Kategoria: Tiedotteet

tiedote 23.6.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää laajentamaan kotitalousvähennyksen koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset sekä ammatinharjoittajayrittäjät. ”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen”, Sarkomaa toteaa.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa ehdottaa, että osana tätä uudistusta myös lääkinnällinen kuntoutus lisätään kotitalousvähennyksen piiriin. ”Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyy yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään”, Sarkomaa linjaa.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen on kansanedustajan aiemmin ehdottama täsmätoimi, jolla tuetaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.
”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Sarkomaa alleviivaa, että kuntoutuksen lisäämisellä kotitalousvähennyksen piiriin luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 7.5.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että pian alkavissa hallitusneuvotteluissa keskeinen strateginen painopiste on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen vahvistamisessa. Rajut leikkaukset on jo koulutuksesta tehty. Nyt on viisasta tehdä selkeä tiekartta, jossa pitkäjänteisesti kehitetään koulutusta ja modernisoidaan oppimisympäristöjä.

Sarkomaa pitää välttämättömänä panostamista kansalliseen opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan ja opettajien suunnitelmalliseen osaamista ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Digiloikka ei kouluissa tapahdu, mikäli opettajien oma osaaminen ei ole kunnossa.

Kansanedustaja painottaa erityisesti tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaitoja. Digitalisaation kehittymisen myötä on joka koulussa ja luokassa sekä mieluusti myös varhaiskasvatuksessa näyttävä yhä vahvemmin uudet oppimisratkaisut ja –ympäristöt sekä tietoyhteiskunnan edellyttämät toimintakulttuurin muutokset.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat Sarkomaan mielestä hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Sarkomaa muistuttaa, että lukion opetussuunnitelmia uudistetaan ja sähköiset yo-kirjoitukset tulevat jo ensi vuonna, joten osaamista tarvitaan tässä ja nyt.

”Maailman parhaita opettajia ei voida pitää itsestäänselvyytenä vaan opettajankoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Nyt on oikea aika ottaa siinä ratkaiseva askel. Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy.

Kansanedustaja muistuttaa uutta eduskuntaa perusopetuksen tuntijakopäätöksen yhteydessä tehdystä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyspäätöksestä valinnaisiin aineisiin. Tuntilisäyksen edellyttämä asetusmuutos jäi edelliseltä opetusministeriltä tekemättä. Seuraavan hallituksen on viimeisteltävä perusopetuksen tuntijako ja se on huomioitava myös tulevassa kehyspäätöksessä. Viivyttely asiassa vaarantaa koulutuksen kehittämisen ja tasa-arvon. Kunnissa odotetaan malttamattomina tietoa tuntijaon lopullisesta muodosta.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 30.4.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusi hallitus ottaa agendalleen työnantajalle aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten korvaamisen: ”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä.”

”On hienoa, että puheenjohtajat Sipilä ja Stubb ovat näyttäneet vihreää valoa työnantajalle maksettavalle ns. kertakorvaukselle, jolla korvattaisiin vaikeasti laskettavia vanhemmuuden kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen”, Sarkomaa toteaa ja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannuksesta, joiden päämaksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Hyvä on myös sanoa ääneen se, että pelkästään isävapaita kehittämällä ei poisteta äitiriski-ongelmaa”, kansanedustaja linjaa.

Kertakorvauksen lisäksi kansanedustaja loisi tavan tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun.

”Mallia asiaan hyvä käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu. Seuraavan hallituksen on otettava asia vihdoin tosissaan ja aloitettava vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että tuleva hallitus on aloitteellinen ja kannustaa työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen. On vaikea löytää yhtään syytä, miksi työmarkkinakeskusjärjestöt eivät näin keskeisesti jäseniensä työmarkkina-asemaan vaikuttavaan asiaan tarttuisi”, Sarkomaa sanoo.

”Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 17.4.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannattaa ideaa, että peltojen kipsikäsittely otetaan yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Kansanedustajan mukaan kipsikäsittely on aloitettava Saaristomeren valuma-alueella laajamittakaavaisella pilotilla, jolla voidaan välittömästi vähentää huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta.

Pelloille levitettävän kipsin eli kaliumsulfaatin on havaittu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Näytöt ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi.

