Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi.
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikan, automatiikan ja digitalisaation käyttö on mahdollisuus vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän ihmisten kohtaamiseen ja välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen väheneminen ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Robotti ei koskaan korvaa ihmistä, mutta se voi tehdä raskaasta työstä mielekkäämpää ja helpottaa vaativaa hoitotyötä tekevien työtä.
Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on siten huomioitava myös sote-alan koulutuksessa. Teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä.
Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.
Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös koko kotikaupunkimme kehittämisessä. Osaamista Helsingistä löytyy. Minulla oli viime viikolla ilo saada vieraakseni mittava joukko kaupunkimme geriatreja. Pohdimme yhdessä Helsingin palveluiden kehittämistä.
Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.
Rauhallista joulun aikaa toivottaen
Sari Sarkomaa
Kirjoitus julkaistu Munkin Seudussa Nro 23 / 2016.