Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 20.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Vihdoinkin kaikki korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n piirissä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden laajentamisesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sarkomaan mukaan tässä täyttyvät kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikaiset tavoitteet. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Valtioneuvosto on hyväksynyt lakiesityksen tänään torstaina ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen lähiaikoina.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. YTHS:n työ on vaikuttavaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. On jo aika, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin”, Sarkomaa sanoo.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön suurin etu on se, että siellä on paras opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen. YTHS kerää ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi liikuntaa, mielenterveyttä ja alkoholinkäyttöä koskevista tottumuksista. Sarkomaan mukaan YTHS tuntee hyvin opiskelijoiden terveysongelmat sekä erityispiirteet ja kykenee vastaamaan opiskelijoiden palvelutarpeeseen tehokkaammin kuin julkinen terveydenhuolto. Sarkomaa kannustaa YTHS:ää entistä vahvempaan terveydenedistämiseen.

”Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen, kohdennetut palvelut ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat valtavan tärkeitä asioita koko kansakunnalle. Kun ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja jopa ennaltaehkäisevästi, ollaan oikealla tiellä. YTHS on osoittautunut tässä erinomaiseksi toimijaksi.”

Sarkomaa toteaa, että kokoomus on urakoinut yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa YTHS:n palveluiden laajentamisen puolesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisen tyytyväinen Sarkomaa on hallituksen esityksessä rahoitusratkaisuun, joka turvaa korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset palvelut.  Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki pääsevät palveluissa samalle viivalle.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

Julkaistu

Yliopistossa opiskeluaikoina työskentelin hoitajana vanhustenosastolla, jossa myös sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Silloin opin, että yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus ovat yksi suurimpia vanhusten ja vakavasti sairaiden ihmisten huolenaiheita. Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen läheisiään vierailemaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi oli surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tai välitä tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Monet yöt olen valvonut elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Saattohoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Olen kantanut huolta siitä, että edelleen maassamme on kivun hoidossa ja osaavan saattohoidon saatavuudessa räikeääkin eriarvoisuutta. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta sekä yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Aiheesta tehty kansalaisaloite oli tärkeä. Sen pohjalta eduskunta linjasi, että saattohoito pitää toteuttaa koko maassa laadukkaasti. Lisäksi ministeriö pohtii nyt lainsäädännön tarkentamista.

On selvä, että yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi tarvitaan sitova lainsäädäntö. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Valitettavasti sekä hoitajien että lääkärien tiedoissa on todettu puutteita erityisesti kuolevan potilaan kohtaamisessa sekä kivun ja muiden oireiden hoidossa. Koulutuksen merkitys on tässä suuri.

Viime vuonna valmistuivat uudistetut saattohoidon suositukset. Tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin lisämäärärahoja hoitosuositusten toimeenpanoon sekä koulutuksen kehittämiseen. Koulutusta uudistetaan rakentamalla Suomeen valtakunnalliset opetusohjelmat. Mukana tässä ovat kaikki hoitotyötä järjestävät ammattikorkeakoulut ja lääketieteen koulutusta järjestävät yliopistot.

Saattohoidon puutteiden korjaamisen lisäksi tarvitaan myös uudenlaista tukea omaisen hoitamiseen. Työikäisistä suomalaisista lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta vakavasti sairaasta läheisestään oman työnsä ohessa. Läheisen hoitamisen ja työn yhdistäminen on vaikeaa, eikä siihen saa taloudellista tukea. Olemme kokoomuksessa sitoutuneet edistämään tuettua hoivavapaata, jossa korvausta voisi saada määräajaksi sairausvakuutuksesta. Vastaavia malleja on jo ansiokkaasti käytössä muissa Pohjoismaissa. Suomi on muita jäljessä.

Saattohoidon kehittämisessä on nähtävä Terhokodin ja muiden maamme saattohoitokotien tärkeä merkitys arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa.

