Tekijä: sari

TIEDOTE 28.9.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa kiittävät työ- ja elinkeinoministeriön ministerien nopeaa linjausta kaupunkipolitiikan merkityksestä. Ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen vannovat yhteisessä blogissaan kaupunkien olevan merkittäviä talouskasvun ja työllisyyden vetureita. Ministerit toteavat pitävänsä kokoomusedustajien ajatusta kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksena.   Mäkelä ja Sarkomaa ovat aikaisemmin vaatineet, että hallitus selventäisi kaupunkipolitiikan roolia maakuntien rinnalla. Kokoomusedustajat ovat ehdottaneet, että hallituksen tulisi antaa eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko, jolla läpivalaistaan metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat olleet huolissaan kaupungistumisen jarruttamista koskevista puheenvuoroista, joita on esiintynyt keskustelussa viime aikoina.  “On hienoa, että ministerit tunnustavat kaupunkien roolin maamme kasvun moottoreina. Kaupungistuminen ja kaupunkipolitiikka on todellakin otettava Suomen voimavaraksi”, kokoomusedustajat toteavat.  Kokoomusedustajat katsovat, että selonteon työstämisen tulisi alkaa mahdollisimman pian.

“Puheet on käännettävä nyt teoiksi. Kaupunkipoliittinen selonteon työstäminen on käynnistettävä mahdollisimman pian. Emme kilpaile keskenämme liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista, vaan Euroopan ja muun maailman kanssa. Kaupungistuminen etenee, tahdomme sitä tai emme. Meillä ei ole aikaa jäädä kilpajuoksusta jälkeen”, edustajat summaavat.  TEMatiikkaa-blogi:

http://tem.fi/blogi/-/blogs/kaupunkien-merkitys-kasvulle-kiistaton

Hallituksen on annettava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko

https://www.hs.fi/paivanlehti/24092017/art-2000005380252.html

Lisätietoa:

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

***

TIEDOTE 13.9.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi-Seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee ulkosuomalaisten pitkäaikaisen tavoitteen etenemisestä. Eduskunta alkaa tänään käsitellä hallituksen esitystä, joka tuo ulkomailla asuville ja tilapäisesti oleskeleville äänioikeutetuille oikeuden kirjeäänestykseen kaikissa yleisissä vaaleissa.

”Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi.”, Sarkomaa toteaa.

Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. Myönteistä on myös se, että kirjeäänestämisen on arvioitu vähentävän kustannuksia ulkomaan edustajistoissa.

”Mahdollisuus kirjeäänestykseen on useissa Euroopan maissa. Ruotsissa sen on nähty nostavan äänestysaktiivisuutta. Demokratian toteutumisen kannalta kyseessä on tärkeä uudistus, kun kirjeäänestys saadaan vihdoin myös suomalaisten ulottuville. Ulkosuomalaisten määrän on odotettu kasvavan jatkossakin, jolloin entistä useampi hyötyy uudistuksesta.”, pohtii Sarkomaa.

Suomi-Seuran johtokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut aktiivisesti asiaa ajavien kansanedustajien joukossa ja yhteistyössä Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Yhteistyössä kirjeäänestysmahdollisuutta ulkosuomalaisille on ajettu 17 vuotta. Asia on ollut ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmissa istunnosta toiseen.

Lakiesityksen mukaan kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suomesta ulkomaiseen osoitteeseen. Ne saatuaan hän äänestäisi ja palauttaisi äänensä postitse oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

Voimassa olevan lain mukainen mahdollisuus äänestää ennakkoon tietyissä ulkomaan edustustoissa säilyisi jatkossakin. Ulkomailla oleva äänioikeutettu voisi vapaasti päättää, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Esityksen mukaan kirjeäänestystä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vastaavat Kaikkosen esitykseen ja ehdottavat, että hallitus selventää kaupunkipolitiikan roolia maakuntien rinnalla. Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ilmoitti budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta olisi valmis kutsumaan neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Kokoomusedustajat toteavat, että keskustan ehdottama tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa.

Kokoomusedustajat näkevät, että kaupungistumisen faktat on tunnistettava ja että kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi. Edustajat muistuttavat, että työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle. Vastuun on oltava suurilla kaupungeilla, joissa tuottavuus sijaitsee.

“Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selonteko metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Maakuntien rooli kaupunkien rinnalla selkeytettävä. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, edustajat toteavat.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn parantamista kehitetään.

”Meidän ei tule kilpailla keskenämme, vaan Euroopan ja muun maailman metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kasvukeskukset ja etenkin Uusimaa toimii maan kehityksen vauhdittajana ja jatkuvan luovuuden lähteenä”, edustajat summaavat.

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 13.9.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) ja Kehitysvammaliitto haastavat kansanedustajat ja eduskuntaryhmät ottamaan kehitysvammaisia nuoria TET-harjoitteluun marraskuussa viikolla 45. Keskiviikkona 13.9. eduskunnan kansalaisinfossa julkistettu kampanja on osa Kehitysvammaliiton Palkkaa mut -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyttä.

Vammaisten henkilöiden työllistymisen tiellä on useita lainsäädännön, palveluiden ja tukimuotojen aiheuttamia esteitä, jotka on syytä purkaa, jotta myös vammaisten henkilöiden työpanos saadaan Suomessa käyttöön. Työ on väylä osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä oman taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Monet työnantajat eivät tiedä kehitysvammaisten henkilöiden työvoimapotentiaalista tai siitä, että kehitysvammaiset henkilöt ovat työkykyisiä. Tiedon välittäminen työnantajille on tärkeä osa työllistymisen mahdollisuuksien lisäämisessä. Kehitysvammaliiton tutkimuksen mukaan kehitysvammaisia ihmisiä joskus palkanneet työnantajat suhtautuvat heidän työllistämiseensä jatkossakin myönteisesti.

- Työelämään tutustuminen on nuorelle tärkeä ensiaskel polulla kohti työelämää, minkä takia on tärkeää, että kehitysvammainen nuori pääsee tutustumaan työelämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toivottavasti mahdollisimman moni kansanedustaja ottaa haasteen vastaan ja avaa oven kehitysvammaiselle nuorelle työelämään, toteaa VAMYT-ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr).

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä on vuodesta 1999 saakka toiminut puoluerajat ylittävä ryhmä, joka toimii vammaisten osallisuuden, työllisyyden, vammaispalvelujen sekä esteettömän ympäristön puolesta. Sen hallituksessa toimivat Johanna Karimäki pj. (vihr), Satu Taavitsainen vpj. (sdp), Niilo Keränen (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Ritva Elomaa (ps), Li Andersson (vas), Mikaela Nylander (rkp) ja Sari Tanus (kd).

Lisätietoja: Johanna Karimäki p. 050 512 1948

 

Kelan valtuutetut pitävät välttämättömänä, että hallitus tuo ripeästi eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) muutoksista. Laki on syytä päivittää ajan tasalle. Valtuutetut hyväksyivät asiasta lausuman kokouksessaan 12.9.2017.

Muutoksia ehdotetaan esimerkiksi Kelan tehtäviin, hallintoon ja organisaatiorakenteeseen. Valtuutetut ehdottavat esimerkiksi sitä, että jatkossa Kelan pääjohtaja ja johtajat valittaisiin 5 vuoden määräajaksi. Pykälämuutoksissa on useita Kelan uudistamista vauhdittavia esityksiä.

Muutosten eteenpäin vieminen edellyttää sitä, että valmistelua jatketaan STM:ssä.

Myös valtuutetut päättivät jatkaa Kela-lain selvitystyötä.

– Pidän viisaana asettaa Kelan ulkopuolinen asiantuntijaryhmä arvioimaan Kela-lakia sekä Kelan valvontaa ja asemaa. Selvitystyö on tehtävä niin, että ehdotukset ovat valmiina hyvissä ajoin ennen kuluvan eduskuntakauden loppua. Toimintaympäristön muuttumista arvioidaan myös Kelassa, valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

Valtuutettujen puheenjohtaja kutsuu myös eduskuntaryhmien puheenjohtajat koolle keskustelemaan Kelan tulevaisuudesta.

Lue lisää: Esitys Kela-lain muutostarpeista 12.9.2017

Lisätietoja medialle: Lisätietoja valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050-5113033

 

 

 

TIEDOTE 9.9.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenen Sari Sarkomaan esittää tehostettuja toimia itsemurhien ehkäisemiseksi. Keinoksi Sarkomaa ehdottaa itsemurhien ehkäisyohjelman perustamista. Ohjelmassa on huomioitava myös itsemurhan tehneiden tai sitä yrittäneiden läheiset. Suomessa itsemurhia tehdään yhä selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ei ole ajantasaista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, vaikka monia toimenpiteitä onkin tehty. Osana ohjelmaa tulisi laatia käypähoitosuositus itsemurhien ehkäisyyn. Siinä myös omaisten tukeminen on oltava mukana.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on ehdottanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen. Mukana ovat olleet Mielenterveyden keskusliitto, Finfami, Suomen mielenterveysseura ja Psykosociala förbundet. Suomen mielenterveysseura on laatinut itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelman, joka voisi olla hyvä apu valtakunnallisen ohjelman valmistelulle. Ensivaiheen tavoitteeksi Mielenterveysseura on ohjelmassaan asettanut itsemurhakuolemien puolittaminen. Tällöin Suomi olisi itsemurhakuolemissa pohjoismaisella tasolla.

Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Sarkomaa muistuttaa hallitusneuvotteluissa mukana olleena, että terveyden edistämisen kärkihankkeen keskeiseksi osa-alueeksi sovittiin mielenterveyden edistäminen.

”Osana näitä toimia on myös valmisteltava itsemurhien ehkäisyohjelma”, Sarkomaa toteaa.

Joka vuosi Suomessa 10 000 – 20 000 ihmistä yrittää itsemurhaa ja tuhat yritystä johtaa kuolemaan. Itsemurhien määrä on vähentynyt, mutta suurimmissa riskiryhmissä laskua ei ole tapahtunut. Vakavimmat ongelmat ovat nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa.

Kansallisilla itsemurhien ehkäisyohjelmilla on onnistuttu ehkäisemään itsemurhia merkittävästi. Esimerkiksi Skotlannissa on onnistuttu vähentämään itsemurhia 19 prosentilla. Skotlannissa on panostettu esimerkiksi hoitohenkilökunnan ja poliisien kouluttamisen, kuinka itsemurha-aikeita voidaan tunnistaa ja ottaa puheeksi.

”Tavoite on, että itsemurha-aikeet osataan tunnistaa ajoissa ja apua osataan tarjota, kun sille on tarvetta. Akuutin matalan kynnyksen avun saaminen ja nopea tuki itsemurhaa yrittäneille ja harkitseville sekä heidän läheisilleen ovat itsemurhien ehkäisyn kulmakiviä̈”, Sarkomaa päättää.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050511 3033

 

Tiedote 5.9.2017

julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä säädetään lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle olla säädettynä laissa. Näin tuki- ja liikuntaelinoireiset potilaat hoidettaisiin oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti.

”Fysioterapeutin suoravastaanotto on tutkimusten mukaan osoittautunut hyvin vaikuttavaksi toimintamalliksi. Suoravastaanotto tuo työkykyisiä päiviä lisää ja mittavia säästöjä sairauspoissaolo- ja terveydenhuollon kustannuksissa.”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tule-vaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista. Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle.

”Usein toiminnallisessa häiriössä saattaa jo yksi fysioterapeutin arvio- ja ohjauskerta antaa potilaalle itselleen ne avaimet, joiden avulla hänen oireensa korjaantuu. Vaivat eivät pitkity ja kustannuksia säästyy.”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa muistuttaa, tuki-ja liikuntasairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja että Suomessa on Euroopan eniten kivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Toimintana se on niin kustannusvaikuttava, että sen pitää olla jokaisen saatuvilla.

Fysioterapeuttien Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaan mukaan Sote-keskustelu keskittyy liiaksi lääkärille pääsystä puhumiseen. Sotessa on kyse siitäkin, mutta myös paljon muusta. Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Tästä Sote-uudistuksessa on nimenomaan kyse.

Sarkomaa kannustaa hyödyntämään palveluseteliä nykyistä tehokkaammin koko sosiaali-ja terveydenhuollossa. Palveluseteli tuki- ja liikuntaelinoireiselle asiakkaalle antaa mahdollisuuden hakeutua myös yksityissektorille. Palveluseteleillä saadaan kustannustehokkaasti käyttöön yksinyrittäjiä ja Pk-yrittäjien osaaminen.

Ehdotus fysioterapian suoravastaanoton juurruttamiseksi koko Suomeen on tullut kuntoutusalan toimijoilta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050511 3033