavirukselle altistuneille henkilöille. Koronataksit voisivat hoitaa mm. kuljetukset koronavirustestaukseen ja takaisin.  Kyse on taksiasiakkaiden ja kuljettajien terveyden suojelemisesta”, Sarkomaa vetoaa.

Merkittävä osa Kelan korvaamia taksimatkoja tarvitsevista henkilöistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Koronavirustautiin sairastuneen tai virukselle altistuneen henkilön kuljettaminen taksissa saattaa vaarantaa paitsi kuljettajan myös myöhemmin samaan ajoneuvoon tulevien matkustajien terveyden.

Kela on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjeistusta todettujen tai mahdollisten covid19-potilaiden kuljetusten toteuttamisesta, mutta ei ole toistaiseksi sitä saanut. Tartuntariskiä voitaisiin alentaa esimerkiksi kuljettamalla koronavirustautiin sairastuneita ja virukselle altistuneita henkilöitä erikseen tarkoitukseen nimenomaisesti varatulla erityisvarustellulla ajokalustolla.

Tällä hetkellä Kelan ja kuljetuspalvelujen tuottajien välisissä sopimuksissa on useita kohtia, jotka haittaavat turvallisten kuljetusten saatavuutta: Kelalla ei ole toimivaltaa maksaa korkeampaa hintaa kuljetuksista ja se ei voi nykyisten sopimusten puitteissa vaatia tuottajia järjestämään koronakuljetuksia.

Kelan esityksen mukaan matkojen tuottaminen voitaisiin toteuttaa lisähankintoina nykyisiltä palveluntuottajilta, mutta tämä vaatii selkeät toimintaohjeet, kalustovaatimukset ja uudistetut korvausperusteet. Kelan esittämässä mallissa valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Kelan esittämässä ohjeistuksessa edellytetään muun muassa, että kuvatut matkat toteutetaan tilatakseilla asiakkaan ja kuljettajan riittävän etäisyyden turvaamiseksi, auton etu- ja takaosa eristetään esim. pleksilevyllä, ajoneuvot puhdistetaan ohjeistuksen mukaan jokaisen kuljetuksen jälkeen ja että ajoneuvot varataan ainoastaan kuvattuihin kuljetuksiin.

Taksiyhtiöillä ei ole myöskään vastaavaa suojavälineiden valmiusvarastointia kuin esimerkiksi julkisella ja yksityisellä terveydenhuollolla on. Myös suojavälineiden saatavuudesta tulee huolehtia.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitus tekee Kelan esittämät toimet liittyen koronakriisin aikaisista kuljetustarpeista, jotta kuljettaminen ei vaaranna ammattikuljettajan ja myöhemmin autoon tulevien asiakkaiden terveyttä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 14.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Sari Sarkomaan kirjallinen kysymys koronatestauksen Kela-korvauksesta: ”Välttämätön uudistus koronatestaamisen laajentamiseksi”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamista sairausvakuutuksesta.

Kysymyksessä tiedustellaan hallituksen aikeita laajentaa Kela-korvaus yksityisen sektorin ja työterveyshuollon järjestämään testaukseen Kelan laatiman esityksen mukaisesti. Sarkomaa pitää huolestuttavana, ettei hallitus ole asiassa vieläkään edennyt. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen lisätalousarvioesitystä, jonka yhteydessä Sarkomaan mukaan pitäisi varata määrärahat koronatestien Kela-korvaamiseen.

Monien asiantuntijoiden sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelema laaja testausohjelma on välttämätön väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Kela-korvauksen laajentaminen testaamiseen on perusteltu ja välttämätön, jotta koko testauskapasiteetti saadaan käyttöön.

Yksityisen terveydenhuollon testauskapasiteetin lisäys helpottaisi julkisen terveydenhuollon tilannetta, kun testauksen kokonaiskapasiteetti kasvaa ja korvattavuuden edellytykset täyttävästä koronavirustestistä on mahdollista saada korvausta sairausvakuutuksesta.