Terhokodissa on koko sen 30 vuoden olemassa oloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Työtä ihmisten mutta myös heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Oli suuri kunnia olla juhlapuhujana Terhokodin juhlassa.

Terhokodissa kohtelu on arvokasta ja kunnioittavaa, mutta samalla lämmin henkistä. Näin sanovat kiitollisena kaikki, jotka Terhokodin toiminnan tietävät ja tuntevat. Suuri ja lämmin kiitos Terhokodin henkilöstölle ja vapaaehtoisille toimijoille.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 14.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee panostuksista suomalaisten lukutaitoon. Hän pitää tänään julkaistuja kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivoja lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi tervetulleina. Työn on tarkoitus jatkua tavoitteenaan kansallinen lukuliike, joka kokoaa mukaan laajasti eri toimijoita. Sarkomaa pitää tehtyjä suuntaviivoja onnistuneena, koska ne kutsuvat laajasti eri tahot edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa.

Sarkomaa haluaa korostaa lukutaidon edistämisessä kodin, vanhempien, isovanhempien ja lapselle läheisten aikuisten merkitystä. Hänen mukaansa on vakava tosiasia, että lasten lukutaitoerot ovat kasvaneet. Erojen takana näkyvät myös sukupuoli ja sosioekonominen tausta. Suomessa tarvitaan lukutalkoot.

”Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu.

”Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielitaidon kehittymistä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on tärkeä perustaito, jonka puutetta on vaikea myöhemmin kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos puutteisiin lukutaidossa puututaan vasta oppivelvollisuuden päättyessä, ollaan jo monin tavoin myöhässä. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan olennaisia toimijoita lukutaidon vahvistamisessa ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat.

”Siksi lisäsimme eduskunnassa tämän vuoden valtion talousarvioon Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.”

”Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 8.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajan ja Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää perusteltuna perustaa valtakunnallinen vanhusasianvaltuutetun virka. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu Suomessa. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi.

”Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten ikäsyrjintä ja yksinäisyys, joita ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan vanhusasianvaltuutettu osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006.

Sarkomaa on päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen Sarkomaa nostaa kolme perustelua, jotka hän listaa blogissaan. Erityisesti hän korostaa ikäsyrjinnän kitkemistä, vanhustenhoidon epäkohtiin puuttumista sekä vanhusten yksinäisyyteen ratkaisujen löytämistä.

”Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Julkaistu

Metsähallituksen tietoon on tullut yhteensä 14 saimaannorpan verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Olen esittänyt, että vastuuministeri Jari Leppä kutsuisi työryhmän koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta ja tehostamaan saimaannorpan suojelua.

Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Tähän voi olla varovaisen tyytyväinen. Samalla on syytä muistaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua. Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille mittava uhka.

Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava.

Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on syytä kutsua koolle.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Tiedote 7.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää maa- ja metsätalousministeriötä ja ministeri Leppää toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Sarkomaa on erityisen huolissaan muikkuverkoista, joita saa nykyisen asetuksen puitteissa käyttää saimaannorpan elinalueilla ympäri vuoden, myös verkkokalastuskiellon aikana.

”Nykyisen asetuksen voimassaolon aikana on Metsähallituksen tietoon tullut yhteensä 14 verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi”, Sarkomaa sanoo.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Sarkomaa esittää, että työryhmä kutsuttaisiin pikaisesti koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta.

”Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana”, Sarkomaa vaatii.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Sarkomaa on tähän varovaisen tyytyväinen, mutta samalla hän muistuttaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua.

”Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava”, Sarkomaa muistuttaa.

”Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on nyt syytä kutsua koolle, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten yksinäisyys, jota ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä.

Kannatan vanhusasiavaltuutetun viran perustamista. Uskon, että se osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006. Olen asiaa paljon ja pitkään miettinyt. Ja päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Mielestäni valtakunnallisella tasolla tarvitaan valtuutettu, joka valvoo, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu maassamme. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän rakentamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen on kolme erityistä perustelua.

