Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 12.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen omasta toimesta erityistarkkailuun. Sarkomaa kirittää ympäristöministeriä saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seurantaan. Hallituksen hyväksymän kokoomuksen ehdottaman lausuman johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava,  mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.  Saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisin hylje.

Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Hallituksen hyväksymään saimaannorppien uuteen suojeluasetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus.

Asetus pohjautuu asiantuntijatyöryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti asetukseen säädettyä vuosittain heinäkuuhun päättyvää verkkokalastuskieltoa liian lyhyenä. Heidän mielestään kuutit tarvitsisivat pidemmän ajan kasvaa ja voimistua ilman uhkaa verkkoihin hukkumisesta.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen vapaaehtoisesti poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

"Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

 

Julkaistu

Tiedote 11.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

Sarkomaa muistuttaa, että saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta on  tärkeää.

Kokoomuksen ehdotuksesta tehdyn lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje.

"Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Asetus pohjautui työryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti pidempää verkkokalastuskieltoa perusteltuna. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta", Sarkomaa sanoo.

"Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 360 yksilöä. Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Hyvä vastaanottaja,

Eduskuntatyö ja politiikan kevät on ollut poikkeuksellisen työntäytteistä ja täynnä yllättäviä käänteitä. Suomen etu oli löytää ripeät ratkaisut hallituksen toimintakyvyn turvaamiseen, jottei talouden paremmaksi kääntynyttä suhdannetta murennettaisi poliittisella epävarmuudella. Toivoa antavista kasvuluvuista huolimatta eduskuntakaudelle asettamiimme talous-ja -työllisyys tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Syksyn budjettiriihessä on tehtävä uusia vaikuttavia toimia. Mikään talouskasvu ei korjaa toimimattomia rakenteita. Uudistuksia on rohkeasti tehtävä. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistaudumme elokuun aikana budjettiriihen valmistelemalla esityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseksi.

Tässä kirjeessä:

  • Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen
  • Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla
  • Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille
  • Kela-laki, asema ja valvonta arvioinnin tarpeessa
  • Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin
  • Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

 

 

Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen

Valtiovarainvaliokunnassa laadimme lisätalousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 mietinnöt. Työmme pohjalta eduskunta kävi keskustelun ennen istuntotaukoa. Linjasimme, että hallituksen täytyy lisätä tahtia, jotta taloustavoitteet saavutetaan.   

Talouden käännyttyä kasvuun on otollinen aika tehdä rakenteellisia uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja kasvun jatkumisen turvaamiseksi. Kohenevasta työllisyystilanteesta huolimatta hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ilman tuntuvia lisätoimia.

Talouden kasvukehitystä tuetaan huippututkimuksen sekä innovointitoiminnan panostuksilla. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018-2021 osaamiseen kohdistetaan kehyskauden aikana yhteensä 340 milj. euron lisäpanostukset, josta 200 milj. euroa on budjettirahoitusta ja 140 milj. euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. Oikein käytettyinä ne antavat mahdollisuuden parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, jotka pitkällä aikavälillä parantavat talouden kasvua ja hyvinvointia. Kyse ei ole leikkauksien paikkaamisesta vaan uuden rakentamisesta.

Esityksestäni valtiovarainvaliokunta teki lausuman jossa edellytimme, että hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, ml. hoitotyön tutkimuksen rahoituksen osana sote- uudistusta. 

Monta eduskuntaryhmämme esittämää asiaa on etenemässä. Varhaiskasvatusmaksuja alentamalla puretaan kannustinloukkuja sekä työvoiman liikkumista tukemalla ratkotaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työttömyysturvaa uudistetaan ottamalla käyttöön aktiivimalli. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia keinoja yhdistää työtä ja turvaa aikaisempaa joustavammin.

Lisätalousarviossa hallitus ehdotti 30 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin. Eduskunnassa edellytimme ehdotuksestani, että pilottien hakukriteereiden on oltava sellaiset, että eri alueilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Rahoitusmalli ei saa suosia pieniä alueita ja myös suurten maakuntien on syytä päästä mukaan pilotointiin.

 

Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lakikokonaisuudesta on valmistunut. Tärkeä huomio perustuslakivaliokunnan lausunnosta on se, että koko sote-uudistuksen ml. valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunto sisältää paljon yksittäisiä korjaustarpeita, jotka on huolella tehtävä.

Sote-uudistuksessa on kyse lähihistoriamme suurimmasta uudistuksesta, jolla turvataan kaikkien suomalaisten laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Urakoin sen eteen, että maakuntavaalit saatiin siirrettyä. On hyvä, että huolellinen lainsäädännön valmistelu ja kansalaisten palvelut laitettiin etusijalle, eikä annettu periksi keskustalle, jota maakuntavaalien ajankohdan houkutti hosumiseen. 

