fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 8.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää lakialoitteessaan, että tartuntatautilain 58 d §:n kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan (SiVL 12/2021) pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt (HE 118/2021), että pykälää muutetaan, muttei kumota.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Sarkomaan mukaan hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.  

“On tärkeää, että kokoomuksen esittämä tartuntatautilain 58 d §:n kumoaminen saa vahvan tuen sivistysvaliokunnalta. Hallituksen esitys lisäisi epäselvyyttä ja epävarmuutta siitä, miten aluehallintovirastot asioita tulkitsevat. Samaa mieltä ovat olleet useat oikeusoppineet”, Sarkomaa sanoo.

“Nyt on luotava näkymää ja ennakoitavuutta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymisessä kohti normaalia. Tartuntatautilain elinkeinotoimintaa rajoittavien väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkaminen antaa vastakkaisen viestin. Se vie toivoa ja aiheuttaa epävarmuutta alan toimijoissa. Rajoitustoimien jatkamisessa ja purkamisessa on huomioitava koronan lisäksi niiden muut terveysvaikutukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

“Terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen lakialoite on luettavissa täällä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

KANNANOTTO                                                                                                     3.9.2021                                                                                                                                                             

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on yleishyödyllinen yhteisö, joka edistää erityisesti hoitotieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla.

Hotuksen perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Toiminnassa painottuvat tutkimustiedon tuottaminen ja tiivistäminen sekä tutkimustiedon käyttöönottoa tukevien rakenteiden ja prosessien kehittäminen.

Perustehtävän toteuttamiseksi säätiö tekee yhteistyötä kansallisten terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden sekä kansallisten ja kansainvälisten terveystieteellistä tutkimusta tekevien tahojen kanssa. 

Hoitotyöntekijöiden vastaanottojen määrä on kasvussa, ja hoitotyöntekijöiden ja lääkäreiden välinen työnjako on muuttumassa siihen suuntaan, että yhä enemmän yhteydenotoista tapahtuu hoitotyöntekijöille. Tästä syystä hoitotyöntekijät tarvitsevat tutkimusnäyttöä työnsä tueksi. 

Valtiovarainministeriö esityksessä ensi vuoden talousarvioksi Hoitotyön tutkimussäätiön valtionavustukseksi oli kirjattu 388 000 euroa, kun vastaavaa toimintaa lääketieteen puolella tekevälle Duodecimin Käypä hoidolle 720 000 euroa. 

Nyt esitetty avustus ei turvaa tutkimussäätiön toimintaa, saati mahdollista toiminnan kehittämistä. Jotta tutkimussäätiön arvokkaan työn jatkuminen voidaan turvata, tulee ensi vuoden talousarviossa rahoitus ottaa uudelleen arvioitavaksi.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet hoitajataustaiset kansanedustajat:

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Sari Sarkomaa (kok.), Noora Koponen (Vihr.), Kaisa Juuso (ps), Ritva Elomaa (ps), Kim Berg (sd), Sanna Antikainen (ps), Paula Werning (sd), Arja Juvonen (ps) ja Paula Risikko (kok.).

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090 

kansanedustaja (sd)


Tiedote 5.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihessä hallitus tekee pääministeri Marinin (sd) johdolla lupauksensa mukaisesti korjausliikkeen ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia. On hälyttävää, että hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta.” Sarkomaa sanoo.

”Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutumassa vasemmistovihreän hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.”, Sarkomaa jatkaa.

”Järkyttävää on se, että Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Asiantuntijoiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.”, Sarkomaa huomauttaa.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneelle suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut ministeri Kiurun keskeneräisen esityksen perusteellista korjaamista ennen eduskuntakäsittelyä. Oikeusasiamiehen hätähuudon vanhusten puolesta pitäisi viimeistään herättää hallitus ruususen unesta.”, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, ei vaikka hallitus jakoi muualle rahaa runsaalla kädellä.

”Puuttuvia euroja nyhdetään leikkaamalla esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. On selvää, että vastuu rahoituksen löytymisestä lykätään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Tämä osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti entisestään mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua.”, Sarkomaa sanoo.

”On täysin auki, miten hallitus vanhuspalvelulupauksensa lunastaa. Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia jo tulevassa budjettiriihessä.” Sarkomaa huomauttaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, Tel. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Tiedote 1.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta siten, että asunto-osakeyhtiön asukkaana oleva osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Merkittävä määrää suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta taloyhtiön teettämien remonttien palkkakustannuksiin. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena kohteluna kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon, peruskorjaamiseen ja energiatehokkuuteen sekä muihin ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin. Esimerkiksi Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Tilanne on erityisen haastava pääkaupunkiseudulla, jossa on kalleimmat asumisen ja elämisen kustannukset. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Esimerkiksi kylpyhuoneen kunnostaminen on iso menoerä. Yleinen tapa on, että taloyhtiössä kylpyhuoneet korjataan keskitetysti yhtiövetoisesti. Tällaisissa yhtiön vastuulle kuuluvissa remonteissa asukas ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sillä vähennys myönnetään vain henkilölle, ei yhtiölle.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista, hidastaisi korjausvelan kasvua, kitkisi harmaata taloutta, toisi lisätyötä ja verotuloja sekä piristäisi kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Hallitus linjasi viime keväänä korvaavansa koronasta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto on kuitenkin lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen koronaviruspandemian kustannusten kompensaatiosta ja suurten kaupunkien laskelmien mukaan asetusluonnos korvaisi kunnille vain 45–65 prosenttia todellisista kustannuksista.

- Kunnat eivät ole varautuneet tähän. Uhkana on, että asetuksen toteutuessa valtioneuvoston ehdotuksen mukaisesti, kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluista. Erityisesti isot kaupungit ovat suurimpien häviäjien joukossa. Helsingissä jäisi korvauksia saamatta näillä lukemilla 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa ja Vantaalta 20–30 miljoonaa euroa, sanovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), ja varapuheenjohtajat Eveliina Heinäluoma (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Tiina Elo (vihr).

Tautitilanne on koko pandemian ajan ollut huonoin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut palvelu- ja hoitovelan merkittävään kasvuun terveyspalveluissa. Lisäksi rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaupungin, yritysten ja yhteisöjen toimintaan laajasti. 

Tällä hetkellä asetusluonnos ei huomioi koronan aiheuttamia lisäkustannuksia. Tämä on merkittävä puute, joka asetukseen tulisi korjata. Kuntien ja kuntayhtymien todelliset kustannukset tulee tunnistaa. 

- On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koronakustannukset korvataan kunnille. Siksi edellytämme, että valtioneuvosto korjaa lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta ja maksaa korvaukset kaupungeille ja kunnille täysimääräisesti päättää neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:

puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

varapuheenjohtajat:

Eveliina Heinäluoma, 0405921807

Riikka Slunga-Poutsalo, 09 432 3057

Tiina Elo, 045 261 7447

Tiedote 30.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Eduskuntaan on perustettu Saaristomeren tilan parantamiseen keskittyvä puoluerajat ylittävä työryhmä. Ryhmässä on perustajajäseninä kansanedustajia kaikista yhdeksästä eduskuntapuolueesta.

Ryhmän tarkoituksena on edistää järkeviä toimenpiteitä, joilla Saaristomeren valuma-alueen ravinnetilannetta muutetaan siten, että alue poistuu HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Sanna Marinin hallitus on asettanut samansisältöisen tavoitteen puoliväliriihessään vuonna 2021 ja perustanut Saaristomeri-ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi.

Ryhmä aloitti toimintansa tapaamalla tänään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sekä ympäristöministeriön Saaristomeri-ohjelman asiantuntijoita. Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd).

”Meidän tehtävämme on pitää yllä painetta, ettei Saaristomeren saaminen pois ongelmien hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä jää julistukseksi, vaan sen eteen tehdään koordinoidusti töitä ja asetetaan mitattavat välitavoitteet. Emme tarvitse syyllisiä ja vastakkainasettelua vaan ratkaisuja. Kun ravinteet saadaan kiertämään mereen valumisen sijaan, myös ravinnontuotannon asemaa ja kotimaisuusastetta voidaan parantaa entisestään”, Saaristomeri-ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

”Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Tämän vuoksi tarvitsemme lisää toimia ja yhteistä poliittista tahtoa Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tätä tänään perustettu ryhmämme tulee yhdessä edistämään”, ryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa.

Saaristomeri-ryhmä tapaa lähiaikoina myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän tiimeineen. Tarkoitus on lisäksi koota yhteen Saaristomeren eteen työtä tekeviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä varmistaa heidän viestiensä heijastuminen eduskunnan päätöksissä.