Ensinnäkin Ikäsyrjintä on kitkettävä. Syrjinnän kitkemiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan valtakunnallinen toimija, joka pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan asenteisiin puuttumalla vahvasti ja riippumattomasti havaittuihin syrjintätapauksiin.

Vanhusasiavaltuutetun tehtäväkenttään kuuluisi tärkeänä osana myös neuvonta ja ohjaus iäkkäiden ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden puolustamisessa.

Toiseksi Vanhusten äänen on kuuluttava. Vanhuksia ja heidän omaisiin tulee kuunnella nykyistä paremmin. Selkeisiin ja räikeisiin puutteisiin vanhustenhoidossa pitää puuttua välittömästi. Valtuutettu olisi suora kanava; jonne voisi huolet ja epäkohdat raportoida.

Kolmanneksi, ettei kukaan jäisi yksin. Yhä enemmän tilanteita, joissa vanhus elää täysin yksin, kotihoidon varassa, omassa kodissaan. Liian usein myös puolisoaan tai läheistään hoitava jää yksin arvokkaan, mutta vaativan hoitovastuun kanssa.

Virallinen vanhuspolitiikka on edelleen yksinäisyyttä lisäävää. Tarvitaan korjausliike, jolla lisätään yhteisöllisyyttä, mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa sekä saada tietoja. Ketään ei saa jättää yksin.

Tarvitsemme ajankohtaista tietoa ja keinoja seurata vanhusväestön elämän kehittymistä Suomessa. Vain riittävällä tietopohjalla ja jatkuvalla seurannalla me päätöksentekijät voimme tehdä ikäihmisten kannalta oikeasti vaikuttavia ja hyviä päätöksiä.

Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntyminen nähdään elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Jossa korkea ikä tai muistisairaus ei ole este arvokkaalle elämälle ja turvalliselle asumiselle.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Heinäkuisen kesäloman jälkeen koko elokuu on ollut työntäytteinen.

Tärkein työ on ollut budjettiriiheen valmistautuminen. Eduskuntaryhmämme kesäkokous pidettiinmerellisessä Oulussa. On ilo todeta, että Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella lähes kaikki hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä. Urakkamme jatkuu tauotta kestävämmän talouden ja työllisyyden edistämiseksi.

Tässä kirjeessä:

  • Onnistunut budjettiesitys
  • Suomesta taas askeleen yrittäjämyönteisempi
  • Itämerelle pelastusrengas budjettiriihestä
  • Omaisestaan huolehtivalle tukea tuetulla hoivavapaalla
  • Budjettiriihestä helpottavia uutisia terveydenhuollon tutkimusrahoitukseen
  • Lapsiystävällisessä Suomessa kaikki perheet ovat yhdenvertaisia
  • Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin ma 10.9 klo 14-19
  • Tervetuloa tapaamaan la 1.9 Haagan markkinoille ja Lauttasaari päivään

Onnistunut budjettiesitys 

Olemme saavuttamassa eduskuntakaudelle asettamamme työllisyystavoitteen. Työttömyys on edelleen suurin ongelmamme. Avoimet työpaikat ja työtä vailla olevat on saatava löytämään toisensa. Tähän saimme budjettiriihestä useita lisätoimia.

Erityisen iloinen olen vahvasta panostuksesta tulevaisuuteen: suuntaamme noin 112 miljoonaa lisä euroa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kenenkään verotus ei ensi vuonna kiristy. Lisäksi pienituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla. Tämä on keino, jolla pienituloisten asemaa parannetaan. Pienemmälläkin palkalla kannattaa ottaa töitä vastaan, kun yhä suurempi osa tienatuista euroista jää itselle eikä verottajalle. Oli välttämätöntä, että eläkeläisten ostovoimaa turvaamme 30 miljoonalla lisäeurolla.

