Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistus on välttämätön palveluja tarvitseville ihmisille niin Helsingissä kuin koko Uudellamaalla. Yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa.

Toimivat peruspalvelut, sujuvat hoitoketjut sekä kustannusten hillintä ovat tavallisten ihmisten etu, mutta ne eivät toteudu ilman uudistusta.

Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tässä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi.

Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhteiset lukemat. Helsinkiläisten on tärkeää tietää, että kaupungin omat sote-virkamiehet ovat olleet valmistelemassa uudistusta yhdessä muun Uudenmaan kanssa jo pitkään. Kaupunkien huolenaiheet on kuultava ja niihin on vastattava. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei ole olennaista kuka palvelut tuottaa vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

Sote-uudistuksen käsittely on aloitettu eduskunnassa. Työtä tehdään huolella. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijoita kuullaan laajasti. Tässä vaiheessa voin jo nimetä viisi reunaehtoa, joiden toteutuminen on metropolisoten onnistumisen edellytys.

1) Helsinki-Uusimaa metropolimaakunta on valittava valinnanvapauspilotiksi. On erinomaista, että Helsinki on halukas muiden Uudenmaan kuntien kera kokeillen kehittämään valinnanvapauden laajentamista. Metropolimaakunta on omanlainen ja pilotointi on ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää valinnanvapauspalvelut.

2) Uudistuksen muutoskustannuksien arviointi on virkavastuulla ministeriöissä työn alla. Muutoskustannusten kattamiseksi on yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa löydettävä kestävät ratkaisut.

3) Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien kustannusten korvaamista selvittää erillinen ministeriön työryhmä. Erityisesti yliopistollisen sairaalamme toimintaedellytyksiä on vaalittava. Eduskunta on lausumalla edellyttänyt, että uudistuksessa on huolehdittava sote-tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Kokonaisuuteen on oltava osoitettuna voimavarat ennen kuin muu osa sote-uudistuksesta eduskunnassa hyväksytään.

4) Hallituksen on ripeästi valmisteltava kaupunkiohjelma ja sen osana kestävät ratkaisut kaupunkien kasvuun, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Työtä on hallitus linjannut tehtävän yhteistyössä valtio ja kaupungit. Erityisesti tärkeää on se, että Helsinki ja muut alueemme suuret kaupungit esittävän yhdessä näkemyksiään. On koko maan etu, että metropolialue ei kilpaile keskenään vaan tekee yhteistyötä, onhan se koko maan kasvun veturi. Kansantalouden kestävän kasvun kannalta on erityisen tärkeää panostaa suurten kaupunkiseutujen menestymiseen.

5) Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Selonteon avulla voidaan kootusti läpivalaista tarvittavat toimet ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen merkitys kansantaloudellemme. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 5.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi vähintään kolme miljardia euroa. Samainen kolme miljardia on asetettu sote-uudistuksenkin pitkän aikavälin tavoitteeksi kustannusten hillinnässä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan on tärkeää, että liikkumattomuuden haitoista ja kustannuksista saadaan lisää tietoa.

Sarkomaa painottaa, että liikunnallisen elämäntavan ja omasta fyysisestä kunnosta huolehtimisen edistäminen ja sen mahdollistaminen kaikille ovat välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin, sekä maamme talouden kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa vaatiikin, että liikunnan edistämiseksi kehitetään uusia vaikuttavampia malleja. Liikunnan edistäminen on hänen mukaansa otettava keskeiseksi tavoitteeksi myös sote-uudistuksessa, kun kuntien, maakuntien ja järjestöjen uusia toimintatapoja rakennetaan.

”Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.”

”Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää ja uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä.”

”Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun Suomen nousevien sote-kustannuksia halutaan taittaa ja ihmisten hyvinvointia lisätä. Liikunta ennaltaehkäisee monia terveysongelmia. Ennaltaehkäisy puolestaan on paras tapa hillitä sote-puolen menoja”, Sarkomaa toteaa.

UKK-instituutin selvityksen mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset ovat noin puoli miljardia joka vuosi. Tuloveroja menetetään jopa 2,8 ja tuottavuutta 3,8 miljardin euron edestä. Luvut ovat karkeita, mutta antavat osviittaa ongelman laajuudesta.

”Kunnilla on maakuntien rinnalla liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu. Näin tulee olemaan myös sote-uudistuksen jälkeen. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa pelkästään toimintatapoja muuttamalla.”

”On sekä kuntien, että maakuntien intressissä, että niiden asukkaat liikkuvat enemmän ja voivat paremmin. Sote-uudistuksen tuoma mahdollisuus tehdä asioita toisin on liikunnan osalta tärkeä saada täysimääräisesti käyttöön.”