Kansallisella testausohjelmalla on kerättävä kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

”Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää”, Sarkomaa toteaa.

”Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan”, Sarkomaa lisää.

Kelassa on valmistelu koronavirustestin ja uusien koronaviruksen vasta-ainetutkimuksien korvaamista sairausvakuutuksesta. Korvaamisen edellytyksenä on tartuntatautirekisteriin ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut.

Valmistelussa on arvioitu, että sairaanhoitovakuutuksesta tulisi korvata normaalia korkeampi korvaustaso sekä koronavirustutkimuksen että vasta-ainetutkimuksen kustannuksista, jotta tutkimus voidaan vakavassa epidemiatilanteessa tehdä kaikille sitä tarvitseville lääkärin määräyksestä THL:n suosittelemien kriteerien perusteella. Normaalia korkeammalla korvaustasolla varmistetaan, että potilaan taloudellinen asema ei ole esteenä testaamiselle.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamisesta sairausvakuutuksesta ja osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa sekä turvaamaan siihen määrärahat.

”Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan. Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 14.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomukselta viisi lisätalousarvioesitystä – Lisäresursseja testaamiseen sekä tukea ravintoloille ja kahviloille

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti valtion tämän vuoden toisen lisätalousarvioesityksen määrärahoihin viisi muutosesitystä. Lisätalousarvioaloitteilla kokoomus haluaa lisätä merkittävästi koronatestauksen määrä (200 milj. euroa), huolehtia poliisin resurssien riittävyydestä (5 milj. euroa) sekä vastata koronan aiheuttamiin haasteisiin kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden arjessa (40 + 80 milj. euroa). Kokoomus esittää myös eduskunnan edellyttämää suoraa taloudellisesta tukea ravintoloille ja kahviloille (200 milj. euroa).

"Ravintolat ja kahvilat on määrätty lailla suljettaviksi. Rajoitukset ovat perusteltuja epidemian rajoittamisen kannalta, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä. Eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt hallitukselta toimia ravintoloiden ja kahviloiden tukemiseksi. Kokoomus esittää 200 miljoonan suoraa tukea Business Finlandin kautta alan yrityksille. Jos rajoitukset pitkittyvät, tukea on vastaavasti nostettava", toteaa Kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

Kokoomus tulee esittämään myös lisää toimia kaikkien yritysten tukien saannin nopeuttamiseksi lisätalousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinonen muistuttaa, että monella alalla hallituksen päätökset ovat epäsuorasti lopettaneet liiketoiminnan. Yksi esimerkki on koulukuljetuksia järjestävät yritykset.

"Nyt isoin huoli on se, että päätöksenteko kestää tukihakemusten osalta liian kauan. Yritykset eivät voi odottaa kuukausia tilanteessa, jossa kassa on tyhjä. Nyt tarvitaan nopeita tukitoimia työpaikkojen pelastamiseksi. Kokoomuksen esittämä arvolisäveron alkuvuoden palautus olisi tällainen", Heinonen sanoo.

Kokoomus on vaatinut pitkään laajempaa ja kattavampaa matalankynnyksen koronatestausta. Testaamalla laajasti, jäljittämällä ja eristämällä tartunnan saaneet voitaisiin yhteiskuntaa asteittain avata ja purkaa talouteen rajusti iskeviä rajoituksia. Kokoomus vaatii testausten saatavuuden parantamista lisäksi myös perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa.

"Hämmästelemme, että miksi hallitus ei ole esittämässä testaamiseen lisäresursseja? Kokoomus esittää peräti 200 miljoonaa euroa lisää testaamiseen. Kansallinen testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestön terveyden suojelemiseksi, mutta myös talouden pelastamiseksi. Vanhustenhoidon työntekijöiden testaaminen pitää saada samalle tasolle terveydenhuollon kanssa. Samalla edellytämme, että jatkossa hankittavat hengityssuojaimet ja muut suojavarusteet ovat laadukkaita ja vaatimukset täyttäviä", Heinonen vaatii.

