Päiväkirja14.12.2009 30.11.2009 30.10.2009 7.10.2009 17.9.2009 11.9.2009 28.8.2009 12.8.2009 6.8.2009 3.7.2009 17.6.2009 12.6.2009 5.6.2009 20.5.2009 15.5.2009 12.5.2009 8.5.2009 21.4.2009 17.4.2009 8.4.2009 30.3.2009 20.3.2009 19.3.2009 11.3.2009 27.2.2009 10.2.2009 5.2.2009 19.1.2009 16.1.2009 9.1.2009 19.12.2008 11.12.2008 9.12.2008 26.11.2008 30.10.2008 25.10.2008 24.10.2008 15.10.2008 14.10.2008 30.9.2008 18.9.2008 15.9.2008 15.8.2008 11.7.2008 26.6.2008 16.6.2008 3.6.2008 6.5.2008 13.3.2008 25.2.2008 28.1.2008 18.1.2008 11.1.2008 4.1.2008 21.12.2007 19.12.2007 12.12.2007 30.11.2007
15.10.2007
|
30.9.2008 Välittämistä ei voi ulkoistaaViime viikon tiistain aamupäivä ja Kauhajoen traagiset tapahtumat jäävät vahvasti meidän kaikkien mieliimme. Meidän kaikkien ajatukset ja myötätunto ovat varmasti uhrien omaisten ja läheisten luona. Kauhajoen kouluyhteisö ja koko kaupunki tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja avun. Kun tieto ampumisesta saavutti opetusministeriön, ryhdyimme heti toimeen uhrien sekä kouluyhteisön auttamiseksi. Seuraavana päivänä kävin Kauhajoella yhdessä pääministerin ja peruspalveluministerin kanssa. Halusimme antaa tukemme ja osanottomme sekä varmistaa, että kaikki mahdollinen tehdään. Oli lohduttavaa nähdä yhteisöllisyyden voima ja ihmisten yhteinen työ lähimmäisten auttamiseksi. On välttämätöntä, että tapahtumien kulkuun johtaneet syyt selvitetään perin pohjin. Ilman selvityksiäkin on täysin selvää, että toimia tarvitaan suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempien ja muiden läheisten aikuisten aikaa. Olennaisinta on kuunnella ja välittää. Asioiden huomaaminen varhaisessa vaiheessa on tämän päivän suuria haasteista niin kotona kuin koulussakin. Varmasti me kaikki vanhemmat mietimme ja murehdimme usein, olenko ehtinyt olla riittävästi läsnä ja tiedänkö varmasti miltä lapsestani tuntuu. Rakastavan aikuisen läsnäolo auttaa lasta käsittelemään vaikeitakin asioita, sillä samalla hän voi ymmärtää olevansa itse turvassa. Lapset ja nuoret viestittävät huoliaan ja murheitaan hyvin eri tavalla. Jotta ne varhaiset merkit ja viestit huomaisimme, on meillä oltava aikaa olla lasten kanssa. Lapsen pitää saada mahdollisuus löytää sopiva hetki puhua asioista, jotka mieltä askarruttavat. Asioista niistä vaikeistakin on puhuttava ja löydettävä yhdessä ratkaisuja ennen kuin pienestä kasvaa suuri. Yhtä tärkeää on jakaa elämän iloiset asiat ja kaikki arjen tapahtumat. Suuri haaste on myös pysyä mukana lasten ja nuorten maailmassa. Internet on yhä suurempi osa monen lapsen elämää. Netistä ei saa tulla vanhempien tai kavereiden korviketta. Yhtä lailla kun kysymme missä lapset ovat ollessaan kavereiden kanssa ulkona, on meidän puhuttava lasten kanssa, missä he ovat netin virtuaalitodellisuudessa. Internet on tätä päivää ja sen käytön oppiminen on osa kasvamista ja oppimista. meillä vanhemmillakin ja vastuullisilla aikuisilla on vielä paljon opittavaa, miten suhtaudumme nettiin. Tämä oppi on meidän nopeasti omaksuttava. Vaikka koulujen opetussuunnitelmissa on mediakasvatusta, on siinä vielä varmasti kehittämistä. Tätä työtä teemme kouluissa. Työ ei ole kuitenkaan yksi koulun, sillä vanhemmilla on aina päävastuu lapsista. Lapsen hyvinvointi edellyttää sitä, että vanhemmat ja lähiyhteisön muut aikuiset kuuntelevat ja ovat läsnä, myös verkkomaailmassa. Kavereilla on mittava merkitys, mutta nuoret tarvitsevat aikuisia asettamaan rajoja. Vanhempien rakastavaa läsnäoloa ei voi mikään innovaatio koskaan korvata, sillä välittämistä ei voi ulkoistaa. Perheet tarvitsevat tukea tässä kasvatustyössään. Lapsilla pitää olla mahdollisuus olla lapsia ja kasvaa turvallisesti aikuisuuteen. Tähän tarvitaan vanhempia, koulua ja koko lapsen lähiyhteisöä.
|