Sarkomaa muistuttaa, että koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä maakuntakohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella, jota tuetaan muun muassa verkkosivuilla ja muulla materiaalilla.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Julkaistu

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme ripeitä toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Maassamme on huutava tarve nykyistä vahvemmalle ja monimuotoisemmalle kaupunki- ja metropolipolitiikalla. Niin valtion kuin kaupunkien on terästäydyttävä. Nousevien asumiskustannusten hillintään tarvitaan valtiota vahvasti mukaan. Samoin erityisesti Helsingin on kirittävä toimiaan, joilla asuntotuotantoon saadaan lisävauhtia.

Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella. Tutkimuksien mukaan asumismenot ovat ylisuuret jo lähes kolmanneksella suomalaisista. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varteen poistaisi kasvun suurimman pullonkaulan.

Ainoa tehokas keino vaikuttaa yleisesti korkeisiin asumiskustannuksiin on lisätä asuntojen tarjontaa. Millään muilla asuntopoliittisilla tempuilla ei korjata perusongelmaa. Tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten korkeita asumiskustannuksia ei ratkaista tuetulla ”kohtuuhintaisella” asuntotuotannolla.

Vastuuministeri Kimmo Tiilikaisen on myös kirittävä tahtiaan. On vakava tosia-asia, että rakentamiseen liittyvät säädökset ja normit ovat Suomessa edelleen verrattain tiukkoja. Norminpurku talkoita on syytä vauhdittaa niin valtakunnan kuin kaupunkien tasolla.

Sujuva kaavoitus on edellytys toimivalle asuntotuotannolle. Viisasta olisi ottaa käyttöön ns. rullaava kaavoitus, jossa eri tason kaavoja valmistellaan limittäin. Näin kaupunkia voitaisiin rakentaa joustavasti. Valtion tehtävänä on tukea ja luoda kannustimia asuntotuotannon vauhdittamiseksi.

Kaupungeilla tulee olla yhtälailla kannustimet alueensa asuntotuotannon kirittämiseksi. Kaupunkien asuntopula ja riittämätön kohtuuhintaisten asuntojen kaavoittaminen sekä rakentaminen näkyvät kaupungeissa myös kasvavina asumistuen kustannuksina.

Kasvu vaatii merkittäviä panostuksia uusiin kouluihin, päiväkoteihin sekä infraan. Uusien asukkaiden palveluiden ja kestävien liikkumisratkaisujen järjestämisen kustannukset voivat hillitä kuntien kaavoitushaluja, mikä johtaa riittämättömään asuntotuotantoon ja korkeisiin asumiskustannuksiin.

Vahvistetut asuntopoliittiset toimet ovat koko maan talouskasvun ja kaupunkilaisten toimivan arjen elinehto. Hallituksen on ryhdyttävä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Yksi askel on antaa eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys ja koota yhteen kaupunkipoliittiset toimet sekä niihin liittyvät ratkaisuesitykset. Selonteon ytimenä on oltava esitykset kaupunkien kasvun rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Kaupungin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

Julkaistu

Tiedote 21.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta tekemään rohkeaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa. Nousevien asumiskustannusten hillintään tarvitaan myös valtiota mukaan.

- Helsingin ja Suomen muiden nopeasti kasvavien kaupunkien kehitystä jarruttaa asumisen korkea hinta. Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella. Asumisen korkea hinta on myös kaupunkilaisten arjen kipeimpiä ongelmia. Hypon tutkimuksen mukaan asumismenot ovat ylisuuret jo lähes kolmanneksella suomalaisista, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa perää vauhtia asuntopoliittisiin toimiin, joilla jarrutettaisiin lähes sietämättömän korkeiksi nousseita asumisen kustannuksia. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varteen poistaisi kasvun suurimman pullonkaulan.

- Ainoa tehokas keino vaikuttaa yleisesti korkeisiin asumiskustannuksiin on lisätä tarjontaa. Millään muilla asuntopoliittisilla tempuilla ei korjata perusongelmaa! Tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten korkeita asumiskustannuksia ei ratkaista tuetulla ”kohtuuhintaisella” asuntotuotannolla, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa kirittää asumisen kustannuksia nostavien normien ja säännösten purkua ja kaavoituksen sujuvoittamista. Myös toimistojen muuttamisen helpottaminen asumiskäyttöön yksi keino. Nämä toimet ovat koko maan talouskasvun ja kaupunkilaisten toimivan arjen elinehto.

