Julkaistu Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Kide-jäsenlehdessä 3/2017
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Olin hallitusneuvottelujana Kokoomuksen neuvotteluryhmässä, jossa esitin terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Tavoitteeksi asetimme sen, että jokaisella olisi mahdollista tehdä arjessa terveyttä edistäviä valintoja. Kroonisten sairauksien ja ennen kaikkea diabeteksen ennaltaehkäisy ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen ovat avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Keväällä 2017 Diabetesliiton liittokokouksessa minulla oli ilo tulla valituksi Diabetesliiton hallituksen jäseneksi ja mukaan tekemään työtä liiton tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Liitto tekee tärkeää työtä diabeetikoiden tukijana, diabetesosaamisen edistäjänä sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja ansaitsee ansiokkaasta työstään kiitokset.
Diabetesliito on tärkeä yhteistyökumppani kansanedustajille ja koko eduskunnalle. Eduskunnan diabetesryhmä on eduskuntaan Suomen Diabetesliitto ry:n muodostama ryhmä, joka on toiminut 1980-luvulta lähtien. Aloitin kesän alussa ryhmän puheenjohtajana. Diabetesliitto tuo ryhmän jäsenille kansanedustajien työn kannalta välttämätöntä diabetestietoa sekä diabetekseen liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Ryhmä on myötävaikuttanut merkittävästi diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa tukevaan lainsäädäntöön ja edistänyt diabetesasiaa. Mielellämme teemme yhteistyötä Diabetesliiton järjestökentän kanssa.
PITKÄAIKAISSAIRAAN ASEMA VAHVISTUU SOTESSA
Sosiali-ja terveydenhuollon uudistukseen valmistellaan sosiaali-ja terveysministeriön toimesta perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Eduskunta saa esitykset käsiteltäväkseen niin, että lait saadaan säädettyä tämän eduskunnan aikana. Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran vuonna 2013 hallituksen valinnanvapauslain tyyppistä mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille mahdollistaa yhdenvertainen pääsy perusterveydenhuoltoon ja vahvistaa peruspalveluja. Laadukas ja nopea hoitoon pääsy on inhimillisistä mutta myös edullisinta. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan.
Valinnanvapauden laajentaminen on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Diabeetikon hoidossa on tärkeää osallisuus ja sen vaikutus hoitomyöntyvyyteen, mikä on edellytys hyvään hoitoon.
Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien hoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon, kuntoutuksen ja hoivan tarpeeseen. Diabetesryhmämme ja Diabetesliiton viesti on se, että ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot niin valtiontaloudellisesti kuin inhimillisesti. Nykyisistä epätasa-arvoisista terveyskeskusjonoista ja ihmisten pallottelusta on päästävä eroon.
Hyvät ja toimivat perustason palvelut mahdollistavat diabeetikon elämänlaadun ja toimintakyvyn säilyttämisen. Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. Valinnanvapauslaissa säädetään maakunnan velvollisuudesta tarjota asiakkaille neuvonta- ja ohjauspalveluita, jotta kaikilla on mahdollisuus valita itselleen sopivin palveluntarjoaja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemässä kyselyssä ilmeni, että pitkäaikaissairaat potilaat haluavat mahdollisuuden osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon. Suurin osa vastaajista halusi itse vaikuttaa ja valita. On huomattava, että pitkäaikaissairauksia kuten diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja palvelujen kehittämisessä.
Lääkärien ja hoitohenkilökunnan osaaminen on ensisijaisen tärkeää. Diabetesliitto tekee tärkeää työtä kouluttamalla alan ammattilaisia, levittämällä diabetestietoa ja olemalla mukana luomassa uusia keinoja diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen. SOTE-uudistuksessa on varmistettava, että jokaisessa maakunnassa on diabetes-osaamiskeskus, joka huolehtii alueensa diabeteksen hoidon järjestämisestä ja hoidon laadusta.
LAATUMITTAREILLA VAIKUTTAVUUTTA HOITOTULOKSIIN
Sote-uudistuksen yhteydessä̈ on otettava käyttöön mittarit, joilla mitataan hoidon ja prosessien vaikuttavuutta pitkäaikaissairaiden työ- ja toimintakykyyn. Englannissa julkinen terveydenhuoltojärjestelmä National Health Service (NHS) on kehittänyt useita eri laatumittareita perusterveydenhuollon toiminnan parantamiseksi. The Quality and Outcomes Framework (QOF) on vuotuinen palkkio ja kannustin ohjelma, joka tuo esille perusterveydenhuollon saavuttamat tulokset eri tautiluokkien hoidossa. QOF:ssä diabeteksen hoidon mittaristo huomioi muun muassa potilaan ravitsemuksellisen ohjauksen, tarpeellisten tutkimusten teettämisen sekä HbA1c-tason.
Mittarit tekevät toiminnan laadusta läpinäkyvää potilaille ja tulosten perusteella palveluntarjoajat saavat rahoitusta toiminalleen. Tutkimusten mukaan QOF:n myötä diabeteksen hoidon tulokset ovat parantuneet merkittävästi Englannissa. Suomen on syytä ottaa tästä toimintatavasta mallia. Urakoin eduskunnassa sen eteen, että julkiset hoitotulosten laaturekisterit otetaan käyttöön osana sotea, ja siten saadaan vauhtia diabeteksen hoidon kehittämiseen. Uusien maakuntien päättäjien on tärkeää ymmärtää, että hyvin hoidettu diabetes on myös taloudellisesti edullisinta puhumattakaan inhimillisestä puolesta.
KEHITTYVÄ DIABETEKSEN HOITO
Valtion talouden tasapainottamistoimien osana lääkekorvausten vuosikustannuksista säästettiin 150 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lähtien. Lääkesäästöjä haettiin edistämällä hintakilpailua lääkkeiden hinnoittelussa, vähentämällä lääkejätettä, edistämällä tarkoituksenmukaista lääkehoitoa ja tekemällä muutoksia lääkkeiden erityiskorvausjärjestelmään.
Esitykseen sisältynyt diabeetikoiden asemaan kipeimmin vaikuttava päätös oli se, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirtyivät alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan. Insuliinihoito säilyi edelleen ylemmässä erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille. Eduskunta edellytti, että vastuuministeri Mattila seuraa poikkeuksellisen vahvaa huolta aiheuttaneen päätöksen vaikutuksia. Diabetesryhmä tapaa ministerin syksyllä ja käymme asiaa läpi.
Toinen diabetesryhmän syksyn aihe on diabeteksen hoidossa käytettävien uusien hoitovälineiden saatavuus ja käyttö. Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mittaavat verensokerin ilman, että tarvitsee vuodattaa veritippaa sormenpäästä. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitetyt glukoosisensorit saatiin myös suomeen viime vuonna. Nyt vuoden kuluttua laitteita on jo noin 15 000 eli Suomen 55 000 ykköstyypin diabeetikoista laite on käytössä jo noin 25 prosentilla.
Eri kunnissa käytännöt laitteen saamiseksi ovat osoittautuneet kuitenkin hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi. Toisaalta taas joissain kunnissa kaikki ykköstyypin diabeetikot, jotka tarvitsevat laitetta, saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin. Aloitteestani eduskunnan diabetesryhmä ryhtyy selvittämään tilannetta syksyllä. Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.
Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja Diabetesliiton hallituksen jäsen
