Siirry sisältöön

Tiedote 22.5

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus noudattaa kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaa palveluiden uudistamisessa. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin maakuntien toimintakyky ja kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti.

”Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.” Sarkomaa linjaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämään kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnälliset kuntoutusta ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

”Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Sarkomaa pitää hyvänä ensiaskeleena asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa Sarkomaa ehdotti yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

”Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ja Uudenmaan Kokoomusnaiset järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden sotesta ja valinnanvapaudesta maanantaina 28.5. klo 17.00 – 18.30 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki.

17.00 Avaus: Pia Hytönen, Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin puheenjohtaja

17.05 Alustus: ylijohtaja Kirsi Varhila, Sosiaali- ja terveysministeriö

17.20 Paneelikeskustelussa: kansanedustaja Sari Sarkomaa, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät ja toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madeoja, Eteva

18.00 Lopuksi yhteistä keskustelua

Tilaisuuden juontaa Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Mäkelä

Lämpimästi tervetuloa!

 

TIEDOTE 15.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta päätöksestä valinnanvapauden pilottialueista. Päätös mahdollistaa sen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa onnittelee kotikaupunkiaan.

Rahoitusta myönnetään kymmenen maakunnan alueelle. Metropolimaakunta sai puolet jaossa olevista pilottirahoista. Helsingin ja Uudenmaan pilottihakemukselle myönnettiin 50 miljoonaa euroa jaossa olleesta 100 miljoonasta. Uudellamaalla kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin käyttöä. Kokeilut alkavat, kun eduskunta on kesän aikana hyväksynyt valinnanvapauslain.

”Helsinki ja muu Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote- uudistuksen etenemisen ehto. Pilottipäätös on tässä taas loikka eteenpäin”, Sarkomaa toteaa.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden laaja kokeilu on uudistuksen onnistumisen edellytys.”

”Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena”, Sarkomaa toteaa.

Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella.

Pilottihankkeita hallinnoivat alueelta valitut vastuukunnat tai kuntayhtymät, koska uudet maakunnat muodostetaan vasta vuoden 2020 alussa.

”Pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa viimeistään vuoden 2019 alussa. Maakunnan asukas voi esimerkiksi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskus voi olla yksityinen tai julkinen.”

Pilottialueiden asukkaille tiedotetaan valintamahdollisuuksista ennen pilottien käynnistymistä.

”Seuraavaksi hallituksen on keskityttävä  ministeri Bernerin johdolla valmisteltavaan kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimiseen.”

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Hallituksen kehysriihi vastasi useisiin Helsinkiä ja helsinkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin. Metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote-uudistuksen etenemisen edellytys.

 

Olen esittänyt hallitukselle viisi vaadetta, joiden toteuttaminen on välttämätöntä metropolialueen kannalta. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytymisen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

 

Merkittävä edistysaskel kaupunkipolitiikan saralla oli, kun hallitus päätti kehysriihessä sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamisesta 200 miljoonaksi euroksi. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön.

 

On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa. Pilotoinnin yhteydessä on viisasta myös kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tarve laadukkaan palveluneuvonnan varmistamiseksi. Henkilöstöön liittyvistä asioista muutoksen yhteydessä on tarkkaan säädettävä ja huolehdittava.
On välttämätöntä, että uuden sote-järjestelmän aloitus sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kaavaillun aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu, ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä.

 

Keskustelua on käyty myös Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoituksesta. Laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua.

 

Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta niin koko terveydenhuollosta kuin sosiaalipalveluista sekä rahoituksesta. Näin luodaan nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmisen kannalta vaikuttavat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

 

Seuraavaksi hallituksen on kirittävä työnalla olevan kaupunkiohjelman valmistelua. Siinä on löydettävä vastaukset kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tulevien maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selvennettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 

Ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Siksi sote-uudistus tehdään. Helsingissä on samoja ongelmia hoitoon pääsyssä ja ihmisten pompottelussa kuin muualla Suomessa. Osa ongelmista on Helsingissä jopa suurempia, kuten vaikeudet saada ajoissa kiireettömiä peruspalveluja. Korjaustoimet ovat aivan välttämätöntä esimerkiksi keskeisten kansansairauksien kuten diabeteksen hoidossa, jossa Helsinki on osin jäljessä muita pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.
Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta vaikuttavasti hoidetut sosiaali- ja terveyspalvelut niin kotikaupungissamme kuin koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina ja ennen kaikkea ihmisten parempana toiminta- ja työkykynä sekä ihmisten hyvinvointina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