- Kaupunkien kasvun vaatimista resursseista on myös huolehdittava. Kasvu vaatii merkittäviä panostuksia uusiin kouluihin, päiväkoteihin sekä infraan. Uusien asukkaiden palveluiden ja kestävien liikkumisratkaisujen järjestämisen kustannukset voivat hillitä kuntien kaavoitushaluja, mikä johtaa riittämättömään asuntotuotantoon ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Toistan vaateeni kaupunki- ja metropoliittisesta selonteosta. Selonteon ytimenä on oltava esitykset kaupunkien kasvun rahoitukseen, Sarkomaa vaatii.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 5113033

Julkaistu

Vuoden alku on hyvä aika tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa.

 

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

 

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena – minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Rintojen tarkkailu on asia, joka on viisasta aloittaa kaiken ikäisenä. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

Hyvä innovaatio on OMAKUU-sovellus, joka on ilmaiseksi ladattavissa mobiililaitteeseen. OMAKUU-sovellus toimii tarvittaessa kuukautiskalenterina ja ennen kaikkea muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisää mielenkiintoisesta sovelluksesta ja omatarkkailusta löytyy Tunne rintasi ry:n kotisivuilta.

 

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

 

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata.

 

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta.

 

Mukava tapa aloittaa kuntoilu on tehdä päätös osallistua keväällä Naisten kympille, joka on lauantaina 26.5.2018. Syöpäsäätiön Roosa nauha on myös mukana Naisten kympillä. Juoksijat voivat halutessaan tukea rintasyöpätutkimusta ja tehdä kaksin verroin hyvää.

 

Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

 

 

Julkaistu

Tiedote 16.3

Julkaisuvapaa heti

Muoviongelmasta paljon puhunut kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaati torstain kyselytunnilla Suomeen nykyistä tiukempaa muovipolitiikkaa. Kyselytunnilla Sarkomaa nosti esiin kiertotalouden vauhdittamisen sekä ajatuksen muoviverosta.
”Tarvitsemme ripeitä toimenpiteitä ja nyt olisi syytä pikaisesti selvittää, voisiko muovivero olla osa ratkaisua muoviroskan vähentämisessä,” Sarkomaa sanoi.

 

Sarkomaan aktiivisuus tuotti tulosta, sillä kyselytunnilla valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi valtiovarainministeriössä olevan ajatuksena ottaa muovivero tutkittavaksi osana keinovalikoimaa.
”Tämä on todella hyvä uutinen”, iloitsee Sarkomaa. ”Tarvitsemme muovin käyttötavan muutosta, koska jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, sitten se heitetään pois. On viisasta, että nyt selvitetään valtiovarainministeri Orpon johdolla voisiko muovivero olla osa ratkaisua, kun pyrimme vähentämään muovin käyttöä, kertakäyttökulttuuria sekä muoviroskaantumista.”

 

Sarkomaa kiitteli lisäksi komissaari Jyrki Kataista eri vaihtoehtojen, erityisesti muoviveron pohtimisesta. Sarkomaa on jo aiemmin esittänyt muoviveron selvittämistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 17.3.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esittämänsä vaateen siitä, että hallituksen on täysin välttämätöntä tuoda eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on kaupunkeihin liittyen noussut esille monia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisut.

”Selonteko on välttämätön, sillä sen avulla voidaan kootusti läpivalaista historiallisen suuren sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys kansantaloudellemme. Se on myös keino valaa rohkeutta hallitukselle panostaa entistä vahvemmin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina”, Sarkomaa toteaa.

”Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle tarvitaan vahvistuvaa ja modernia kaupunkipolitiikkaa. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina yhdessä kaupunkien kanssa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan on täysin välttämätöntä, että Helsinki ja Uudenmaan kunnat laajasti ovat yhdessä tulevissa valinnanvapauspiloteissa mukana.  Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Uudenmaan voimavarat on siirtymäaikanakin väestöperusteisesti turvattava. Maakuntien erikokoisuus ja erilaisuus on Sarkomaan mukaan tunnistettava ja tunnustettava.

”Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava, ettei maakuntien erikokoisuus ja määrä jarruta uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Uudistuksessa sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan. Silti ei ole helppo purematta niellä kantokyvyltään eri mittaisten maakuntien mallia ja esitettyä määrää. Se ei ole sote-palveluiden kannalta ideaali. Määrä ei ole kiveen hakattu ja lakiin onkin Kokoomuksen vaateesta kirjattu perälautapykälä. Prosessi yhdistymisestä toiseen maakuntaan alkaa automaattisesti, jos maakunnan kantokyky ei riitä. Se on mittava kannuste maakunnille tehdä parhaansa. Kannuste, jota nykymallissa ei ole”, Sarkomaa tarkentaa.

”Helsinkiläisille veronmaksajille on suureksi eduksi myös se, että terveys- ja sosiaalipalvelut hoidetaan tehokkaasti ja hyvin kaikkialla Suomessa. Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina, vaikka eivät itse palveluista vastaa, sillä terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi. Aivan kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

 

Julkaistu

TIEDOTE 13.3.2018
Julkaisuvapaa het

On suuri ilouutinen, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS):n palvelut laajennetaan vihdoin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tämä on Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein keskenään tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Eduskunnan on määrä saada asiaa käsiteltävän hallituksen lakiesityksen ennen ensi kesää.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. On merkittävä parannus, että jatkossa on mahdollista vaikuttavasti tehdä ennaltaehkäisevää ja terveydenedistämistyötä kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa”, Sarkomaa sanoo.

Opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Siellä tunnetaan hyvin opiskelijoiden terveysongelmat ja erityispiirteet.

”Tulevaisuuden osaajien opiskelu- ja työkyvystä on tärkeää pitää huolta. Pidän viisaana ja välttämättömänä, että korkeakouluopiskelijoiden oma terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään sote-uudistuksessa. On välttämätöntä vahvistaa YTHS:n toimintamahdollisuuksia ja laajentaa palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille.”

Kokoomus on urakoinut yhdessä opiskelijakunnan kanssa YTHS:n palveluiden laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja.

Tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin valtakunnallisesti siten, että kela vastaa järjestämisestä ja YTHS tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Tämä luo puitteet taata kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset opiskelijaterveydenhuoltopalvelut oppilaitoksesta ja asuinalueesta riippumatta.

YTHS:n palveluvalikoimassa ovat tärkeässä roolissa muun muassa suunterveyden, matalan kynnyksen seksuaaliterveyden, mielenterveyden ja päihdehuollon palvelut. YTHS:n on aikoinaan perustaneet ylioppilaat ja on tärkeää, että laajennus tehdään niin, että toiminnan laatua vaalitaan ja toimintaa jatkuvasti kehitetään”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa

Julkaistu

Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen turvaaminen on ydinkysymys sote-uudistuksen rahoitusmallia tarkastellessa. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta. Laskelmiin voi tutustua tekstin lopusta löytyvän linkin kautta.

Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina.

Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sote-palveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin Ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.

Missään esillä olleessa toteuttamiskelpoisesessa mallissa sote-palveluiden järjestäminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei Helsingissä olla päästy eroon eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista. Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. Yli 70 % lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, on palveluita uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistamiseksi. Esimerkit Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimi lakiesityksessä on Uudenmaan maakunta.

Aloitamme eduskunnassa alkavalla viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt esityksestäni lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana uudistusta. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin.

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Julkaistu

Tiedote 10.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme ja tilanne on jo pitkään ollut hälyttävä.

- Muovijäte aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja päätyessään luontoon ja ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön. Mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain ja muovin poistamiseen meristä ei juuri ole keinoja. Nyt on viimeiset hetket toimia ja vähentää jätteen määrää. Suomella ei ole varaa odottaa mihin toimiin EU ryhtyy. Meidän on vähennettävä muovin käyttöä, tehostettava kierrätystä ja hyödynnettävä ja edelleen kehitettävä vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja, Sarkomaa sanoo.

Komissaari Jyrki Katainen toi ajatuksen muoviverosta EU-tasolla esiin ja myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut olevansa valmis tutkimaan sitä. Mitään selvityksiä veron toteuttamiskelpoisuudesta ei ole tehty. Sarkomaan mukaan olisi syytä pikaisesti selvittää, olisiko muovivero toteutettavissa.

- Muoviveron toteuttamiskelpoisuus tulee selvittää. Huolella suunniteltu muovivero saattaisi olla avain muovin vähentämisessä ja se voisi toimia täydentävänä osana keinovalikoimaa, Sarkomaa pohtii.

Muoviveron ohella Sarkomaa toivoo pikaisesti selvitettävän myös kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa. Myös tähän Petteri Orpo on kertonut suhtautuvansa avoimin mielin.

- Useista jäsenmaista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta, Sarkomaa sanoo.

Uusien toimien selvittämisen ohella Sarkomaa muistuttaa kierrätyksen tärkeydestä, sen tehostamisesta ja kuluttajien tekemistä valinnoista.

- Toimivaan kierrätykseen on panostettava ja jokainen meistä voi omalta osaltaan kiinnittää huomiota siihen, että myös muoviroskat tulee kierrätettyä oikein. Kuluttajina voimme valinnoillamme vaikuttaa, kun hankimme kestäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan.  Kuluttajien ohella myös tuotesuunnittelijat ovat tärkeässä asemassa kehitellessään tuotteita kestäviksi ja kierrätettäviksi, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033