Suomesta taas askeleen yrittäjämyönteisempi

Suomi on taas askeleen yrittäjämyönteisempi. Osana budjettiriihtä sovittiin, että  korjaamme  yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Nykykäytännön mukaan yrittäjän työllistäessä samassa taloudessa asuvan puolison, lapsen tai muun perheenjäsenen, tulkitaan tämä perheenjäsen työttömyyden kohdatessa yrittäjäksi, vaikka hän olisi ollut palkansaajan asemassa.  Tämän epäreilun valuvian korjaamiseksi olen pitkään tehnyt työtä.

Itämerelle pelastusrengas budjettiriihestä

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. Olen kirittänyt ministeri Tiilikaista ripeisiin toimiin Itämeren pelastamiseksi.  Olen tyytyväinen, että Itämeren ja sisävesien suojeluun kohdennettiin riihessä 45 miljoonan euron ohjelmakokonaisuus. Määrärahalla vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta ja lisätään uudistetun tutkimusalus Arandan käyttöä, jota olen aktiivisesti vauhdittanut.

Omaisestaan huolehtivalle tukea tuetulla hoivavapaalla

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa.

Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa.

Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen.

Budjettiriihestä helpottavia uutisia terveydenhuollon tutkimusrahoitukseen

Budjettiriihen viisas päätös oli nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me. Eduskunnan on vielä tarkkaan arvioitava rahoituksen riittävyys.

Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä.

Olen toistuvasti vauhdittanut ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lapsiystävällisessä Suomessa kaikki perheet ovat yhdenvertaisia

Nykyisin vielä yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon. Vastaan eduskuntaryhmässämme tulevan eduskuntakauden ja samalla hallitusohjelmaneuvottelutavoitteiden valmistelusta hyvinvointipolitiikan osalta. Yhdeksi päätavoitteeksi olemme linjanneet lasten ja perheiden aseman kehittämisen.

Budjettiriihessä tehtiin esitys nostaa vanhempainpäivärahaa ja korottaa vähimmäispäivärahoja. Tämä edistää kaikkein pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturvaa. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotukea tarkistetaan. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään. Näin erilaiset perheet saadaan yhdenvertaisempaan asemaan. Lapsiperheiden arkea tuetaan kohdentamalla kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin ma 10.9 klo 14-19

Syysistuntokauden käynnistyttyä eduskunta avaa ovensa kaikille talosta, sen historiasta ja

politiikasta kiinnostuneille. Sisäänkäynti on avoinna kello 14.00-18.15. Tapahtuma päättyy kello 19.00. Olen tavattavissa politiikan torilla kello 14.30-15.30. Tervetuloa juttelemaan ja ihastelemaan Suomen itsenäisyyden monumenttia!

 

Tervetuloa tapaamaan la 1.9 Haagan markkinoille ja Lauttasaari päivään

Helsinki-kierroksella la 1.9. Tervetuloa tapaamaan! Olen Haagan torilla klo 10.30-11.30 ja Lauttasaari-päivillä klo 12.30-13.30 (Tallbergin puistotie). Nähdään Kokoomuksen teltalla!

Mukavaa alkanutta syksyä toivottaen

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

 

 

Julkaistu

Eduskunnan puhemies Risikko pohti tänään ansiokkaasti (hs 4.9.2018) sitä, miten sote- palveluja voisi parantaa tässä ja nyt. Ja nosti esille palvelusetelien käytön yhdenvertaisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Ajattelen täsmälleen samoin. Olen saanut kesän kuluessa vetoomuksia palveluseteleiden käytön lisäämisestä. Palautetta on tullut niin jonossa palveluja odottavilta ihmisiltä kuin pk-yrittäjiltä. Mittava sote- uudistus on vielä kesken ja se alkaa vaikuttaa ihmisten palveluihin pääsyyn viiveellä. Ihmiset toivovat toimia, jotka vaikuttaisivat nopeammin. Palvelusetelit toisivat kipeästi tarvittavaa helpotusta palveluihin pääsemiseksi niitä tarvitseville ihmisille.