TIEDOTE 15.5.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa kiittää Ujuni Ahmedia hyvästä työstä tyttöjen ja naisten suojelemiseksi. Ahmed kertoi tänään Helsingin sanomien haastattelussa muun muassa, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Hän on kiitettävällä tavalla nostanut sitkeästi esille tosiasian, että tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Me tiedämme jo sen, että ainakin Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia”, Sarkomaa toteaa.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä lainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Ministeri Saarikko totesi aloittaessaan ministerinä Ylen A-studiossa, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset pitäisi kieltää erillisellä lailla myös Suomessa. Saarikko sanoi olevansa valmis viemään asiaa eteenpäin ja kertoi haluavansa keskustella tästä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa.”

Sarkomaa toivoo, että ministerit yhdessä katsoisivat asiaa ja laittaisivat lainsäädäntövalmistelun vauhtiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

Tervetuloa vaihtamaan politiikan kuulumiset Sari Sarkomaan kanssa eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45. Tilaisuuteen voitte ilmoittautua linkin kautta: https://goo.gl/forms/LEJCplAdCBY1hpqK2. Tilaisuuden alussa on opastettu kierros uudistetussa eduskunnassa ja sen jälkeen kahvit ja keskustelun Sarin kanssa Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Sisäänkäynti Päätalon B-ovesta (Töölön puoleinen ovi). Tervetuloa!

 

Työttömästä nuoresta kasvaa helposti työtön aikuinen. Erityisesti osatyökykyisten
nuorten pääsyn vahvistamiseksi työelämään täytyy ottaa määrätietoisia askelia
päätöksenteossa. Mielenterveyden häiriö on ylivoimaisesti yleisin syy nuoren
työkyvyttömyyteen. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut
ennen 14 vuoden ikää, ja noin kolme neljästä ennen 24. ikävuotta.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat erittäin tärkeitä nuorille, joilla on
lieviä ja alkavia mielenterveyden ongelmia. Aikuisten on otettava vastuu nuoren
tukemisesta ja kohtaamisesta. Mielenterveysongelmia kohdanneet nuoret
tarvitsevat matalan kynnyksen kriisitukea ja hoitoonohjausta sekä joustavaa
opinto-ohjausta ja vähintään osa-aikatyöhön johtavia työllistymispolkuja.
Mielen ongelmia kohtaavan nuoren tulee saada varhaisessa vaiheessa tuki
vaikeuksiinsa omassa yhteisössään siellä, missä nuoret ovat: oppilaitoksissa,
työssäoppimisjaksoilla ja uraohjauksessa. Matalan kynnyksen
mielenterveyspalveluihin tulee päästä nykyistä helpommin, ja palvelut tulisi saada
yhdeltä luukulta.
Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi on luotava nuoren psykoterapiatakuu
hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Lisäksi hoidon kustannusten
omavastuuosuutta on kevennettävä merkittävästi, jottei nuoren tai hänen
perheensä talous olisi este hoitoon hakeutumiseen ajoissa. Toimeentulon
turvaaminen vapauttaa nuoren ja hänen läheistensä voimavaroja
kuntoutumisessa. Myös kuntoutusrahan tasokorotusta tulee harkita.
Työpaikoilla kannattaa panostaa nuorten työkykyyn. Vuoden 2017
Mielenterveysbarometrin tulosten mukaan noin puolella työpaikoista ei ole
toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työkyvyn vahvistamiseksi
on kehitettävä työnantajien mahdollisuuksia ja kannustimia palkata ja tukea
osatyökykyisiä nuoria.
Kun nuori siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, työpanoksen menetyksen arvo on yli
miljoona euroa jokaista nuorta kohden. Varhainen ja oikea-aikainen apu nuoren
omia näkemyksiä kuunnellen voi tehokkaasti estää työkyvyttömyyttä ja muuttaa
nuoren elämän suunnan.

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.

Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.

Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta. Lääkejäämien on todettu vaikuttavan erityisesti kalojen terveyteen ja käyttäytymiseen. Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.

Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme. Apteekkien on tärkeää olla siinä vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun.

Lääkejätteen määrää voi vähentää hankkimalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen.

Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.