 

Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille

Suomen perusopetuksen tulokset ovat edelleen vertailujen kärjessä, mutta oppimiserot ovat kasvussa. Vaikuttavia keinoja edistää lasten oppimista on välttämätöntä löytää. Tutkimukset osoittavat, että kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta.

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa lapselle lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Olisikin järkevää, että neuvoloiden tehtäväksi vahvistettaisiin vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä.

 

Arviointityöryhmä arvioimaan Kela-lakia, Kelan valvontaa ja asemaa

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kelan valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät 12 valtuutettua, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Olen ehdottanut työryhmän asettamista arvioimaan Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena sekä tekemään muutosehdotukset. Vien esitykseni valtuutettujen päätettäväksi syksyn yleiskokoukseemme. Kutsun myös koolle eduskuntaryhmien puheenjohtajat syksyllä keskustelemaan asiasta.

Kuvaava esimerkki muutostarpeesta on Kelan johtajien valinta. Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Sen sijaan valtion muihin ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. Kelan "eläkeviroille" ei ole asiallista perustelua nykymaailmassa.

Selvitys on myös tarpeen, koska Kelan rooli muuttuu osana tekeillä olevia uudistuksia. Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen kannalta.

 

Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin

Tällä viikolla EU-ministerivaliokunnan nimesi Helsingin sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. On koko maan etu, että EMA- hakemusta ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Päätös hakea EMA:a pääkaupunkiin oli ainoa oikea. 

Lääkealallevahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti EMA-hakemuksen jättämisen. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomainen tapaan. Jatkossakin Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja sen johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

 

Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

Eduskunnan poikkeuksellisen työtahdin vuoksi on perinteisiä eduskuntatapaamisia ollut haastava järjestää. Myös eduskunnan remontti on vaikeuttanut toimintaa. Keväälle sovittu tilaisuus jouduttiin perumaan hallituskriisin aiheuttaman erikoistilanteen vuoksi. Haluan kiittää palautteesta. Tarkoitus on jatkaa perinteisiä tilannekatsauksia tuttuun tapaan syksyllä, jolloin myös talon remontin on määrä olla valmistunut.

Heinäkuussa lomaillen Itämeren ja Saimaan aloilla. Elokuussa olen taas työn ääressä.

Aurinkoista kesää toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

 

Julkaistu

EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA-kriteerit.

Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka.

EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 6.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tänään tehdystä EU-ministerivaliokunnan päätöksestä nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. On koko maan etu, että EMA- hakemusta ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Päätös hakea EMA:a pääkaupunkiin oli ainoa oikea. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA- kriteerit.

”Nyt pulinat pois ja yhteistyöhön. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Tämä päiväinen päätös osoittaa, että Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, summaa Sarkomaa.

"Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Eilen tehty lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Fimean pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistivat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomainen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja.

Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu ja tervetullut päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

Julkaistu

TIEDOTE 5.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa näkee, että hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen ottaessaan aikalisän ja siirtäessään maakuntavaaleja. Uudistuksen onnistumisen yksi edellytys oli se, ettei maakuntavaalien alkuperäisen ajankohdan annettu houkutella hosumiseen.

” Sote-uudistuksessa on kyse lähihistoriamme suurimmasta uudistuksesta, jolla turvataan kaikkien suomalaisten laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Tässä aikaikkunassa maakuntavaalien siirto on kosmeettinen liike. On hyvä, että huolellinen lainsäädännön valmistelu ja kansalaisten palvelut laitettiin etusijalle”, Sarkomaa arvio.

Hallitus on tänään päättänyt siirtää maakuntavaalit lokakuuhun 2018. Siirron taustalla on perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksiin. Lait esitetään tulevaksi voimaan vuoden 2020 alusta alkaen.

Sarkomaan mukaan oppositio on tehnyt väärän johtopäätöksen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaamista perustuslaillisista haasteista. Sarkomaa muistuttaa nykytilanteen eriarvoisuudesta ja toteaa uudistuksen etenevän määrätietoisesti välttämättömästä aikalisästä huolimatta. Uudistuksen kaatumisesta kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat.

”Eduskunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta ei jättänyt luokalle. Sanotaan tämä nyt vielä kerran selvästi. Sote-uudistus etenee eikä valinnanvapaus törmännyt perustuslakiin, vaan valinnanvapauden keskeiset periaatteet läpäisivät valiokunnan tiukan seulan. Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset on tehtävä huolella. Eduskunnan on saatava tehdyistä muutoksista kunnolliset vaikutusarviot. Kun maakuntavaalit eivät enää hengitä niskaan, voidaan keskittyä etsimään ongelmiin ratkaisuja ja tehdä laadukasta lainsäädäntöä”, Sarkomaa painottaa.

Uudistukseen valmistautuvaa kenttää ja henkilöstöä Sarkomaa kannustaa jatkamaan paikallista valmistelua. Henkilöstön mukana olo on yksi uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys. Lopuksi Sarkomaa heittää pallon opposition suuntaan.