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus (COVID-19) on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön.

Kuten muissa Euroopan maissa, myös Suomessa terveydenhuollon tavoitteena on pyrkiä hillitsemään uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin (COVID-19) leviämistä ja lieventää sen seurauksia sekä suojata haavoittuvia potilasryhmiä (yli 70-vuotiaat ja perussairaat). Siksi on tärkeää pyrkiä löytämään vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten lisäksi myös lieväoireisia tapauksia etenkin hoitohenkilökunnan parissa. (THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota). COVID-19-näyte otetaan lääkärin lähetteen perusteella, konsultoiden tarvittaessa infektiolääkäriä.

Koska sairaanhoitovakuutus korvaa vakuutetulle yksityisestä terveydenhuollosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuksia mm. lääkärin tai hammaslääkärin määräämiä tutkimuksia, on noussut esille tarve korvata sairausvakuutuksesta myös yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronavirustutkimuksia.

Koronaviruksen (COVID-19) epäilyn näytteenoton kriteerien mukaan terveydenhuollon ammattilaisen tulee ensin potilasta haastattelemalla selvittää tarkat altistumis- ja oiretiedot sekä arvioida, täyttyvätkö diagnostiset kriteerit. THL päivittää ajantasaisesti näytteenoton kriteereitä.

Tällä hetkellä COVID-19-tutkimuksia tehdään ensisijaisesti sairaalan päivystykseen hakeutuneille tai lähetetyille potilaille, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen. Toiseksi tutkimuksia tehdään terveyden – ja sosiaalihuollon toiminnan kannalta kriittiseen hoitohenkilökuntaan kuuluvalle, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita (kuume, yskä ja/tai hengenahdistus). Kolmanneksi COVID-19-tutkimuksia tehdään, kun hoitolaitoksessa epäillään hengitystieinfektioepidemiaa ja aiheuttajamikrobi on epäselvä. Lisäksi COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä epidemiologisen tilanteen ja voimavarojen salliessa kontaktijäljityksen yhteydessä sekä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä myös hoitavan lääkärin harkinnan mukaan iäkkäistä henkilöistä (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he ovat kotihoidon palvelujen piirissä.

Tällä hetkellä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja THL:lla sekä usealla yksityisen sektorin toimijalla on käytössä spesifinen laboratoriotesti uuden koronaviruksen osoittamiseksi epäilytapauksista. Primääridiagnostiikka tehdään Helsingissä (HUSLAB), Turussa (TYKS Kliininen mikrobiologia), Tampereella (Fimlab), Oulussa (NordLab), SYNLABissa sekä THL:lla. Testimahdollisuus on myös Kuopiossa (ISLAB), Seinäjoella, Mikkelissä ja Joensuussa.

Kelassa on valmistelu koronavirustestin (6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen) ja uusien koronan virusvasta-ainetutkimuksien korvaamista sairausvakuutuksesta.

Kuntaliiton laboratorionimikkeistöön on lisätty tutkimukset koronavirusvasta-aineille 7.4.2020. Vasta-ainetesti on pikatesti, joka voidaan seerumin lisäksi tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P-CV19Ab ja B-CV19Ab). Vasta-ainetestillä voidaan selvittää, onko henkilö jo sairastanut koronaviruksen. Samoin voidaan testata, miten suurella osalla väestöä voi jo olla immuniteetti koronavirusta vastaan. Testillä pystytään löytämään myös nekin henkilöt, jotka ovat selvinneet tartunnasta oireetta. Vasta-ainetesti on osa hoitoa ja testillä voidaan varmistua henkilön olevan terve ja työkykyinen.

