Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä uudisti päivän Kalevassa vanhan esityksenä yliopistojen kolmannesta lukukaudesta.

Hyssälän tavoite opintoaikojen lyhentämisestä on oikea, mutta keino on jo vanhentunut. Keinoksi kaivettu kolmas lukukausi on vanhakantainen ja jäykkä. Ajatus on ajat sitten hylätty romukoppaan.

Yliopistot ovat hiljattain ottaneet käyttöön neljän periodin lukuvuoden. Tarkoitus on tehostaa lukuvuoden käyttöä ja parantaa opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia koko lukuvuoden aikana. Periodiajattelu on joustava ja sopii kankeaa ja kaavamaista lukukausijaottelua paremmin moderneihin yliopistoihin ja opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin.

Hyssälän tavoite sinänsä on hyvä. Opiskeljoiden opiskelumahdollisuuksia ja opetuksen laatua on kaikin tavoin kehitettävä, siis myös kesäopiskelumahdollisuuksia. Se on koko yliopistouudistuksen tavoite.

Yliopistoissa tapahtuu paljon uudistustyötä ja menossa mukana pysyminen ei ole aina helppoa. Vanhojen keinojen kaivelun sijaan tarvitaan uusia ja rohkeita tuulia yliopistojemme parhaaksi. Uudistusvauhti kiihtyy, kun yliopistolaki saadaan ensi keväänä eduskuntaan. Tavoitteena on myös remontoida pääsykoejärjestelmämme.

Yliopistoilla on vuodesta 2005 ollut selkeä lakisääteinen velvollisuus järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelijat voivat valmistua tavoiteajassa. Yliopistot ovat myös juuri käyneet läpi mittavan tutkinnonuudistuksen, jonka yhteydessä mm. opintojen mitoitus uudistettiin paremmin tosiasiallista opiskelijan työmäärää vastaavaksi. Tämä on nopeuttanut opintoja.

Opiskeluajat eivät meillä ole ongelmallisen pitkiä. Suomessa kaikki lähtökohtaisesti suorittavat maisterin tutkinnon ja Euroopassa usein perustutkintona taas on alempi korkeakoulututkinto.

Toisin kuin Hyssälä, itse olenkin enemmän huolissani välivuosista kuin pitkistä opiskeluajoista. Tarvitsemme todellisen pääsykoeremontin. Uudet yliopisto-opiskelijat ovat vuosi vuodelta vanhempia. Viime vuosina lähes 30 prosenttia maan uusista opiskelijoista on ollut 25-vuotiaita tai vanhempia. Kehitys ei ole kestävää