Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

Julkaistu

TIEDOTE 11.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa hoitotyön tutkimuksen merkityksen ymmärtämisestä. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu suoraan määrärahoja hoitotyön tutkimukselle.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että eduskunnan tahto on kuultu ja voimavarat on löydetty sovitun budjettikehyksen sisältä. Hoitotyön tutkimusrahat kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali-  ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Hoitotyön merkitys sote-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava. Sote-alan työntekijöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus parantuvat, kun vanhentuneet toimintatavat karsitaan ja korvataan yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla. Hoitotyön tutkimuksen määrärahakäytäntö aloitettiin viime eduskuntakaudella Sarkomaan johtaman valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston esityksestä.

Tämän jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuosittain täydentänyt eri hallitusten budjettiesitystä hoitotyön tutkimusmäärärahalla.

­- Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on budjettiriihessä katsottava läpi sote-sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen riittävyys. On vakavaa, että esimerkiksi yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan leikkauksen kohteena useiden eri hallitusten aikana. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

-Tämän vuoksi  käsitellessämme ennen kesää valtiovarainvaliokunnassa valtiontalouden kehystä teimme lausuman, jossa edellytettiin hallitusta turvaamaan sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen mukaan lukien  hoitotyön tutkimuksen rahoituksen riittävyys osana sote-uudistusta, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Julkaistu

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 29.6.2017

Julkaisuvapaa heti

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lakikokonaisuudesta on valmistunut.

”Tärkeä huomio perustuslakivaliokunnan lausunnosta on se, että valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunto sisältää paljon yksittäisiä korjaustarpeita lakikokonaisuuteen, mutta nämä eivät muodosta estettä koko sote-uudistuksen yhdelle keskeiselle sisällölle eli valinnanvapauden laajentamiselle.  Valinnanvapaus on sote-palveluja jatkuvasti uudistava moottori, jonka avulla on mahdollista edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä palvelun käyttäjän mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin”, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan arviointi on keskeinen osa tämän kokoluokan lainsäädäntöprosessia. Yllättävää olisi ollut, jos korjaustarpeita ei olisi ilmennyt.

”Perustuslakivaliokunta on tänään antanut perusteellisen lausunnon, joka on huolella tutkittava ja huomioon otettava. Tarvittavat muutokset on valmisteltava hyvän lainsäädäntötyön periaatteiden mukaisesti, vaikka se veisikin aikaa. Olemme tekemässä lähihistorian suurinta uudistusta, joten lainsäädännön laatu ajaa aikataulujen edelle. Nyt on edettävä sote-palvelut edellä. Muu mittava hallinnollinen kokonaisuus tulee sitten sen mukana”, Sarkomaa painottaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuus ja läpinäkyvyys on turvatta muilla keinoilla.

”Yhtiöittäminen keinona ei ole missään vaiheessa ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä Kokoomukselle on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat. Kyseessä on kokonaisuus, jonka osat vaikuttavat toisiinsa, ja jota on vietävä yhtäjalkaa eteenpäin”, Sarkomaa huomauttaa.

”Nyt ei pidä tehdä samaa virhettä kuin vuoden 2015 sote-yrityksessä. Silloin sote-uudistuksen perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttäessä uutta mallia, sosiaali-ja terveysvaliokunta velvoitettiin tekemään uusi malli kiireellä. Uudistus ei tällöin onnistunut, ja maltti olisi ollut valttia. Tästä on otettava opiksi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista to 15.6 kello 17-18.30. Tilaisuuteen voit ilmoittautua avustajalleni Sinalle sähköpostitse osoitteeseen sina.nordman@eduskunta.fi tai puhelimitse 050 574 0818. Sisääntulo eduskuntaan on Arkadiankadulta osoitteessa Arkadiankatu 3. Tulethan turvatarkastuksen takia ajoissa paikalle. Avustajani saattaa tilaisuuteen osallistujat turvatarkastuksen jälkeisestä aulasta kokoustilaan.

Julkaistu

Tiedote 9.5.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallitus hyväksyi tänään istunnossaan valinnanvapauslain ja lähetti sen eduskuntaan. Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaan pitää tärkeänä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen palautteen. Eduskunnan on nyt tarkkaan arvioitava, että esitys tukee valinnanvapauden tavoitetta parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti.
”Sote-uudistuksen kiinteänä osana valinnanvapaus on mullistava uudistus, jonka toteuttaminen vaatii tietojärjestelmien yhteensovittamista, hyvää moniammatillista johtamista, henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä tarkkaa tekemistä yhdessä koko sote-kentän kanssa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää erityisen hyvänä asiana, että lakiin on nyt tarkemmin kirjattuna sote-keskuksien palvelutarjonta, palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade sekä sopimusmenettelyt. Säännöksissä velvoitetaan maakunta, maakunnan liikelaitos ja suoran valinnan palvelun tuottaja huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelujen yhteensovittamisesta.
”Palveluja käyttävä ihminen tulee olemaan valinnanvapaudessa päättäjä, mutta yhtä tärkeää on, että laissa on kirjattuna tarkat velvoitteet kaikille yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille ja maakunnille, jotta takaamme kaikille yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut koko maassa. Se on sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita”, toteaa Sarkomaa.