”Kipsikäsittely olisi tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Innostavaa myös on, että koska kipsi on jätemateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi siten erittäin kustannustehokas. Toimen avulla voidaan vähentää välittömästi peltojen fosforikuormaa jopa 150 tonnilla vuodessa vain noin 11 miljoonan euron vuosikululla, mikä on maatalouden ympäristötukeen käytetystä 330 miljoonasta eurosta vain murto-osa”, Sarkomaa sanoo.

”Kipsikäsittely vähentäisi fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaisi jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa”, kansanedustaja huomauttaa.

Sarkomaan mielestä seuraavan hallituksen on otettava asia työlistalleen. "Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt asia on saatava konkreettisesti eteenpäin. Itämeri ei odota vaan on edettävä ripeästi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta."

Kansanedustaja muistuttaa, että kovasta suojelutyöstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. ”Itämeren puhtaus on tärkeä asia koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Kipsikäsittelyllä saataisiin aikaan hyviä tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 0505113033

tiedote 16.4.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan kehityksestä, että tavalliset palkansaajat, yrittäjät ja eläkeläiset ovat tiukoilla pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Kansanedustaja muistuttaakin, että kiinteistöveron nousu menee yhtiövastikkeisiin ja vuokriin ja siksi kiinteistöveron korotuksia ei pidä tehdä. Kokonaisuudessaan asumisen verorasitus on jo aivan liian suuri ja suunta pitää olla alaspäin.

”Koti Helsingissä ei saa olla liian kallis. Seuraavan hallituksen on ymmärrettävä, että asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla on ihmisten arjen kiperimpiä kysymyksiä ja selkeä kasvun este. Valtiovallan tehtävä on luoda kotitalouksille edellytyksiä järjestää asumisensa tuloihin nähden kohtuullisin menoin. Myös kysyntää ja tarpeita vastaavaa asuntotarjontaa tulisi lisätä nykyisestä”, Sarkomaa alleviivaa.

”Tontteja tarvitaan sekä vapaarahoitteiseen että tuettuun vuokra-asuntotuotantoon. Toimivia asuntomarkkinoita ja myös kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tulee edistää. Rakentamisen kustannuksia on kohtuullistettava keventämällä säätelyä ja normeja. Asuntojen vuokratason tulisi olla järkevä ja asuntotuotannossa tulisi keskittyä sellaisiin asuntoihin, joita ihmiset ensisijaisesti haluavat, kuten yksiöt, kaksiot ja pienet kolmiot. Väestön ikääntyessä myös kohtuuhintaisia senioriasuntoja ja palvelutaloja tarvitaan lisää ja nopeasti, jotta laitoshoidolle tai vastentahtoisesti kotona asumiselle on oikeasti saavutettavissa olevia vaihtoehtoja.”

Sarkomaan mielestä asuntojen kohtuuhintaisuus ei ole vain rahoitusmallikysymys, sillä rakentamisen kustannukset ja tuottavuus koskevat kaikkia; vapaarahoitteista ja tuettua vuokra-asumista, ASO-asuntoja ja omistusasumista.

”Toimintaympäristön tulee olla rakennuttajille kannustava. Asuntorakentamista säätelevät monenlaiset normit, jotka nostavat rakentamiskustannusten ja asuntojen hintoja. Norminpurkutalkoot ovat välttämättömyys.
Lisäksi on hyvä muistaa, että asumiskustannusten nousuun voidaan vaikuttaa myös muilla politiikkasektoreilla, kuten energiapolitiikan valinnoilla, jolloin sähkön hinta voidaan pitää kotitalouksille kohtuullisella tasolla”, edustaja linjaa.

”Olennaista on, että suomalaiset voivat tulla toimeen ja järjestää myös asumiskustannuksensa omalla työllään ja eläkkeillään. Siksi veroaste ei saa jatkossa enää nousta, vaan se käännettävä maltilliseen laskuun painottaen ansiotuloverotuksen keventämistä ja niin, että työn ja eläkkeiden verotusta kohdellaan tasapuolisesti parantaen näin kuluttajien ostovoimaa”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 10.4.
julkaisuvapaa heti

 
Messukeskuksessa Lapsimessuilla tänä viikonloppuna vieraileva Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Monet etuudet ja palvelutkin pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyy, vanhemmuus jatkuu. On viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuetaan jaettua vanhemmuutta eron jälkeen ja tunnistettaisiin vuoroasuminen. Nyt perheiden erilaisuus ei näy riittävästi”, Sarkomaa toteaa.