COVID-19 tutkimus voitaisiin korvata lääkärin etäkonsultaation jälkeen ja määräykseen perustuen THL:n määrittelemien näytteenottokriteerien perusteella. Palveluntuottaja tallentaisi tiedot normaalien käytäntöjen mukaisesti omaan potilastietojärjestelmäänsä, jonka kautta tiedot siirtyvät Kanta-palveluihin. Kanta-palvelujen avulla tiedot ovat ajantasaisesti sekä kansalaisten että muiden terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä.

Covid19-taudin diagnoosi- ja laboratoriotiedot toimitetaan Kanta-palvelujen avulla myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön. Tämä toteutetaan THL:n toimeksiannosta tietoalustan kautta, jolloin yksilöiden tiedot pseudonymisoidaan.

Yksityisen terveydenhuollon testauskapasiteetin lisäys helpottaisi julkisen terveydenhuollon tilannetta, kun testauksen kokonaiskapasiteetti kasvaa ja korvattavuuden edellytykset täyttävästä koronavirustestistä on mahdollista saada korvausta sairausvakuutuksesta.

Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n mukaan vakuutetulla on oikeus saada tässä laissa erikseen säädetyn omavastuuosuuden ylittävältä osalta korvausta tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista.

Vakuutetulle sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan siltä osin kuin hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan.

Valtioneuvoston asetuksessa 1336/2004 on säädetty korvaustaksojen perusteista ja laboratoriotutkimusten taksoja vahvistettaessa perusteena käytetään enintään 577,73 euron määrää tutkimukselta. Patologian alaan kuuluvien laboratoriotutkimusten näytteenotto korvataan lääkärinpalkkiotaksan tai hammaslääkärinpalkkiotaksan mukaan. Muissa näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto sisältyy tutkimuksen taksaan.

Sairausvakuutuslain 3 luvun 6 §:n mukaan Kansaneläkelaitos vahvistaa luettelon lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon toimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista. Korvaustaksojen perusteista ja enimmäismääristä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1336/2004). Korvaustaksojen perusteiden ja vahvistettujen taksojen tulee perustua tutkimus- ja hoitotoimenpiteen laatuun, sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan kustannukseen, korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon ja korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin.

Tartuntatautilain mukaan valtio voi osallistua tartuntatautien torjunnassa tarvittavan valmiuden ylläpitämisen ja terveydenhuollon erityistilanteiden hoidon kustannuksiin siten, kuin terveydenhuoltolain 38 §:ssä säädetään. Sen mukaan valtio voi osallistua terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Toimintaa varten Sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita.

Sairausvakuutuksen tavoitteena on täydentää julkista terveydenhuoltoa. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattava lääke- tieteellinen hoito noudattaa kansallista palveluvalikoimaa ja tehtäviä hoitavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on lupa toimia terveydenhuollossa. Yksityisessä terveydenhuollossa noudatetaan viranomaismääräyksiä samalla tavalla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Koronavirustutkimus (6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo) on erikoistutkimus, joka vaatii myös yksityisessä terveydenhuollossa erityisjärjestelyjä ja jossa näytteen ottavat työntekijät pukeutuvat suojavarusteisiin. Koronavirus- tutkimuksen hinnoittelussa on huomioitu erityisjärjestelyiden lisäksi koko testaus- prosessi: näytteenotto, logistiikka, laboratoriotutkimus sekä tutkimustulosten ilmoittaminen asiakkaalle ja viranomaisille.

Yksityisen terveydenhuollon tulee ilmoittaa positiiviset tulokset asiakkaan sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen infektiolääkärille, tartuntatautirekisteriin ja muille asianomaisille viranomaisille.

Yksityisessä terveydenhuollossa koronavirustestauksen kustannukset ovat tällä hetkellä 189 – 249 euron välillä, lisäksi asiakkaalta peritään etälääkärikäyntimaksu.Yksityinen terveydenhuolto käynnistää vasta-ainetestit huhtikuussa 2020. Testiin pääsee lääkärin lähetteellä ja testi tulee maksamaan arviolta 50 – 100 euroa.