Kunnat voisivat ottaa palvelusetelin käyttöön jo nyt nykyistä useammassa palvelussa ja purkaa samalla jonoja ja sujuvoittaa hoitopolkuja. Palvelusetelillä ihminen voisi itse vapaammin valita, mistä palvelun hankkii.

Pidän palveluseteleiden käyttöön vauhdittamista viisaana, niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Varsinkin, kun hallitus siirsi sote-uudistuksen voimaantuloa ja valinnanvapaus on esitetty astuvan voimaan portaittain vuodesta 2022 lähtien.

Kannustan kuntia palvelusetelien käyttämiseen. Palveluseteleistä on hyviä kokemuksia kunnissa. Ne ovat lisänneet palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluseteleillä on myös onnistuttu luomaan uudenlaisia ketteriä lähipalveluja. Toivon, että vastuuministeri Annika Saarikko pohtisi, voisiko hallitus jopa lainsäädännöllä asiaa vauhdittaa. Siksi, että peruspalvelujen vahvistaminen saataisiin nopeammin käyntiin koko Suomessa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupiste on perusterveydenhuollon rapautuminen. Hoitoon pääsy takkuaa monilla alueilla ja aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta palveluissa. Peruspalvelut ovat päässeet rapautumaan, vaikka terveydenhuoltoon on lisätty voimavaroja. Erityinen ongelma on se, että perusterveydenhuolto ei vastaa suurten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, hoitoon.

Monet yrittäjät ovat huolissaan siitä, että tietyillä alueilla lähetteet esim. kuntoutusyrittäjille ovat romahtaneet. Sote-uudistuksen tavoitteena on paitsi parantaa palveluiden laatua ja yhdenvertaista saatavuutta kaikkialla Suomessa, myös edistää eri kokoisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia palveluntuottajina. Se on palveluita käyttävän ihmisen etu. Palvelusetelin nykyistä laajempi käyttö parantaisi ihmisten palveluja ilman viiveitä ja taltuttaisi sote-uudistuksen odottelun tuomia lieveilmiöitä.

Sari Sarkomaa

 

 

Julkaistu

Tiedote 30.8

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että ulkosuomalaisparlamentin toiminta turvataan ja kirittää hallitusta tekemään asiasta eduskunnalle esityksen. Sarkomaa kannattaa Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentin esitystä säätää laki, jolla ulkosuomalaisparlamentin asema lakisääteistettäisiin ja täten myös ulkosuomalaisten yhteys kotimaahansa virallistettaisiin.

”Ulkosuomalaisparlamentti on demokraattinen innovaatio kansainvälistyvässä Suomessa. Ulkosuomalaiset ovat voimavara suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus, että ulkosuomalaisten siteet kotimaahansa eivät katkea ja että yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan säilyy”, Sarkomaa toteaa.

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista liki 260 000 on äänioikeutettuja.

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on perustettu vuonna 1997 Suomi-Seura ry:n ja maailmalla toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta. USP on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi. USP on myös väylä, jonka kautta ulkosuomalaisten näkökulmat ja parannusehdotukset välittyvät kootusti Suomen julkiselle vallalle. USP edistää maailmalla asuvien suomalaisten oikeuksien toteumista ja osalistaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisia erityisesti koskevissa asioissa. USP hoitaa selvästi julkisen vallan toimipiiriin kuuluvia asioita.

USP on kasvanut 20 vuodessa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu yli 532 ulkosuomalaisyhteisöä 35 maasta.

”Tavoite on, että USP toimisi jatkossakin pääosin nykyisen toimintamallin mukaisesti yhteistyössä Suomi-Seura ry:n kanssa. USP saisi määrärahan sille lain mukaan kuuluviin tehtäviin, jonka suuruudesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion yhteydessä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033