”Yksinhuoltajat ovat edelleen liian vähän näkyvä ryhmä suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa samoin esimerkiksi sateenkaari ja adoptioperheet, eikä yhteiskunta riittävästi tunnista ja tunnusta uusperheiden kasvavaa määrää. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Seuraavan hallituksen on päivitettävä perhepolitiikka etuuksineen tälle aikakaudelle vastaamaan nykyistä paremmin nykyisiä perheitä”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaa nostaa yhdeksi päivityskohteeksi vuoroasumisen: ”Jos vanhemmat sopivat niin, että lapsi asuu vuorotellen vanhempien luona, pitäisi myös muun perhepolitiikan tätä päätöstä kunnioittaa. On perusteltua, että lapsella voisi olla kaksi virallista osoitetta, jos hän tosiasiallisesti asuun vuorotellen kahden vanhemman luona. Lapsen on voitava käydä koulua molempien vanhempien luota ja koulumatkatuen on silloin oltava lapsen mukana kulkeva sen mukaan, kummalla vanhemmalla kulloinkin lapsi asuu.”

Kouluterveyskyselyn mukaan n. 13% lapsista asuu vuorotellen isän ja äidin kanssa. Helsingissä luvut ovat suurempia. Vuoroasuminen näyttää olevan kasvussa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraava hallitus arvioi ja uudistaa sosiaaliturvan erillään asuvien vanhempien näkökulmasta niin, että jaettua vanhemmuutta tuettaisiin paremmin eron jälkeen. Tämä on ennen kaikkea lapsen etu.

Toisena esimerkkinä tuetusta vanhemmuudesta Sarkomaa nostaa esille lapsilisän, joka voidaan Ruotsissa jakaa. Ero on usein myös taloudellisesti kiperä kysymys. Myös asumistuen jakaminen eronneiden vanhempien kesken helpottaisi lapsen ja etävanhemman yhteydenpitoa. ”Nyt etävanhemman asumistukihakemuksessa ei huomioida lasten olemassaoloa. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa. Länsinaapurissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan samoin koulumatkatuki. Uudistukset olisivat tärkeitä lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseksi”, Sarkomaa muistuttaa.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua ja erilaista vanhemmuutta tuettaisiin paremmin. Kansanedustajan mukaan myös neuvolan, koulun ja päiväkodin käytäntöjä tulisi arvioida eronneiden ja erilaisten perheiden sekä vanhempien näkökulmasta niin, että vanhemmat otetaan tasapuolisesti huomioon ja mukaan. Tiedonsaantiasiassakin ammattilaiset kaipaisivat suosituksia. Jaetun vanhemmuuden onnistunut toteutuminen ja perheiden vaikuttava tukeminen edellyttää, että monia yhteiskunnan palveluita sekä tukimuotoja sekä toimintatapoja päivitetään nykyhetkeä vastaaviksi. Lapsen kannalta muutokset ovat täysin välttämättömiä ja ne tukisivat myös perheiden sujuvaa arkea.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

 

tiedote 2.4.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo keskustan Juha Sipilän vielä harkitsemaan kantaansa työeläkkeisiin liittyen.

Keskustan veropoliittiset kovat linjaukset rankaisevat kovalla kädellä työeläkettä saavia suomalaisia. Puolue ehdottaa työtulovähennyksen korottamista 450 miljoonalla eurolla. Tämän vähennyksen saa tehdä palkkatulosta, mutta sitä ei voi tehdä eläketulosta. ”Työtä tehneet työeläkkeen saajat jäisivät kevennyksen ulkopuolelle. Tämä kärjistäisi eriarvoista kohtelua palkansaajien ja eläkeläisten verotuksessa”, kansanedustaja toteaa.

”Ylikireä verotuksemme yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin asumis- ja elämiskustannuksiin laittaa tavallisen ihmisen tiukoille. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Siksi onkin ydinkysymys, millaisia verolinjoja puolueet aikovat tulevalla vaalikaudella ajaa. Kokoomus sitoutuu ansiotuloveron kevennykseen siten, että se kohdistuu yhtä lailla sekä palkansaajiin että eläkeläisiin. Aikoinaan tehdyn työn on kannatettava myös eläkkeellä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että keskustan veroehdotuksessa ei esitetä minkäänlaista korjausta, edes ns. inflaatiokorjausta, valtion tuloveroasteikkoon. Näin ollen keskusta kiristäisi kaikkien valtion tuloveroa maksavien työeläkeläisten verotusta, kun eläkkeet nousevat TEL-indeksin mukaisesti.

Eläkkeensaajia oli 2013 lopussa yhteensä noin 1,5 miljoonaa, eli reilu neljännes kaikista suomalaisista. Heistä valtaosa, noin 1,4 miljoonaa, oli työeläkkeen saajia.

”On pakko ihmetellä, miksi keskusta Juha Sipilän johdolla haluaa olla erityisesti työeläkeläisten kimpussa. Kyse on mittavasta joukosta Suomea työllään rakentaneita ihmisiä. Kun asetamme oikeasti työn ja sen kannattavuuden etusijalle, silloin ei voi hyväksyä eläkeläisten syrjintää, eikä heidän verotuksensa kiristämistä”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaan mukaan kokoomus ehdottaa myös, että työeläkkeisiin ei ensi vaalikaudella kohdisteta indeksileikkauksia, vaikka puolue on valmis tekemään niitä tulonsiirtoihin.

”On hyvä myös muistaa, että työeläkkeen saajien ostovoimalla on vahva vaikutus talouden elpymistä vauhdittavaan kotimaiseen kysyntään”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 26.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää seuraavaa hallitusta ensi töinään tuomaan eduskuntaan palveluasumista koskevan maksulain.
Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Epävarmuus maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun.

Sarkomaa pitää puutteena sitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.

”Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja valintojen helpottamiseksi ”, Sarkomaa linjaa.

Edustajan mukaan lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. ”Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen”.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, Sarkomaa toteaa.

Kehitys ei voi kansanedustajan mielestä johtaa siihen, että tavallinen keskituloinen on myös eläkkeellä merkittävimpänä maksumiehenä. ”Kannustinloukkuja välttääksemme meidän tulee arvioida kokonaisuutena, millainen vaikutus erilaisilla tulosidonnaisilla maksuilla on verotuksen ja palvelusetelien ohella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 25.3.15
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, ja valtakunnallisen Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista.
”Muistisairaalla ihmisellä on oikeus päättää elämästään, tai ainakin olla mukana sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sairauden alkuvaiheessa voi onnistua suuretkin valinnat, mutta myöhemminkin on valta ratkaista monia arkisia asioita. Elämä voi jatkua monimuotoisena ja laadukkaana myös muistisairausdiagnoosin jälkeen. Hoitotahto on paras väline varmistaa, että omat toiveet kuullaan silloinkin, kun ei niitä enää pysty itse ilmaisemaan”, Sarkomaa toteaa.

Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa arviolta 130 000. Muistiliiton vuoden teemana on "Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä".

”Muistiliitossa olemme uudistamassa niin sanottuja hyvän hoidon kriteereitä. Syksyllä valmistuva työkirja auttaa ammattilaisia kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää”, Sarkomaa kertoo.
Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. ”Hienoa oli, että onnistuimme talvella eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista”, edustaja alleviivaa.

Sarkomaa toteaa, että ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. ”Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omanäköistä elämää.”
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0503113033

 

Tiedote 21.3.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa lasten vanhempia ja isovanhempia lukemaan lapsille. ”Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua”, varoittaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa puhuu tänään Kallion kirjastossa rakkaudesta kirjoihin - tilaisuudessa, jonka aiheena on lasten lukeminen ja lukutaito. "Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Heikentynyttä lukutaitoa ja hälyttävästi vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille", vetoaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa muistuttaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Laskenut kiinnostus lukemiseen on vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Lukutaidon lasku näkyy myös Pisa- tuloksissa.

 
Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

 
On selvää, että lukutaidon edistäminen on asia, joka on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä, varsinkin uuden varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä olla osa päiväkotien arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen esimerkiksi lukudiplomein ja vanhempainilloin. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ja lukemisen ilosta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

 
"Kirjastojen merkitys suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä tasavertaisten mahdollisuuksien tuojana on viisasta ja täysin välttämätöntä taloustalkoissa vaalia. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se täsmäkeinona keksiä vauhdittamaan suomalaisten lukemista", Sarkomaa alleviivaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033