Julkisessa terveydenhuollossa koronavirustutkimuksen 6466 –CV19NhO –COVID-19- koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen kustannukset ovat 150 euroa / tutkimus ja koronavirusvasta-ainetutkimusten (pikatesti) kustannus on 20,00 euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaa käyttöön vasta-ainetesti myös huhtikuun aikana.

Koska näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto sisältyy tutkimuksen taksaan ja koronavirustutkimus vaatii erityisjärjestelyjä, on valmistelussa esitetty tutkimuksen 6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo korvaustaksaksi 102,00 euroa ja koronavirusvasta-ainetutkimuksen taksaksi 15,00 euroa tutkimukselta. Vasta- ainetesti voidaan seerumin lisäksi tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P- CV19Ab ja B-CV19Ab). Koronavirusvasta-aineiden IgA-, IgG - ja IgM - vasta-aineet korvattaisi 5 euron korvaustaksalla.

Valmistelussa on arvioitu, että sairaanhoitovakuutuksesta tulisi korvata normaalia korkeampi korvaustaso sekä koronavirus- tutkimuksen että vasta-ainetutkimuksen kustannuksista, jotta tutkimus voidaan vakavassa epidemiatilanteessa tehdä kaikille sitä tarvitseville lääkärin määräyksestä THL:n suosittelemien kriteerien perusteella. Normaalia korkeammalla korvaustasolla varmistetaan, että potilaan taloudellinen asema ei ole esteenä testaamiselle. Korvaamisen edellytyksenä on jo edellä mainittu tartuntatautirekisteriin ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut.

Koronavirusaltistuneiden tai koronavirusepäilyjen terveydenhuoltoon tekemät matkat korvataan sairausvakuutuksesta. Jos koronavirustutkimus voidaan korvata sairausvakuutuksesta, korvataan vakuutetulle myös matkakustannukset omavastuun ylittävältä määrältä.

Tutkimuksista voidaan maksaa korvaus myös suorakorvausmenettelyllä. Suorakorvausmenettely edellyttää sopimusta Kelan kanssa.

Koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaaminen sairausvakuutuksesta nostaisi sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia.

Kelan mukaan korvattavuus on mahdollista saada voimaan takautuen esim. 1.3.2020 alkaen tai myöhemmin sovittavasta ajankohdasta, mikäli tutkimukset katsotaan sairausvakuutuksesta korvattavaksi.

Sairasvakuutuslain perusteella korvataan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä (SVL 13 luku 3 §) Covid 19-virus on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Viruksen, tartuntataudin torjuntatyön järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä sen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan noudatetaan tartuntatautilakia.

Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja näiden tilanteiden johtamisesta.

Työterveyshuoltolaissa on säädetty työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Työnantajan järjestäessä vapaaehtoista sairaanhoitoa, hän myös määrittelee sen sisällön ja laajuuden.

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava. Sopimukseen määritellään myös sairaanhoidon sisältö ml. tutkimukset. Kaikilla työnantajille ei ole sairaanhoitoa järjestetty ja osalla sisällön ja laajuuden osalta rajoitetusti.

Mikäli koronavirustestejä sovitaan tehtäväksi työterveyshuollossa, tulee työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan sopia siitä kirjallisesti. Työnantajalla tulee olla tällöin tiedossa se, että sairaanhoidon enimmäismäärä tulee ylittymään testejä ottaessa. Testin hinta on arviolta tällä hetkellä noin 195-249 euroa. Työterveyshuollossa on juuri säädetty korvausten uudelleen kohdentamisesta, joka tuli voimaan 2020. Sen mukaan sairaanhoidon korvausosuutta on pienennetty aiemmasta. Tavoitteena on, että työterveyshuolto keskittyy yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Vuonna 2020 korvausuudistuksen tullessa voimaan sairaanhoidon kustannusten korvaamisen enimmäismäärä on 164,99 euroa/henkilö/vuosi, josta enimmillään korvataan 84,72 euroa/henkilö/vuosi, mikäli yhteisestä työterveyshuollon työntekijäkohtaisesta enimmäismäärästä jää jäljelle.

Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan niin sopiessa, testejä voidaan korvata Kelasta osana työnantajan järjestämän työterveyshuollon sairaanhoitoa tilikaudesta 2020 lähtien tarvittavan ajan. Korvauksen määrä riippuu kuitenkin muiden tilikaudella korvattavien kustannusten osuudesta.

Testien korvaaminen edellyttää lisärahoitusta sairausvakuutukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan yksityisen sektorin tekemät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit ja

aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa tehtävät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit? 

Helsingissä 14.4.2020

Sari Sarkomaa kok

Eduskunnan puhemiehelle

Olen saanut tiedon Kelan valtuutettuna, että Kelaan on tullut useita yhteydenottoja Kelan korvaamien taksimatkojen palveluntuottajilta ja eräiltä sairaanhoitopiireiltä, joissa tiedustellaan ohjeistusta sairausvakuutuslain perusteella korvattavien taksimatkojen toteuttamiseen sellaisten henkilöiden osalta, joilla on joko todettu covid19-tartunta tai joiden epäillään mahdollisesti saaneen covid19-tartunnan.

Koronavirustautiin sairastuneen tai virukselle altistuneen henkilön kuljettaminen taksissa vaarantaa paitsi kuljettajan myös myöhemmin samaan ajoneuvoon tulevien matkustajien terveyden. Koronavirusepidemian aikana edelleen Kansaneläkelaitoksen korvaamia taksimatkoja tarvitsevista henkilöistä merkittävä osa kuuluu joko sairautensa tai ikänsä vuoksi ns. riskiryhmään, johon kuuluvalle henkilölle koronavirustaudin arvioidaan olevan erityisen vaarallinen.

Kela on toistuvasti pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) ohjeistusta todettujen tai mahdollisten covid19-potilaiden kuljetusten toteuttamisesta, mutta ei ole toistaiseksi saanut ohjeistusta.

Taksinkuljettajalle ja muille matkustajille aiheutuvaa tartuntariskiä voitaisiin alentaa esimerkiksi kuljettamalla koronavirustautiin sairastuneita ja virukselle altistuneita henkilöitä erikseen tarkoitukseen nimenomaisesti varatulla erityisvarustellulla ajokalustolla. Kaluston erityisvarustelusta, varaamisesta ainoastaan koronavirustautiin sairastuneiden tai altistuneiden kuljetuksiin sekä ajoneuvon puhdistamisesta asiakaskuljetusten välissä aiheutuu palveluntuottajalle lisäkustannuksia verrattuna tavanomaisiin sairausvakuutuslain perusteella korvattaviin taksimatkoihin.

Kansaneläkelaitoksen ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa on jo sovittu tyhjentävästi Kansaneläkelaitoksen palveluntuottajalle maksamista palkkioista.

Kansaneläkelaitoksella ei myöskään ole toimivaltaa korvata muuta kuin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa olevan taksarakenteen mukaisia hintoja. Kansaneläkelaitos ei toisaalta voi vaatia nykyisiä palveluntuottajia tuottamaan myös koronavirustautiin sairastuneille tai virukselle altistuneille taksimatkoja nyt voimassa olevien Kelan ja palveluntuottajien välisten sopimusten perusteella. Näiden matkojen tuottamiseksi Kela voisi toteuttaa lisähankintoja nykyisiltä taksimatkojen palveluntuottajiltaan.

Kela on alustavasti tiedustellut taksimatkoihin liittyviä palveluja tuottavilta sopimuskumppaneiltaan näiden mahdollisuuksiaan hoitaa covid19-potilaiden tai testeihin kuljetettavien asiakkaiden kuljetuksia. Suurin osa palveluntuottajista olisi valmiita toteuttamaan näitä kuljetuksia edellyttäen, että toiminnalle saadaan selkeät toimintaohjeet, kalustovaatimukset ja korvausperusteet.

Kela on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, jonka tekemisessä on käytetty apuna sairaanhoitopiirien ensihoitolääkäreiden asiantuntemusta, jossa kela hankkisi koronavirustautipotilaiden ja virukselle altistuneiden henkilöiden sairausvakuutuslain perusteella korvattavat matkat lisähankintana nykyisiltä taksimatkojen palveluntuottajiltaan. Kelan käsityksen mukaan lisähankinta voidaan toteuttaa suorahankintana, jolloin se on toteutettavissa nopeammin kuin julkisen hankintamenettelyn kautta. Kelan käsityksen mukaan kyseessä ei olisi kielletty valtiontuki, koska kyseessä olisi erillinen palvelu, jolle olisi asetettu omat palveluvaatimukset, mukaan lukien Kelan sähköisen suorakorvausmenettelyn toteuttaminen, sekä hinnat.

Koska hankittavien taksimatkojen turvallinen toteuttaminen vaatii Kelan käsityksen mukaan kaluston erityisvarustelua, kulkuneuvon, kuljettajan ja asiakkaan erityistä suojaamista sekä auton erityistä puhdistamista asiakaskuljetusten välissä, ei sairausvakuutus-lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1381/2018 säädetty sairausvakuutuksen perusteella korvattavan taksimatkan enimmäishinta ja siten Kelan ja palvelun-tuottajien välisissä sopimuksissa määritelty hinta riitä kattamaan näistä erikoiskuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi Kela esittää, että valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Jotta Kela voi määritellä sopimusasiakirjoihin ja ohjeistuksiinsa palvelua koskevat erityiset tartuntojen ehkäisyyn tähtäävät vaatimukset, tarvitsee Kela tästä terveysviranomaisen ohjeistuksen tai ohjeistus tulee laatia Kelan ja terveysviranomaisen yhteistyössä. Kela esittää, että STM vahvistaisi sen lähettämän muistion liitteenä olevan ohjeistuksen tai, jos se ei pidä ohjeistusta asianmukaisena, antaa vastaavan ohjeistuksen.

Kelan esittämässä ohjeistuksessa edellytetään mm, että kuvatut matkat toteutetaan tilatakseilla asiakkaan ja kuljettajan riittävän etäisyyden turvaamiseksi, auton etu- ja takaosa eristetään esim. pleksilevyllä, ajoneuvot puhdistetaan ohjeistuksen mukaan jokaisen kuljetuksen jälkeen ja että ajoneuvot varataan ainoastaan kuvattuihin kuljetuksiin.

Taksiyhtiöillä ei ole Kelan tietojen mukaan vastaavaa suojavälineiden (esim. suu-nenäsuojukset) valmiusvarastointia kuin esimerkiksi julkisella ja yksityisellä terveydenhuollolla on. Tämän vuoksi niiden tarvitsemien suojavarusteiden saantia ei voida varmistaa muutoin kuin sairaanhoitopiirien tai muiden viranomaisten kautta silloin kun niitä ei ole kuluttajamarkkinoilla saatavilla.

Tämän vuoksi Kela esittää, että valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronaviruspotilaiden ja koronavirukselle altistuneiden henkilöiden erikoisvarustetuilla takseilla ja erityisin varotoimin tehtyjen kuljetusten mahdollistamiseksi ja

miten hallitus aikoo huomioida koronakriisin aikaiset kuljetustarpeet, jotta kuljettaminen ei vaaranna ammattikuljettajan ja myöhemmin autoon tulevien asiakkaiden terveyttä?

Helsingissä 14.4.2020

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 11.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Uusi laajennettu Kela-korvaus etävastaanottopalveluun vauhdittaa digiloikkaa ja taistelua koronavirusta vastaan

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kelan päätöksestä laajentaa terveydenhuollon etäpalveluihin liittyviä Kela-korvauksia.