Ryhmän perustajajäseninä ovat Kai Mykkänen, Eeva-Johanna Eloranta, Joakim Strand, Sandra Bergqvist, Aki Lindén, Eva Biaudet, Johan Kvarnström, Vilhelm Junnila, Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Ilkka Kanerva, Tiina Elo, Eeva Kalli, Mai Kivelä, Antero Laukkanen, Satu Hassi, Anders Adlercreutz, Harry Harkimo ja Juha Sipilä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, 09 432 3159

Eeva-Johanna Eloranta, 050 523 2309

Tiedote 28.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho antavat täyden tuen useiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa virinneeseen vastarintaan pääministeri Marinin kaupunkivastaiseen politiikkaan. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa vaatineet hallitusta pitämään lupauksensa korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Sarkomaa ja Laiho pitävät välttämättömänä korjata esitystä, joka tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista.

”Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava”, toteaa Sarkomaa.

”Kyse on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Pääministeri Marin on aiemmin luvannut korvata kunnille täysmääräisesti koronan ehkäisystä, testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Kuntien on välttämätöntä saada nämä luvatut koronakorvaukset täysmääräisesti ja huomioida niissä koronasta eniten kärsineiden kuntien tilanne”, vaatii Laiho

"Toivottavasti kapinahenki näkyisi suunnanmuutoksena hallituksen historiallisen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Vasemmistovihreä hallitus näyttää tyytyvän omien huonojen päätöksiin korjausten vaatimiseen julkisesti ilman aiettakaan toimia. Tämä on näkynyt erityisen rumasti koronan hoidossa", edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

09 432 3033

Mia Laiho

Kansanedustaja 09 432 3181


Tiedote 25.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus lisää budjettiriihessä senioreiden korotetun kotitalousvähennyksen pilotoinnin osaksi kotitalousvähennyskokeilua.

Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä korotetaan enintään 3 500 euroon. Korvaus puolestaan nousisi 40:stä 60 prosenttiin.

”Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Ehdotus on kannatettava ja vastaa kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissaan tekemää ehdotusta senioreiden superkotitalousvähennyksestä”, sanoo Sarkomaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on tehnyt senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Aloitteissa ehdotetun kotitalousvähennysuudistusmallin on valmistellut Sitra ja sen taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen”, Sarkomaa sanoo.

 ”Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea. Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin kohdistuvaa painetta lisätä palveluja ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Ylikuormittuneen ja huutavasta hoitajapulasta kärsivän kotihoidon rinnalle tarvitaan erilaisia senioreiden arkea helpottavia vaihtoehtoja. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja turvaamaan arjen sujumista.

 ”Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Hallitukselta toivon innovatiivisuutta kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 22.8.2021

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu hallitusta sen petettyä lupauksensa kompensoida kaupungeille koronanhoidosta aiheutuneet kustannukset.

"Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystäHallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoinKalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille", Sarkomaa varoittaa.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet, Sarkomaa summaa. 

"Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta", Sarkomaa ennakoi. 

"Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa", Sarkomaa luettelee.

"Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta. Hallituksen on tehtävä korjausliike ja lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu", Sarkomaa vaatii.

Tiedote 18.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ehdottavat apteekkeja mukaan koronapikatestien testauspisteiksi. Edustajien tavoitteena on testauksen hintojen alentaminen ja ruuhkajonojen lyhentäminen, mikä on tärkeää myös koronapassin käyttöönoton vauhdittamiseksi. Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan testikapasiteettia, minkä vuoksi tarvitaan pikaista selvitystä apteekkien hyödyntämisestä koronan pikatestauksessa.

”Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle”, sanoo Sarkomaa.

Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin apteekkien aukioloaikoina.

Kokoomusedustajat ehdottavat hallitukselta ripeää selvitystä siitä, millä edellytyksillä apteekkeja voitaisiin hyödyntää testauspisteinä. Edustaja alleviivaavat, että apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä.

”Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit”, sanoo Wallinheimo.

Edustajista testaustoiminta olisi viisasta katsoa osaksi apteekin toimialaan ja lääkelain mukaisesti sisältyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaan. Näin apteekeilta ei vaadittaisi erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

”Testauspisteenä toimimisen tulisi kuitenkin olla apteekille vapaaehtoista, ja lääkejakeluun liittyvien velvoitteiden hoitamisen ensisijaista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan”, sanovat edustajat.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Sinuhe Wallinheimo, puh. +358 50 512 0873

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram