Siirry sisältöön

TIEDOTE 10.3.2017

Julkaistavissa heti

Turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Euroopan lääkeviraston tavoittelussa.

He toteavat panneensa myönteisesti merkille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) myötämieliset lausunnot asiasta viime vuoden lopulla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on Euroopan unionin Lontoossa sijaitseva erillisvirasto, joka vastaa muun muassa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Ison-Britannian aloittaessa eroneuvottelut Euroopan unionin kanssa tulee lääkeviraston sijainti uudelleen arvioitavaksi. Monet EU:n jäsenmaat ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa viraston uudeksi sijainniksi.

"Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa," painottavat Saarikko ja Sarkomaa.

Lääkevirasto on kooltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja vahvistaisi kansallista lääkealan kehitystä.

"Viraston tavoittelu vahvistaisi Suomen asemaa ja tunnettuutta lääkekehityksen, lääketeollisuuden ja terveysteknologian vahvana maana. Suomessa on alaan kohdistuvaa suurta osaamista ja potentiaalia," toteavat Saarikko ja Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Annika Saarikko, p. 040 744 6770

kansanedustaja Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

 

 

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi.

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (FIMEA)  osalta.

Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse.

Euroopan lääkevirastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet muun muassa Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja Italia.

Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa.

Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Ennen kuin lähdemme vaikuttamaan Euroopan lääkeviraston sijaintiin on meidän kyettävä päättämään oman lääkevirastomme sijainnista siten, että sen toimintakyky ja kehittymismahdollisuudet ovat suotuisimmillaan.

Selvitystyöryhmä ja selvityshenkilö Osmo Soininvaara ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kummatkin esittivät perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sote-lakipaketti on tulos poikkeuksellisen pitkästä valmistelusta. Sote on usean hallituksen ja kaikkien puolueiden vuorovedoin lähes 20 vuotta yrittämä ja urakoima uudistus. Kaikki olemme yhtä mieltä, että uudistus on välttämätön.

Kansankunnan edun nimissä olisi nyt vastuullista yhdistää voimat ja viedä tämä vuosikausien yhteisurakoinnin tulos eduskunnassa yhteistyössä maaliin.

Soten palauttaminen lähtöruutuun ei ole kenenkään etu. Vähiten jonossa ilman palveluita odottavan ihmisen. Mutta ei myöskään yhdenkään puolueen etu. Kyse on koko politiikan uskottavuudesta.

Vaikeissa asioissa me suomessa olemme yhdistäneet voimamme. Nyt on sen paikka. Sote- uudistus tehdään palveluja tarvitseville ihmisille ja heidän etunsa on meidän kyettävä laittamaan etusijalle.

Seisova sote- vesi jäytää koko hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Sote-henkilöstökin on lopen uupunut vatvomiseen. Tekemättä ei voi enää jättää.

Malli ei varmastikaan täytä kaikkia 200 edustajan toiveita. Eikä se ole yhdenkään puolueen oma malli. Myönnän avoimesti, että vaikeaa on ollut hyväksyä kantokyvyltään eri mittaisten 18 maakunnan malli. Isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin.

Mieluiten olisin ottanut valinnanvapauslain eduskuntaan yhtä aikaa maakunta- ja sote-järjestämislain kanssa. Ymmärrän kuitenkin hallituksen aikataulun valmistella valinnanvapauslaki laajan kansalaiskeskustelun kautta kuntoon. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, että paketti on kokonaisuus ja kokonaisuutena eduskunnan on se arvioitava.

Pettymys oli myös se, etteivät pääkaupunkiseutu ja hallitus eivät löytäneet Metropolialueen sote- erillisratkaisua. Jokaisella meillä on lakipakettiin liittyviä kipeitä kohtia.

Kaikkiin kysymyksiin pureudumme valiokuntatyössä. Kaikki uudistuksen tavoitteita eteenpäin vievät korjausehdotukset-  oppositiosta yhtälailla- ovat enemmän kuin tervetulleita. Selvä on, että opposition tehtävä on esittää kritiikkiä. Sitä on tehtykin. Silti oppositiolla ei ole yhtenäistä mallia sotesta eikä todellista vaihtoehtoa.