Apteekkien ja päättäjien on osaltaan tärkeä aktiivisesti innovoida tapoja vähentää lääkejätteen syntymistä. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Vesiensuojelun tiimoilta tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä on oltava aina mukana myös tavoite edistää lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Tiedote

8.5.2018

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Neuvottelukunnan edunvalvonta kohdistuu tällä hetkellä erityisesti ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen.

– Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on uudistuksen etenemisen edellytys, sanoo Sarkomaa.

Uusi puheenjohtaja toivoo, että maan hallitus hyväksyy metropolialueen kuntien yhteisen hakemuksen valinnanvapauspilottiin. Se olisi hänen mukaansa mahdollisuus kehittää sopivia toimintatapoja, hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta Uudellamaalla.

– Uudistuksen myötä esille on noussut monia kaupunkeihin liittyviä kysymyksiä, joihin maan hallituksen on yhdessä uusmaalaisten kaupunkien kanssa etsittävä kestäviä ratkaisuja, Sarkomaa toteaa.

Siksi hän kirittäisi myös kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimista.

– Avainasia on kuitenkin turvata tulevan maakunnan rahoitus. Tämä tarkoittaa hallitukselle sekä muutoskustannusten että aloitusvuoden 2020 rahoituksen varmistamista erityisesti kasvavalla Uudellamaalla.

Uudenmaan maakuntajohtajan mukaan on hienoa saada joukkoon kokenut ja motivoitunut puheenjohtaja.

–  Muutoksen pyörteissä tarvitaan paitsi vankkaa kokemusta myös lujaa yhteishenkeä, Ossi Savolainen kommentoi.

Sarkomaa seuraa tehtävässä kansanedustajan tehtävät jättänyttä Outi Mäkelää aina vaalikauden 2015–2019 loppuun asti. Kansanedustajien neuvottelukunnan, tutummin KENK:in varapuheenjohtajina toimivat SDP:n Tuula Haatainen ja perussuomalaisten Mika Niikko.

Kansanedustajien neuvottelukunta ajaa maakunnan etua

Kaikki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Yhteensä edustajia on 57 eli yli neljännes koko eduskunnasta.

Kansanedustajien neuvottelukunta ottaa kokouksissaan kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.

Neuvottelukunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, ja järjestäytyy vaalikausittain. Puheenjohtajistoon valitaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kolmen suurimman puolueen edustajat.

Lisätietoja:

Kenkin puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedusta Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

 

 

TIEDOTE 5.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kommentoi puheita sote-uudistuksen eduskuntakäsittelystä. Mittavan lakikokonaisuuden käsittelyn suuri työ ja vaativa aikataulu on ollut koko ajan tiedossa.

”Nyt on maltti valttia. Vielä on liian aikaista arvioida valiokuntien tarkkoja aikatauluja. Sosiaali-ja terveysvaliokunta tekee vaativaa työtään, kuten eduskunnassa on aina tapana; huolella mutta ripeästi. On tärkeää, että työssä on työrauha”, Sarkomaa kommentoi.

Sarkomaan mukaan on tiedossa, että perustuslakivaliokunnan lausunto on yksi ratkaiseva tekijä sille, miten eduskuntakäsittely aikataulutetaan ja etenee. Sarkomaa painottaa, että sosiaali-ja terveysvaliokunta odottaa vielä lausuntoja myös useilta muilta valiokunnilta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta on lisännyt merkittävästi kokousaikojaan.

”Työtä on tehty ja teemme siitä lähtökohdasta, että hallituksen esityksen aikataulu pitää”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa painottaa myös, että ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite, jonka toteutumiseksi kokoomus tekee sitoutuneesta työtä. Siksi sote-uudistus tehdään.

”Pidän tärkeänä, että hallitus tuplasi kehysriihessä valinnanvapauslain pilotointiin tarkoitetut määrärahat. Nyt tälle on varattu yhteensä 200 miljoonaa. Ihmisille tärkeän ja yhdenvertaisia peruspalveluja vahvistavan valinnanvapauden kokeilu Helsingissä ja metropolialueella on välttämätöntä.”

Sarkomaan mukaan on päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Kokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin vastasi myös se, että hallitus lupasi arvioida tarkemmin yhdessä kaupunkien kanssa muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisoinnin todellista tasoa.

”Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on välttämätöntä ja luvattu arvioida ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.”

”On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevän näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 505113033