Päiväkirja14.12.2009 30.11.2009 30.10.2009 7.10.2009 17.9.2009 11.9.2009 28.8.2009 12.8.2009 6.8.2009 3.7.2009 17.6.2009 12.6.2009 5.6.2009 20.5.2009 15.5.2009 12.5.2009 8.5.2009 21.4.2009 17.4.2009 8.4.2009 30.3.2009 20.3.2009 19.3.2009 11.3.2009 27.2.2009 10.2.2009 5.2.2009 19.1.2009 16.1.2009 9.1.2009 19.12.2008 11.12.2008 9.12.2008 26.11.2008 30.10.2008 25.10.2008 24.10.2008 15.10.2008 14.10.2008 30.9.2008 18.9.2008 15.9.2008 15.8.2008 11.7.2008 26.6.2008 16.6.2008 3.6.2008 6.5.2008 13.3.2008 25.2.2008 28.1.2008 18.1.2008 11.1.2008 4.1.2008 21.12.2007 19.12.2007 12.12.2007 30.11.2007
15.10.2007
|
24.10.2008 Pääsykoejärjestelmä remontoitavaOlin toissapäivänä avaamassa Studia 2008 -jatkokoulutusmessuja Helsingin Messukeskuksessa. Paikalla oli lukuisa määrä tulevia abiturientteja ja muita nuoria, jotka kuumeisesti miettivät mitä tehdä toisen asteen opintojen päättymisen jälkeen. Monia askarrutti korkeakouluun hakeminen ja mahdollisuudet päästä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan. Kuulin monen epäilevän, riittäisikö kirjoitusten päättymisen ja pääsykokeiden väliin jäävä aika lukemiseen. Messujen avauspuheessa kerroinkin, että olen käärinyt hihat ja kutsunut yliopistot talkoisiin pääsykoejärjestelmän uudistamiseksi. Uudistustyö on hyvä tehdä osana meneillään olevaa yliopistouudistusta, jonka tavoite on kaikin tavoin parantaa opetuksen laatua ja opiskelumahdollisuuksia. Abiturienttien huoleen on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. On erittäin tärkeää, että pääsykokeita suunnattaisiinkin nykyistä soveltavammiksi ja vähemmän ulkolukua vaativiksi. Myös uutta ainereaalia tulisi hyödyntää entistä vahvemmin yhtenä sisäänpääsykriteerinä. Opiskelupaikan saamista helpottaa myös se, että aikuiskoulutusta uudistetaan niin, että korkeakoulututkinnon suorittaneille luodaan mahdollisuuksia täydentää osaamistaan muutoin, kuin hakeutumalla tutkintoon johtavaan koulutukseen yliopistoissa. Nyt todellakin aivan liian moni hakeutuu tutkintoon johtavaan koulutukseen ja vie mahdollisuuksia uusilta ylioppilailta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Tämä näkyy siinä, että uudet yliopisto-opiskelijat ovat yhä vanhempia. Viime vuosina lähes 30 prosenttia koko maan uusista opiskelijoista on ollut yli 25-vuotiaita. Aloitusikä puolestaan on verrannollinen suomalaisten korkeaan valmistumisikään ja verrattain myöhäiseen työelämään siirtymiseen. Ei siis ihme, että samaan aikaan kun nuoret pohtivat vaikeuksia päästä jatko-opiskelemaan, kysyvät monet työelämässä jo olevat minulta selitystä suomalaisten pitkiin opintoaikoihin. Kyseessä on saman asian kaksi eri puolta. Pääsykoejärjestelmän kehittämisen ohella messuvieraita askarrutti myös opiskelijan toimeentulo. Minulla olikin heille iloista kerrottavaa, sillä sinivihreä hallitus nosti heti ensitöikseen opintotukea 15 prosenttia. Myös opiskelijoiden omia tulorajoja korotettiin 30 prosenttia. Tämä oli merkittävä panostus opiskelijoiden hyvinvointiin. Opintotukea nostettiin edellisen kerran peräti 15 vuotta
sitten, jolloin toimin opiskelijapolitiikassa ja SYL:n hallituksessa. Muistan hyvin, kuinka silloinkin
taistelimme opiskelijoiden toimeentulon puolesta. En tuolloin olisi uskonut,
että seuraavaa opintotuen tasokorotusta olisi jouduttu odottamaan näin kauan,
tai että olisin ministerinä samassa hallituksessa Paavo Väyrysen kanssa. |