Pelkästään palveluiden integraatiosta oppositio on täysin levällään. Rkp jättäisi vanhustenhuollon ja sosiaalipalvelut kuntiin. Vasemmisto sen sijaan katsoo integraatiota täysin järjestelmäkeskeisesti ajatellen, että integraatio tarkoittaa vain seiniä. Hallituksen sote-mallissa on ihmiselle sote-palveluiden integraatio ydin ja siinä tehdään megaloikka kokoamalla koko sote vahvan järjestäjän sateenvarjon alle. Integraatio on tiedon kulkua ja palveluiden räätälöimistä ihmiselle eikä niinkään seiniä.

Epäselväksi on jäänyt myös oppositiopuolueiden omat sote-mallit ja niiden todellinen toteuttamiskelpoisuus. Kukaan ei tunnut tietävän esimerkiksi mikä on tarkkaan ottaen sdpn aluekuntamalli ei edes keskeiset demarit itse.

Tämä kuvaa sote-uudistuksen vaikeutta.

On hyvä rehellisesti todeta, ettei ole olemassa täydellistä ideaali-sotea. Sellainen ei ehkä ole käsittelyssä olevakaan. Toivon todella, että oppositio myöntää, viimeistään paneuduttuaan sote-lakipakettiin- että hallituksen esitys on historiallinen harppaus eteenpäin ja luo oivat mahdollisuudet turvata yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat hyvinvointipalvelut- Ja että esityksen hyväksyminen on joka suomalaisen etu. Kysyn oppositiolta olettehan mukana yhteisrintamassa tekemässä uudistusta, ja repimisen sijaan rakentamassa.

Sote-järjestelmä ei tule koskaan valmiiksi. Kehittämistyötä on tehtävä jatkuvasti. Sote-uudistuksen seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä päätös. Havaittuja epäkohtia on korjattava aina välittömästi. Soten uudistaminen ei saa enää koskaan olla vuosikymmeniä urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Jatkuvaa ihmisen näkökulmasta tapahtuvaa uudistumista vauhdittaa lausunnolla oleva valinnanvapauslaki.

Vetoan oppositioon, että yrittäisitte voittaa vastenmielisyyden ihmisten osallisuuden lisäämiseen. Asiaan, joka on tavallista arkea muissa pohjoismaissa ja Euroopassa.

Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi. Siinä on hyvä tehdä yhteistyötä koko eduskunnan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

(Puheenvuoro 7.3.2017 lähetekeskustelussa)

Helsinkiläisten kansanedustajana teen työtä lukuisin tavoin rakkaan kotikaupunkini eteen ja painan kaasua helsinkiläisten parhaaksi tehtävässä asioissa. Kiitän kannustuksesta, kysymyksistä ja positiivisesta palautteesta liittyen lähestyviin kunnallisvaaleihin. Kyllä, olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumisen. Ehdokkaana näissä vaaleissa en ole.

Olen toiminut politiikassa monessa ja myös yhtä aikaa valtuutettuna ja kansanedustajana. Asioita on aina vain enemmän ja eduskuntatyö on entistäkin haastavampaa. Liian usein työssäni on jo nyt tilanne, että pitäisi eduskuntatyön takia olla useassa paikassa yhtä aikaa. Asioihin on ehdittävä paneutua. Politiikka ja Helsinki on täynnä asioita, joissa on innostavaa olla mukana, mutta kaikkea ei ehdi tekemään. Elämän ja politiikan viisaus on osata priorisoida.

Kaiken lisäksi edessä on mitä todennäköisemmin maakuntavaalit 2018. Vaaleissa valitaan päättäjät, jotka käytännössä toteuttavat työn alla olevan sote-uudistuksen. On oma kysymyksensä, mistä saadaan ehdokkaita, joilla asiaan on aikaa ja asiantuntemusta. Oma pohdintansa on myös se, että onko tarkoituksenmukaista, että samat henkilöt ovat ehdolla kunnissa, maakunnissa ja eduskunnassa? Olisiko viisasta, että vaalit olisivat jopa kaikki yhtä aikaa?

Puolivälitarkastuksessa työllisyys ykkösagendalle

On toivoa antavaa, että taloudessa on orastavaa valoa näkyvissä. Tosiasia kuitenkin on, että hallitusohjelman tavoitteita ei saavuteta ilman lisätoimia. Hallituksen on puolivälitarkistuksessa päätettävä tuntuvista lisätoimista yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja erityisesti me kokoomuslaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet työstämme ministeri Orpolle esityksiä puoliväliriiheen uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi ja kaiken työn kannattavaksi tekemiseksi. Olennaista on, että hallitus keskittyy olennaiseen ja unohtaa veneveron kaltaiset esitykset, joiden kokonaisvaikutus talouteen olisi ollut selvästi miinuksella.

Hallituksen on puoliväliriihessään saatava liikkeelle perhevapaauudistus, jonka vauhdittamiseksi olemme kokoomuksessa tehneet oman mallimme.

Helsinkiläisille hyvä sote-uudistus

Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia, joissa on pidettävä Helsingin puolta ja samalla vietävä ne onnistuneesti maaliin. Tekemättä ei voi jättää, kuten arvostettu tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on sanonut. Maakunta- ja sote-uudistus on yksi eduskuntakauden mittavimmista urakoista. Toimin kokoomuksen edustajana asiaa käsittelevässä sote-parlamentaarisessa työryhmässä, jossa työstämme viikoittain uudistusta eteenpäin. Tapaan aktiivisesti Helsingin kaupungin sote-toimijoita, jotta yhdessä saisimme näkemykset ministeri Rehulan johtamaan valmisteluun. Hallituksen on viisasta ymmärtää pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja asema.

Ammattiapteekin rooli uudessa sotessa?

Koska 100 vuotta täyttävän suomen tilanne on historiallisen haastava, työstämme uudistuksia hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistyönä. Viime viikolla nimettiin uusin työryhmä, jossa olen kokoomuksen edustaja, käsittelemään apteekkien toimintaa tulevaisuudessa.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat

Mielestäni Helsingin kokoomus on onnistunut ehdokas asetannassa ja meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa kunnallisvaalit ja pormestarivaali. Loistotulos edellyttää tietenkin kovaa työtä, mutta siinä kokoomuksen Helsingin järjestöväki on parhaimmillaan.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Kevään aikana vierailen mm. yrityksissä, kouluissa sekä sote-virastomme eri toimipisteissä. Olen mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tietenkin vaalitapahtumissa eri puolella Helsinkiä. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Hyvää kevättä toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä, sanovat kokoomuskansanedustajat mielipidekirjoituksessaan.

"Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava 
ympäröivän maailman
mukana."

Lukijalta. Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä.

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmäämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita hoidetaan yksinomaan kotona. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet. Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden.

Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon.

Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu äidille maksettavasta viiden viikon odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta.

Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen.

Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Espoo

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

Koulu ei saa olla pelkkää istumista ja paikallaan oloa. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista. Monipuolinen liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Liikunnan ja terveyden edistäminen on kansanedustajatyössäni ollut aina vahvasti mukana. Tämä siksi, että moni lapsi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Opetusministerikautenani käynnistin aktiivisen liikunnan lisäämisen kouluissa ja koulujen kerhotoiminnan vahvistamisen. Tavoitteeksi asetimme, että jokaisella lapsella olisi halutessaan mahdollisuus peruskoulun aikana yhteen harrastukseen.

Nykyistä hallitusta muodostettaessa kokoomuksen neuvottelujoukkueemme aloitteesta sovimme, että jokainen Suomen peruskoulu olisi liikkuva koulu. Tähän työhön suuntasimme koulujen tueksi 21 me lisämäärärahat vuosille 2016-2018.

Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien tänä vuonna jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Jokaisessa koulussamme on otettu käyttöön uudenlaisia aktiivista oppimista tukevia toimintatapoja. Tutkimusten mukaan liikkuminen koulupäivän aikana on yhteydessä oppimiseen ja hyvään koulumenestykseen.

Jokainen koulumme toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Kouluissa istutaan vähemmän. Perusidea on joustavoittaa koulupäivää ja sisällyttää liikkuminen osaksi koulujen arkea ja oppiaineiden kokonaisuutta. Esimerkiksi matematiikkaa voidaan opetella ulkona liikkumalla.

Käsitellessämme valtion talousarviota valtiovarainvaliokunnassa tuplasimme kuluvan vuoden koulujen kerhomäärärahat. Näin Helsingin kouluissa on mittava mahdollisuus lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tai muun tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa.

Liikkuva koulu –ohjelma ja koulujen kerhot ovat lisänneet lasten ja nuorten liikkumista ja monipuolista harrastamista koulupäivän lomassa merkittävällä tavalla. On ilahduttavaa, että vähän liikkuvia lapsia on saatu innostettua liikkumaan. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi.

Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat ripeää uudistamista.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kelan valtuutetut edellyttävät, että ripeät toimenpiteet jatkuvat, jotta lainmukaiseen tilanteeseen päästään mahdollisimman nopeasti.

Kelan valtuutetut pitivät 3.3. ylimääräisen yleiskokouksen perustoimeentulotuen tilanteen vuoksi. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi perjantaina, että perustoimeentulotuen käsittelyaika saadaan lainmukaiseksi huhtikuussa.

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan on näkynyt ruuhkana puhelinpalvelussa sekä Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien toimistoissa. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely kesti helmikuussa keskimäärin 7,9 työpäivää.

Kelan valtuutetut ovat jo aiemmissa kokouksissa edellyttäneet, että Kela ratkaisee perustoimeentulotuen hakemukset lakisääteisessä ajassa.

– Edellytämme, että Kela jatkaa toimia, joilla laissa määriteltyyn tilanteeseen päästään ripeästi. Lainmukaiseen tilanteeseen pitää päästä viipymättä. Samalla on huolehdittava, ettei muiden etuuksien käsittely ruuhkaudu. Kelan on myös tehtävä kaikkensa, jotta asiakaspalvelun ruuhkat saadaan loppumaan. Kelan valtuutetut seuraavat tilannetta tarkasti, sanoi Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Kelan valtuutetut toistivat kantansa, että Kelalle on turvattava riittävät resurssit, jotta lakisääteiseen käsittelyaikaan päästään, tarvittaessa lisäbudjetilla.


Ruuhkia ratkaistaan monin eri tavoin

Asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn ruuhkaa on purettu tekemällä ylitöitä, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita jatkamalla ja rekrytoimalla lisää henkilöstöä. Kelassa on myös sovittu uusista toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää erityisen kiireellisissä perustoimeentulotukeen liittyvissä tilanteissa. Asiakkaiden lääkkeiden ja ruoan saanti turvataan maksusitoumuksilla.

Kela on myös ollut yhteydessä kuntiin, jotta ne myöntäisivät ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, vaikka Kela ei olisi vielä tehnyt päätöstä perustoimeentulotuesta. Yhteistyötä kuntien kanssa hiotaan myös jatkossa.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 ***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi


Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Tiedote 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Arvoisa vastaanottaja,

Suomi 100 juhlavuosi näkyy monin tavoin myös eduskuntatyössä. Kokoomuksen ryhmässä teemme työtä sen eteen, että vuosi 2017 jää historiaan vuotena, jolloin Suomi aloitti uuden nousun.

Helsinkiläisten kansanedustajana teen työtä lukuisin tavoin rakkaan kotikaupunkiini eteen ja painan kaasua helsinkiläisten parhaaksi tehtävässä asioissa. Mottoni on: Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Kiitän kannustuksesta, kysymyksistä ja positiivisesta palautteesta liittyen lähestyviin kunnallisvaaleihin. Kyllä, olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumisen. Ehdokkaana näissä vaaleissa en ole.

Olen toiminut politiikassa monessa ja myös yhtä aikaa valtuutettuna ja kansanedustajana. Asioita on aina vain enemmän ja eduskuntatyö on entistäkin haastavampaa. Liian usein työssäni on jo nyt tilanne, että pitäisi eduskuntatyön takia olla useassa paikassa yhtä aikaa. Asioihin on ehdittävä paneutua. Politiikka ja Helsinki on täynnä asioita, joissa on innostavaa olla mukana, mutta kaikkea ei ehdi tekemään. Elämän ja politiikan viisaus on osata priorisoida.