Hallitus teki muutoksia myös tuottajille maksettaviin korvausksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski otetaan huomioon. Muun muassa VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.
”Ihmistä seuraavan rahasumman koon mitoituksessa otetaan nyt paremmin huomioon taustatekijät, kuten ikä, sairastavuus ja sosioekonominen asema. Hoitoisuuden mukaan muokatulla korvauksella voidaan varmistaa paremmin se, ettei järjestelmään tule vääränlaisia kannusteita vaan korvaus kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen ja sitä on seurattava ja tarpeen mukaan muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa”, toteaa Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

p. +358 505113033

Julkaistu

TIEDOTE 6.4

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat, että jokaisessa maakunnassa otetaan hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistuksen uusien rakenteiden ja toimintamallien suunnitteluun.

- Ilman hoitohenkilöstön mukanaoloa uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa suoraan yli 200 000 työntekijää, joista 75 % on hoitoalan ammattilaisia, joten on aivan oleellista, että myös hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana joka maakunnassa jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa, kansanedustajat linjaavat.

-Henkilöstön sitoutuminen on avainasemassa muutoksen onnistumisen kannalta. On välttämätöntä, että hoitohenkilöstön ja sen johdon edustus otetaan mukaan sote-uudistuksen toteuttamisessa jo rakenteiden ja toimintatapojen suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijoiden mukaan alueelliset erot hoitohenkilöstön ja sen johdon  mukanaolossa muutoksen tekemisessä ovat huolestuttavia, kansanedustajat toteavat.

–Hoitohenkilöstöllä on asiantuntemus arjen toimintakenttään ja sitä ei voi ohittaa vaan heidän on oltava mukana jo valmisteluvaiheissa. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että toimintatavat ja hoitoketjut saadaan aidosti sellaisiksi, että hoitotyön ja muun terveydenhuollon ja sosiaalityön eri sektoreiden sekä vanhus- ja vammaispalvelujen aito yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti, sote-valiokunnan vastuukansanedustajat painottavat.

 

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Julkaistu

Tiedote 16.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys - ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa korostaa riittävän lähiopetuksen tärkeyttä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisessa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen oheneminen on hänen mukaansa iso riski koulutuksen laadulle.

Eduskunta on edellyttänyt lähiopetuksen määrän seurantaa. Sarkomaan mukaan tässä ei vielä ole edetty.

"Tiedot voitaisiin kerätä esimerkiksi Opetushallituksen toimesta koulutuksen järjestäjiltä. Tehokkainta olisi kerätä tiedot rahoituksen määräytymisen tietopohjaksi. Näinhän kerätään tiedot muun muassa keskeyttämisestä ja työllistymisestä", Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

"Kun lainsäädännössä ei ole eikä ilmeisesti reformin myötä tule säädöksiä opetuksen määrästä, niin on pohdittava, miten voimme päättäjinä varmistaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan juuri opetukseen ja päteviin opettajiin", hän lisää.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

"Opetusministeriössä on arvioitava, voisiko rahoituksen yhtenä kriteerinä olla, kuinka paljon opiskelijalle opetusta annetaan per opintopiste. Ammatillisen koulutuksen kustannuksista enää puolet menee opetukseen, ja lähiopetuksen määrä on pudonnut jopa alle ekaluokkalaisen koulutuntimäärän eli 20 tunnin viikossa. Suunta on muutettava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa pitää toivoa antavana, että eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen ammatillisen koulutuksen uudistavan lainsäädännön.

"Laadukas ammatillinen koulutus on keskeinen avaintekijä maamme kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta", hän sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Opposition ajatus palata sote-uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun, on tyrmättävä. Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta. Sen sijaan on tärkeää, että oppositiopuolueet kertovat avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin.

Sote-uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina. Hallitus johtaa lakivalmistelua normaaliin tapaan. Sote-uudistus on tärkeässä vaiheessa, kun iso lakikokonaisuus on parhaillaan lausunnolla. Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Esitysluonnosta koskevat kommentit pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 9.11.2016.

SDP on ollut erityisen aktiivinen vaatija uuden valmisteluryhmän perustamisessa. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu. Sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslain säädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. On hyvä, että lain valmistelu on aikataulussa.

Hallitus linjasi kesäkuussa valinnanvapaudesta ja kokoomus julkaisi tätä ennen omat teesinsä, jotka viitoittivat valinnanvapausvalmistelua. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Kaiken lisäksi SDP:n omista linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista.

Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvostavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot. Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja