Päiväkirja

11.1.2008
Meri ja me

4.1.2008
Pääministerin työsuhdelippuideointi tervetullutta!

21.12.2007
Lämmintä joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta 2008

19.12.2007
Loppukiri alkoi upeasti

12.12.2007
Uudet rahoitusmallit tukevat tieteen ja taiteen tekoa

30.11.2007
Pisa-tulokset eivät synny itsestään

15.10.2007
Koulutuksen maksuttomuus on kiveen hakattu

29.6.2007
Kesäloman kynnyksellä

20.6.2007
Aikaa oppilaalle

12.6.2007
Helsinki-päivän ajatuksia

22.5.2007
Sinivihreä hallitus

22.3.2007
Upea vaalivoitto!

17.3.2007
Loppukiri

16.3.2007
Helsinkiläisten tuki Kela-korvauksien nostolle

15.3.2007
Valtiopäivien päätös

8.3.2007
Juhlaa ja arkea

7.3.2007
Ajatuksia Naistenpäivän aattona

6.3.2007
Niin ihana, mutta likainen Itämeri

26.2.2007
Helsingin joukkoliikenteen edistäminen on ilmastokysymys

14.2.2007
Voiton päivän luistelua

2.2.2007
Me vastaan minä?

25.1.2007
Vihreät liittyivät demareiden syyttelykuoroon

18.1.2007
Sinivihreä hallitus on vaihtoehto ja mahdollisuus

9.1.2007
HUS:n toimitusjohtaja Nenonen meni metsään

19.12.2006
Ikäihmisten hoito inhimilliseksi

8.12.2006
Budjettiloppukiri ennen joulua

24.11.2006
Työpaikoille ei ole tuotu tasa-arvoa

9.11.2006
Kaikki rinnat samalle viivalle

19.10.2006
Mitä demarit pelkäävät?

19.9.2006
Moderaattien vaalivoitto voitto myös kokoomukselle

13.9.2006
Poliisille kiitos!

29.8.2006
Opintotukifarssi

29.6.2006
Kesää ennen tärkeitä päätöksiä

16.3.2007

Helsinkiläisten tuki Kela-korvauksien nostolle

Tulevan hallituksen ohjelmaa kaavaillaan jo monella taholla, vaikka kokoonpano ratkeaa vasta sunnuntaina. Tai ainakin se, kuka hallitusneuvotteluja alkaa johtaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat julkistaneet yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa. Yhteinen tarkoitus on saada kotikaupunkimme asiat vahvasti seuraavan hallituksen agendalle. Me tarvitsemme lisää asuntoja, sujuvan liikenteen ja ennen kaikkea toimivan joukkoliikenteen. Helsingin on saatava verotuloistaan sille kuuluva osuus hyvien palveluiden turvaamiseksi. Valtiovallan on oltava aktiivinen metropolialueen kehittäjä.

Niin pääkaupunkiseudun kuin muidenkin suurten kaupunkien on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kaupunkilaisten ääni kuuluu Arkadianmäellä. On välttämätöntä, että uusi eduskunta ymmärtää nykyistä paremmin sen, että pääkaupungin ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko maan etu.

Seuraavan hallituksen on myös nykyistä vahvemmin ymmärrettävä kaupunkilaisten arkea. Yksittäinen, mutta konkreettinen ja helsinkiläisten kannalta täysin välttämätön asia on Kela-korvausten nostaminen. Kela-korvaus on jäänyt jälkeen ja vaarassa kuihtua olemattomaksi. Sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden taksoja on viimeksi korotettu vuonna 1989 kokoomuslaisen ministerin Helena Pesolan toimesta. Sekä julkinen että yksityinen terveydenhuollon kapasiteetti on saatava tehokkaasti käyttöön, jotta hoitotakuu ja hammashuoltouudistuksen tavoitteet toteutuvat.

On suorastaan käsittämätöntä, että erityisesti Sdp on asiassa ollut vastahankaan. Onpa entinen demariministeri Mönkäre aikoinaan ollut jopa sitä mieltä, että koko korvauksen myöntämistä pitäisi rajoittaa.

Helsinkiläisten hammashuollon toteutumisen kannalta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin korottaa korvauksia. Kaupungin omana toimintana palveluita ei millään saada riittämään, vaan myös yksityisen sektorin hammaslääkärit on saatava talkoisiin mukaan nykyistä paremmin. Myös suun ja hampaiden hoidossa on tärkeää edistää ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää hoitoa niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat jälkeenjääneisyydestään ja pienuudestaan huolimatta lisänneet lääkäripalvelujen valinnanvapautta ja kannustaneet ihmisiä ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tämä on taas omalta osaltaan vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.

Jotta hoitotakuu todella voidaan toteuttaa niin terveydenhuollossa kuin hammashuollossa, on järkevää, että yksityinen sektori hoitaa osan palvelutarpeesta, vaikka luonnollisesti päävastuu on julkisella sektorilla. Tässä merkittävässä roolissa on juuri Kela-korvaus, joka on ollut edullinen tapa huolehtia osasta suomalaisten terveydenhuollosta.

Kela-korvauksien nosto on perusteltua myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Korvauksia maksetaan eniten gynekologikäynneistä ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tämä on esimerkki palvelusta, jota kunta ei tarjoa, vaan se on haettava yksityiseltä sektorilta.

Suomi onkin kärkimaita esimerkiksi kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Kela-korvaus on myös tärkeä osa työterveyshuoltoa. Ne sadattuhannet ihmiset, joilla työterveyshuolto sisältää vain minimipalvelut, maksavat kulut itse. Kela-korvaus on siten tärkeä työkyvyn ylläpitäjä ja korvauksen nosto hyvää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.