Kaiken lisäksi edessä on mitä todennäköisemmin maakuntavaalit 2018. Vaaleissa valitaan päättäjät, jotka käytännössä toteuttavat työn alla olevan sote-uudistuksen. On oma kysymyksensä, mistä saadaan ehdokkaita, joilla asiaan on aikaa ja asiantuntemusta. Oma pohdintansa on myös se, että onko tarkoituksenmukaista, että samat henkilöt ovat ehdolla kunnissa, maakunnissa ja eduskunnassa? Olisiko viisasta, että vaalit olisivat jopa kaikki yhtä aikaa?

Tässä viestissä:

  • Puolivälitarkastuksessa työllisyys ykkösagendalle
  • Helsinkiläisille hyvä sote-uudistus
  • Ammattiapteekin rooli uudessa sotessa?
  • Eduskunta-avustajanani aloittaa Sina Nordman
  • Helsinki-kierrokseni jatkuvat

Puolivälitarkastuksessa työllisyys ykkösagendalle

On toivoa antavaa, että taloudessa on orastavaa valoa näkyvissä. Tosiasia kuitenkin on, että hallitusohjelman tavoitteita ei saavuteta ilman lisätoimia. Hallituksen on puolivälitarkistuksessa päätettävä tuntuvista lisätoimista yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja erityisesti me kokoomuslaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet työstämme ministeri Orpolle esityksiä puoliväliriiheen uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi ja kaiken työn kannattavaksi tekemiseksi. Olennaista on, että hallitus keskittyy olennaiseen ja unohtaa veneveron kaltaiset esitykset, joiden kokonaisvaikutus talouteen olisi ollut selvästi miinuksella.

Helsinkiläisille hyvä sote-uudistus

Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia, joissa on pidettävä Helsingin puolta ja samalla vietävä ne onnistuneesti maaliin. Tekemättä ei voi jättää, kuten arvostettu tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on sanonut. Maakunta- ja sote-uudistus on yksi eduskuntakauden mittavimmista urakoista. Toimin kokoomuksen edustajana asiaa käsittelevässä sote-parlamentaarisessa työryhmässä, jossa työstämme viikoittain uudistusta eteenpäin. Tapaan aktiivisesti Helsingin kaupungin sote-toimijoita, jotta yhdessä saisimme näkemykset ministeri Rehulan johtamaan valmisteluun. Hallituksen on viisasta ymmärtää pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja asema.

Ammattiapteekin rooli uudessa sotessa? 

Koska 100 vuotta täyttävän suomen tilanne on historiallisen haastava, työstämme uudistuksia hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistyönä. Viime viikolla nimettiin uusin työryhmä, jossa olen kokoomuksen edustaja, käsittelemään apteekkien toimintaa tulevaisuudessa.

Eduskunta-avustajanani aloittaa Sina Nordman

Eduskunta-avustajani Maria Mattila siirtyy uusiin haasteisiin. Lämpimät kiitokset Marialle, joka on antanut mittavan työpanoksen. Uutena avustajani aloittaa Sina Nordman.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat

Mielestäni Helsingin kokoomus on onnistunut ehdokas asetannassa ja meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa kunnallisvaalit ja pormestarivaali. Loistotulos edellyttää tietenkin kovaa työtä, mutta siinä kokoomuksen Helsingin järjestöväki on parhaimmillaan.

Viime lauantaina olimme helsinkiläisten tavattavissa ympäri Helsinkiä ja hyvä yhteishenki näkyi ja tuntui.

Sari Sarkomaa Kokoomusnaiset Helsinki

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Kevään aikana vierailen mm. yrityksissä, kouluissa sekä sote-virastomme eri toimipisteissä. Olen mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tietenkin vaalitapahtumissa eri puolella Helsinkiä. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Hyvää kevättä toivottaen

Sari Sarkomaa