”Nyt kun yhtiöittämisvelvollisuudesta on huolellisen arvioinnin jälkeen päätetty luopua ja uudistuksen kanssa on otettu aikalisä, niin oletan opposition viimein näyttävän valinnanvapaudelle estoitta vihreää valoa”, Sarkomaa aprikoi.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa 050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 4.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää hallitusta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) vahingollisiksi todetun pakkoalueellistamisen pysäyttämisestä. Tuore päätös vauhdittaa Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemista ja saamista Suomeen.

Vuosien selvitysten jälkeen saatiin puristettua päätös ja peruttua koko lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollinen alueellistamispäätös. Päätös oli välttämätön maamme lääkealan kehittymiselle ja lääketurvallisuudelle. Päätös mahdollistaa ja vauhdittaa EMA hakemuksen jättämisen.

"Ensin oli päätettävä oman lääkeviraston toiminnasta, jotta voidaan uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Aluepoliittinen nokkapokka oli viisasta jättää sivuun, kun kyseessä koko Suomen etu. Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin", iloitsee Sarkomaa.

Tänään tehty päätös pysäyttää alueellistamisen ja pian muuten alkaneet yt-neuvottelut. Päätös mahdollistaa sen, että Fimean toimintoja ohjaa tavoite toimia tuloksellisesti eikä aluepolitiikka estä järkeviä ratkaisuja.

Päätöksen myötä Fimean päätoimipaikkana säilyy Kuopio, mutta Fimea toimii myös jatkossa monitoimipaikkaisesti ja päättää virkojen sijoittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Fimealla säilyy toimipaikka Helsingissä. Myös viraston johto voi sijaita siellä, mikä palvelee viraston toimintaa. Päätös on myös tervetullut alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle.

”Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa iloitsee myös hallituksen päätöksestä perustaa neurokeskus Itä-Suomen yliopiston johdolla.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

Julkaistu

Perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Huomenna torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan ministeri Rehulan johdolla valmistellut sote-ja maakuntauudistuksen jatkoaskeleet.

Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä ja keskittää voimavarat niiden uudistamisen laadukkaaseen valmisteluun.

Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot. Vaikutusarviot ovat mittavassa uudistuksessa kaiken A ja O.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokousten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Terveysvakuutukset ovat valtaamassa sote-kenttää. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kela on eduskunnan alainen itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät valtuutetut, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Pidän tärkeänä arvioida Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena. On arvioitava, onko maailman ja muun lainsäädännön muuttuessa Kelaa koskeva lainsäädäntö ajan tasalla? Ja onko Kelan valvonta nykyisellään riittävää ja tarkoituksenmukaista? Ja onko Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteet Kelan nykyisiä ja tulevia tehtäviä ajatellen kohdallaan?

Arviointityötä on viisasta asettaa tekemään asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävä olisi laatia arvio ja sen pohjalta toimenpide-ehdotukset.

Kutsun kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelemaan Kelaa koskevan lainsäädännöstä ja Kelan asemasta sekä valvonnasta syysistuntokauden alussa.

Kela-lain uudistaminen on välttämätöntä monestakin syystä. Yhtenä kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Tämä on täysin vastoin sitä, miten valtion hallinnon ylimpien virkamiesten valinnasta on säädetty. Valtion ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. On vaikea nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat jatkossa valittaisiin toistaiseksi eli ns "eläkevirkoihin".

Toinen esimerkki on pykälä, joka tarkkaan määrittää mitkä tahot on oltava edustettuna Kelan hallituksessa. Kela-laki edellyttää, että Kelan hallituksessa on aina esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton edustaja. Kysymys kuuluu, vastaako pykälä uudistuneen Kelan tarpeita.

Nykyisin työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksut ovat enää vain 26 prosenttia ja valtion rahoitus on jo 68 prosenttia Kelan rahoituksesta. Tämä on syytä huomioida kela-lain ja valvonnan arvioinnissa. Kela maksoi etuuksia vuonna 2016 14 miljardia ja sen toimintamenot olivat 431 miljoonaa euroa.

Vien ehdotukseni arviointiryhmän asettamisesta Kelan valtuutettujen päätettäväksi. Selvää on, että Kelan henkilöstön näkemyksiä on arvioinnissa tarkkaan kuultava. Olemme Kela-valtuutettujen roolissa jo pyytäneet esityksen Kelan johdon näkemyksistä Kela-lain muutostarpeista syksyn ensimmäiseen valtuutettujen yleiskokoukseen.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on edelläkävijä tietojärjestelmien kehitystyössä. Tietojärjestelmiä voidaan kehittää niin, että ne palvelevat eri toimijoita maakunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan noin kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Perustuslakivaliokunta antoi kotiläksyt hallitukselle, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa.

Tämän viikon torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan hallituksen parhaillaan työstämän korjaussarjan elementit. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuus ja läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.

Sari Sarkomaa