Vuodesta 2016 alkaen tietyistä terveydenhoidon etäpalveluista kuten videoyhteydestä lääkäriin on saanut Kela-korvauksen ja nyt saatavuutta laajennettiin uusin palvelumuotoihin. Toukokuun alusta lähtien korvausta maksetaan myös muiden digitaalisten välineiden avulla annetusta etähoidosta. Videoyhteyden lisäksi palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimen tai tunnistetun chat-yhteyden kautta.

”Chat- ja videovastaanotot ovat ympäristöystävällinen ja helposti saatuvilla oleva vaihtoehto lääkärikäynnille. Digivastaanotto löytyy usein pitkän matkan ja jonotuksen sijaan omasta taskusta”, Sarkomaa sanoo.

Kelan laskelmien mukaan terveyskeskusten jonot lyhenisivät yli 250 000 lääkärikäynnin verran, jos noin 5 prosenttia nykyisistä noin 5 miljoonasta vuosittaisesta terveyskeskuskäynnistä siirtyisi etävastaanotoille.

Etävastaanotto on vaikuttava väline taistelussa koronapandemiaa ja sen myötä syntymässä olevaa ”hoitopommia” vastaan. Palvelun piiriin pääsee nopeasti ilman lähikontakteja.

Koronavirusepidemian aikana aivan välttämätönkin hoito jää monen osalta saamatta, kun ihmiset tartunnan pelossa peruuttavat aikoja tai jättävät menemättä hoitoon. Videoyhteydessä tartunnanvaara poistuu. Yhtä lailla terveydenhuollon puolelta peruutetaan kiireettömiä leikkauksia ja hoitoja.  Käynnissä olevan koronakriisin aikana kehittyvän hoitopommin purkamiseen eli hoitamatta jääneiden ihmisten auttamiseen tarvitaan kaikki voimavarat, niin julkinen kuin yksityinen sektori.

”Digivastaanottojen laajentuva käyttöönotto sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja vähentää terveyskeskusjonojen kanssa painivien kuntien painetta. Laajennettu Kela-korvaus kirittää koko terveydenhuollon digitalisaatiota sekä toivottavasti monia startup-yrityksiä ja uusia innovaatiota,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon koko koronakriisin ajan. Digitaaliset vastaanotot ovat tärkeä lisä palveluvalikoimaan kriisin aikana ja sen jälkeen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, eli lääkärit ja hoitajat, tekevät aina arvion, mitkä palvelut ja asiakasryhmät soveltuvat hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä.

Marinin hallituksen hallitusohjelma on auttamatta vanhentunut koronakriisin aikaisessa ja jälkeisessä maailmassa. Nykyinen hallituksen linja, jossa kaavaillaan tulevalle vuodelle rajuja Kela-korvauksien leikkauksia, on peruttava. On täysin kestämätöntä, että hallitus kaavailee koronakriisin aikana toimia, joilla heikennetään hoitoon pääsyä ja romutettaisiin terveydenhuollon modernisoitumusta.

”Päätös etäpalveluiden korvaamisen laajentamisesta tuo terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisemmin saataville. Päätös vauhdittaa toivottavasti myös julkisen sektoriin toimia digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Digitaalisuus on varsinkin julkisella sektorilla vielä monin paikoin käyttämätön voimavara”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

TIEDOTE 9.4.2020
Julkaisuvapaa heti


Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sanni Grahn-Laasonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat erityisen huolissaan opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Arene ja Unifi tiedottivat tänään kevään valintakokeiden järjestämisestä. Linjausten mukaan perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

”Korkeakoulujen ratkaisu on terveysnäkökulmasta vastuullinen. Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Opiskelijat elävät edelleen jatkuvassa epävarmuudessa eikä heitä saa kuormittaa enää yhtään enempää”, edustajat toteavat.

Edustajat peräänkuuluttavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa. Ministeriö ei voi piiloutua korkeakoulujen autonomian taakse. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa.

”Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään”, edustajat jatkavat.

Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

”Esitämme myös sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille”, toteavat edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram