Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Selkeästi Pohjoismaiden matalin kokonaishedelmällisyys haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden monella tapaa. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
Syntyvyydestä käytävä keskustelu osoittaa, ettei asiaan ole yksinkertaisia ratkaisuja. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Kyseessä oli ideologinen valinta, joka heikensi monen tahattomasti lapsettoman mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoiveensa.
Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoitojen maksuja. Osalla perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto on omiaan pidentämään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat. Hedelmöityshoitojen korvausten lakkauttaminen heikensi erityisesti 40 vuotta täyttäneiden naisten, joilla on peruste hedelmöityshoitoihin, mahdollisuuksia saada lapsi.
Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista erityisesti niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Se on mahdollista vain osalle lasta toivovista.
Monelle lapsesta haaveilevalle on lämpimästi tervetullut uutinen eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla Kela-korvaukset palautetaan käyttöön laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Aiemmin korvausprosentti oli noin 12,8. Nyt tehtävä korotus on tuntuva ja tärkeä tuki hoitoa tarvitseville.
Korvauksen palauttamisen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Se on monelle yksi aikuiselämän suurimmista suruista. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2022 noin 2570 lasta, mikä on 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä vauvoista.
On tärkeää yhtä lailla arvioida, tarjotaanko Suomessa tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan. Koko oppositio on raivoisasti kritisoinut ja vastustanut Kela-korvauksen kehittämistä.
Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Silloin selviää, onko vasemmistovihreiden puolueiden ideologinen vastenmielisyys Kela-korvausta kohtaan yhä suurempi kuin ymmärrys perheiden lapsitoiveille.
Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.
Viime eduskuntakauden alussa perustimme aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Ryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.
Tilaisuutemme tarjosi tärkeän foorumin ulkosuomalaisasioiden esiin nostamiselle ja heidän yhteytensä vahvistamiselle päättäjiin Suomessa.
Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä.
Ulkosuomalaisten yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuus sujuvaan paluumuuttoon ovat tärkeitä tavoitteita sisäministeriön hallinnoimassa ulkosuomalaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon vauhdittaminen on keskeisesti ystävyysryhmämme agendalla.
Hallitusohjelman mukaan paluumuuttoa helpotetaan esimerkiksi keventämällä suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja nopeuttamalla tutkintojen tunnustamisprosesseja.
Iloitsen, että esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta maamme lukioissa on vihdoin eduskunnan käsittelyssä.
Passien uusiminen on ollut iso huolenaihe monille. Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen biopassien myötä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön tinkimättä passien turvallisuudesta. Monessa EU-maassa passi on voimassa pidempään kuin meillä. On tervetullutta, että 10 vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden kesken toukokuussa. Kiritämme sitä, että päätös saadaan toteutettua ripeästi.
Ulkosuomalaiset tarvitsevat sujuvan tavan asioida Suomen viranomaisten kanssa. Kiritämme työn alla olevan digitaalisen henkilöllisyyden eli digilompakon valmistumista. Tämä parantaisi merkittävästi viranomaisasiointia etenkin niille, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä käytössään.
Kirjeäänestyksen mahdollistuminen vuosien vaikuttamisen jälkeen oli iso demokratialoikka, joka paransi ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin äänestää voi paikasta riippumatta kirjeellä, eikä esteenä ole enää pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Seuraavaksi on hiottavaa kirjeäänestyksessä vielä olevia haasteita.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla.
On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä.
Suomi-koulut ovat kouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on maailmalla noin 115, 30 maassa ja niissä opiskelee yli 3600 ulkosuomalaislasta ja -nuorta.
Suomi-koulut ovat olleet minulle sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään määrärahoja Suomi-kouluille hallituksen väristä riippumatta. Keskeinen tavoitteemme on Suomi- koulujen määrärahatason nostaminen pysyvästi, jotta ne voivat kehittää toimintaansa. Suomi-koulut palvelevat kiitettävästi suomalaisia perheitä, heidän lastensa ja nuortensa kielellistä ja kulttuurista kehitystä kansainvälisessä maailmassa. Yhtälailla on tärkeää huolehtia Etäkoulu Kulkurin määrärahoista. Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on lähes 50 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta.
Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Meidän tehtävämme Arkadianmäellä on varmistaa, että ulkosuomalaiset tuntevat yhteytensä Suomeen vahvana ja he saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta huolimatta.
Puhujina eduskunnan tilaisuudessa olivat myös Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri, ystävyysryhmämme varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen (SDP), lainsäädäntöasiantuntija Ami Kimanen (PS) ja kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) sekä Henrik Wickström (RKP). Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingissä saavutetusta budjettisovusta, joka jatkaa Helsingin linjaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.
– Erityisen tärkeä uusi lisäpanostus on lisätä oppikirjojen ja painettujen oppimateriaalien määrärahoja. Vanhemmilta ja oppilailta on kantautunut huolta oppimateriaaleista. Huoleen vastaaminen oli tärkeä tavoitteemme. On mainiota, että oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja muuhun painettuun oppimateriaaliin, Sarkomaa iloitsee.
– Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Koulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali.
Unesco on varoittanut teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.
– Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta 93 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Tämä oli Kokoomuksen keskeinen tavoite.
– Panostuksella turvataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden ja oppilaitosten perusrahoitus. Tavoitteena on, että kaupungin jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Vahvistamme yhdenvartaisuutta sekä mahdollistamme lisäpanostuksia muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden turvaaviin toimenpiteisiin, sanoo Sarkomaa.
– Lapset ja nuoret tarvitsevat opettajien sekä muiden aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.
– Oli mainiota, että pormestari Juhana Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita, Sarkomaa summaa.
Alkaneen lukuvuoden myötä on Helsingin kouluissa otettu käyttöön uusia toimia kännyköiden aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi. Koulujemme uudistettujen järjestyssääntöjen mukaan kännykän käyttö on kielletty, ellei opettaja toisin opasta. Toimintatapa on tervetullut ja välttämätön. Kännyköiden käyttö oppitunneilla heikentää keskittymistä, oppimistuloksia ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.
Peruskouluissamme on nyt myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta, jossa oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois kokon oppitunnin ajaksi.
Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan laitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.
Nykylainsäädännön mukaan opettaja saa kerätä oppilaalta puhelimen pois vasta, kun se häiritsee opetusta tai oppimista. Tämä tarkoittaa, että puhelimien käytöstä keskustellaan oppituntien aikana, jolloin opetus ja oppiminen keskeytyy tai häiriintyy. Tavoitteena onkin, että kännykkäparkit saataisiin laajasti käyttöön kouluissamme.
Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.
Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee säätää oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua. Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan.
Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan.
Korkean ruutuaika on iso riski aivoterveydelle, riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajadta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.
Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, lukeminen vähenee kun aika kuluu älylaitteen ruudulla.
Olemme Helsingissä asettaneet tavoitteeksi edistää yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.
Kännyköiden ohella huolta aiheuttavat nikotiinittomat sähkösavukkeet eli ”vapet”, joiden käyttö on yleistynyt huolestuttavasti myös kouluissa. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota sitten hengitetään. Nikotiinittomistakin nesteistä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Jo pelkän höyryn hengittäminen voi altistaa kasvavan lapsen monille keuhkosairauksille.
Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, on vapen käyttö huolestuttavasti lisääntynyt, jopa alakouluissa lapsilla koulupäivän aikana. Helsingin kouluissa keväällä 2024 tehty selvitys paljasti monissa kouluissa tupakkatuotteiden käytön siirtyneen sisätiloihin, erityisesti koulun vessoihin. Sisätiloissa havaittiin sekä sähkösavukkeiden että nikotiinipussien käyttöä. Selvitys osoitti, että vapejen käyttö on paljon luultua yleisempää. Joissakin kouluissa tilanne on johtanut vessojen käytön rajoituksiin.
Eduskunnassa onkin loppusuoralla käsittelyssä uusi tupakkalaki, joka kieltää vapejen hallussapidon alaikäisiltä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan. Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään nuorten altistumista haitallisille aineille ja varmistamaan oppimisympäristön turvallisuus. Koulut eivät voi yksin kantaa vastuuta lasten ja nuorten suojelemisesta.
Kodin ja koulun sekä viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin, terveyden ja koulun työrauhan turvaamiseksi.
Iloitsen, että voimme korjata pääministeri Marinin hallituksen käsittämättömän päätöksen lakkauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaus. Monelle lapsesta haaveilevalle korvauksen palautus ja merkittävä nosto 40 prosenttiin on lämpimästi tervetullut. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 %. Korotus on tuntuva.
Eduskunta on tänään aloittanut lakiesityksen käsittelyn. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä.
Haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Valtaosa yksityisistä klinikoista on asettanut yläikärajan hoitoihin osallistumiselle, vaikkei laki ikärajaa määrääkään. Yläikäraja vaihtelee jonkin verran klinikoittain, mutta on yleisesti naisten kohdalla 40–47 vuotta. Julkisella sektorilla yläikärajat olivat yksityistä sektoria matalammat, yleisesti 40 vuotta.
Olen saanut kysymyksiä siitä miksi Kela-korvauksia maksetaan vain sairauden perusteella. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korvataan tarpeelliset sairaanhoidon kustannukset. Sairausperuste on koko sairausvakuutusjärjestelmämme perusta ja sairausperuste korvauksen saamisen edellytyksenä pohjautuu siis järjestelmään pohjautuvan lakiin. Suurempi sairausvakuutuslain uudistaminen olisi viivästyttänyt hedelmöityshoitojen palautusta. Korvausten palauttaminen aiemman mallin mukaisesti oli toteutettavissa nopeasti. Ymmärrän varsin hyvin tämän sairausvakuutusjärjestelmämme tuoman rajauksen ongelmat, joihin ratkaisuja olisi jatkossa löydettävä.
Hoitoja annetaan julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisesti naisille, naispareille ja nais-miespareille. Naisen tulee olla alle 40-vuotias, kun hoitopäätöstä annetaan, paitsi jos aiemmin on tehty hoitoja ja ne ovat vielä kesken. Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.
Esimerkiksi HUS ilmoittaa sivuillaan, että IVF-hoitoon on sen suuren kysynnän vuoksi jonoa, jonotusaika vaihtelee 4 ja 6 kuukauden välillä. Ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoitoon ei ole jonoa, mutta joskus hoitoa ei päästä aloittamaan heti vastaanottokäyntien ruuhkautumisen vuoksi. Lahjasukusoluhoitojen jonotusaika vaihtelee sukusolujen saatavuuden mukaan.
On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.
Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan.
Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.
Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Myös lapsia syntyy koeputkihedelmöitysten avulla suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa. Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta.
Ylioppilastutkintoon lisätään taito- ja taideaineen koe, jonka voi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää uudistusta tervetulleena edistysaskeleena. Ensimmäiset taito- ja taideaineen kokeet olisi mahdollista järjestää vuonna 2029.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Tämä on pitkään odotettu muutos” kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo.
Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista.
"Uudistus vastaa myös huoleen taideaineiden aseman heikkenemisestä lukion muihin aineisiin verrattuna. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon tarjoaa mahdollisuuden kehittää lukio-opetusta näiden aineiden osalta. Myös kiinnostus aineita kohtaan varmastikin kasvaa" Sarkomaa toteaa.
Muutos voi Sarkomaan mukaan osaltaan helpottaa taito- ja taideaineisiin suuntautuneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Jatkossa taito- ja taideaineiden opinnot tunnistettaisiin yhtä lailla muun lukiossa hankitun osaamisen rinnalla.
”Ennen kaikkea uudistus selkeyttää taito- ja taideaineiden asemaa osana yleissivistävää lukiokoulutusta. On hyvä, että olemme vihdoin saaneet lakiesityksen käsiteltäväksi eduskuntaan” Sarkomaa lisää.
Sarkomaan mukaan yksi uudistuksesta hyötyvä tärkeä joukko ovat taito- ja taideainein painotetuissa lukioissa tai lukiolinjoilla opiskelevat nuoret, joilla lukujärjestys täyttyy valitun painotusaineen opinnoista.
”Nuoret saavat taito- ja taideaineiden kokeella aivan uudenlaista arvostusta osaamisestaan” Sarkomaa sanoo.
Toteutuessaan esitys voisi parantaa myös pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa. Taito- ja taideaineiden koe voi lisätä opiskelijoiden halukkuutta valita lukujärjestyksiinsä muutakin kuin ne aineet, jotka ylioppilastutkinnon kokeeseen ovat perinteisesti kuuluneet.
”Jatkossa olisi tärkeää huomioida taito- ja taideaineiden koesuoritus myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa” Sarkomaa päättää.
Sähköpotkulautojen tuomat ongelmat kotikaupungissamme liikkuville eivät ole laantuneet. Monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä ympäriinsä keskelle kulkureittejä holtittomasti hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja.
Alle 16-vuotiaiden vakavat sähköpotkulautaonnettomuudet ovat lisääntyneet. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän. Kaksi lasta on menettänyt henkensä. Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää onnettomuusriskiä.
Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.
Esityksessä on 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Promillerajaa on odotettu pitkään. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.
Lakiesityksen mukaan sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi kaupungin lupaa. Kaupunki voisi jatkossa lupaehdoissa säädellä potkulautojen lukumäärää, pysäköintiä, käytön ajankohtia sekä paikkoja, nopeuksia ja käyttäjien ikärajoja.
Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat huonohkosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla ei saa kuljettaa matkustajia.
Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – tunnettaisiin ja niitä noudatettaisiin. Siinä kodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla aikuisilla tehtävää tavoitellessamme Helsinkiä, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden talousarvioesitystä. Budjetin käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn päätyöni.
Suomen julkisen talouden tilanne on haastava. Olemme reagoineet tilanteeseen kuuden miljardin euron sopeutusohjelmalla, johon lisättiin vielä kolme miljardia synkentyneen taloustilanteen vuoksi. Tavoitteemme on vakauttaa velkasuhde ja varmistaa, että Suomi pystyy jatkossakin rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Ensi vuoden budjetissa tärkeintä on kasvutoimet, joilla vahditamme talouden pyöriä. Vaikka edessä on paljon haasteita, voimme nähdä jo valonpilkahduksia taloudessa. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle tuntuvampaa talouskasvua, ja toimet työllisyyden parantamiseksi alkavat tuottaa tulosta.
Iloitsen hallitusneuvotteluissa sopimastamme perusopetuksen vahvistamisen etenemisestä. Perusopetukseen suunnataan lisää 200 miljoonaa euroa eduskuntakauden aikana. Reistaileva oppimisen tuki uudistetaan vihdoin. Perusopetuksen tuntimäärä lisätään perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Helsingin kouluverkon sopimuskoulujen määrärahat nostetaan samalle tasolle muiden peruskoulujen kanssa.
Olen kaikin tavoin kirittänyt hallitusohjelman mukaista lainsäädäntömuutosta, jolla älylaitteiden käyttö koulussa laitetaan kuriin. Lakimuutoksia tarvitaan, koska kännykän luovuttaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Opettajille on annettava vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana. Opetusministerin olisi pitänyt asiassa toimia nopeammin.
THL:n tuore tutkimus kertoi karua kieltä. Nuorten liiallinen netin sekä etenkin sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. Tämän yhteys mielenterveyden ongelmiin ja opiskeluun haasteisiin on ilmeinen.
Tervetuloa tapaamaan
To 3.10 klo 18 Munkinseudun Kokoomuksen jäseniltaan ravintola Ukko-Munkkiin (Laajalahdentie 19, Helsinki). Poliittisessa katsauksessa kerron Munkinseudulla puhututtavista liikenneasioista, terveyspalveluista sekä muista politiikan ajankohtaisista asioista.
Su 6.10. klo 12–12.45 Silakkamarkkinoille kokoomuksen ständille.
To 17.10. klo 17.15 Sarin vartti Facebook-livessä. Arkadianmäeltä politiikan ajankohtaisia kuulumisia eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani (www.facebook.com/sarkomaasari). Voit lähettää kysymyksiä etukäteen sähköpostitse.
Ke 23.10. klo 17 kuulemaan ajankohtaiskatsaukseni helsinkiläisten sote-palveluista Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n tilaisuudessa Bottan Topelius -kabinetissa (os. Töölönkatu 3 A, 3. krs, Helsinki). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helsinginkokoomuksennaiset.fi/2024/08/10/syksyn-sote-ilta-2/
Ke 30.10. klo 17.15 AfterWalk kävellään taas. Kokoonnumme tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edustalle (Arkadiankatu 3).
Tässä kirjeessä
Sote-tutkimusmäärärahat kääntyvät vihdoin kasvuun
Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteriote on tarkistettava
Norppakuolemat pitää estää – suojelutoimia vahvistettava
Eutanasialainsäädäntö tarvitaan
Helsingin sopimuskoulujen rahoituksen valuvika korjataan
Opettajille vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana
Hyviä uutisia yrittäjille – Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisuun tulossa lainsäädäntömuutoksia
Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla
Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietettiin 23.–29.9.2024
Roosa nauha 2024
Sote-tutkimusmäärärahat kääntyvät vihdoin kasvuun
Iloitsen. Ensi vuoden budjetissa sote-tutkimuksen määrärahoissa on vihdoin käänne kasvuun. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Pääministeri Orpon hallitusohjelman neuvotteluissa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveysalalla on valtava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia, joka vahvistaa kansantaloutta ja suomalaisten terveyttä sekä hyvinvointia.
Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteriote on tarkistettava
Jätin toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista.
Koti on paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa ilman naapurin tupakansavua. Nykyinen tupakkalaki suojaa tupakansavulta julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, mutta ei kotona. Tällä hetkellä tupakointikiellon hakeminen esimerkiksi parvekkeelle vaatii kankean ja kalliin prosessin, johon harva taloyhtiö on lähtenyt. On kohtuutonta, että monet ovat pakotettuja kärsimään vastoin tahtoaan tupakansavusta omassa kodissaan.
On tervetullut uutinen, että hallituspuolueiden työryhmä on sopinut tupakointikiellon määräämisestä poistettavan edellytyksen kunnan päätöksestä ja kuulemisesta. Näin taloyhtiön yhtiökokous voisi ketterämmin enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Tupakkalain muutosesitys on tärkeä saada ripeästi eduskuntaan.
Norppakuolemat pitää estää – suojelutoimia vahvistettava
Kannustamme kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin kanssa hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi. Jätimme asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 314/2024 vp).
Syyskuun alkuun mennessä Metsähallituksen tietoon oli tullut kaikkiaan jo 36 kuollutta saimaannorppaa, joista 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta.
Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttavat jo nyt saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Kuuttikuolemien välttäminen edellyttäisi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia.
Eduskuntaa saapuneessa kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta päättäisi antaa hallituksen tehtäväksi eutanasiaa koskeva lainsäädännön valmistelun.
Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella ovat ajatukseni muuttuneet.
Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta palliatiivisesta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta etenevää sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.
Helsingin sopimuskoulujen rahoituksen valuvika korjataan
Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimme, että jatkossa yksityisten koulujen, kuten Helsingin sopimuskoulujen rahoitus nostetaan samalle tasolle kuin muiden peruskoulujen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Munkkiniemen ja Töölön yhteiskoulun rahoitus kohenee. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.
Opettajille vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana
Kännykkäparkit ovat arkipäivää mm. Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kännykkäparkit ovat parantaneet oppimistuloksia ja oppilaiden hyvinvointia. Unesco suosittelee valtioita säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.
Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle.
Opetusministeriön on syytä kiriä valmistellessaan hallitusneuvotteluissa sopimaamme lakiesitystä, jonka avulla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.
Hyviä uutisia yrittäjille – Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisuun tulossa lainsäädäntömuutoksia
Olen yhteistyössä sote-alan yrittäjien kanssa esittänyt ratkaisuja Soteri-rekisterin ruuhkautumiseen. Yrittäjiltä vaaditun rekisteröitymisen ruuhkautuminen on estänyt ammatinharjoittamista ja aiheuttaa tulonmenetyksistä. On suuri helpotus, että ministeri Juuson johdolla on käynnistetty pikaiset lainsäädäntötoimet ruuhkautuneen Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisemiseksi.
Voit lukea enemmän asiasta ja yrittäjien kanssa yhdessä valmistelluista ratkaisuehdotuksista kannanotostani: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=12572
Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla
Lakiesitys tyttöjen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on eduskunnan käsittelyssä. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. Oli suuri pettymys, että asia ei edennyt viime hallituskaudella. Nyt asia vihdoin etenee.
Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietettiin 23.–29.9.2024
Mainio Mikaela & Thomas -ohjelman uusin jakso on katsottavissa: https://areena.yle.fi/1-67093530. Olin mukana keskustelemassa eduskunnan viittomakielen verkoston ajankohtaisista asioista.
Roosa nauha 2024
Tutkimus tuo toivoa. Tämän vuoden Roosa nauha -keräys alkoi Musiikkitalossa perinteisellä lanseeraustilaisuudella pinkeissä tunnelmissa. Vuoden 2024 Roosanauhan suunnittelija on Vesterinen Yhtyeineen.
Minulla on ollut ilo olla vuosia Syöpäsäätiön hallituksen jäsen. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys on maamme suurin keräys syövän voittamiseksi. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattuja maksuttomia tuki- ja neuvontapalveluita. Jokainen estetty syöpäkuolema on tutkimuksen ansiota.
Tämän vuoden Roosa nauha -keräys alkoi Musiikkitalossa perinteisellä lanseeraustilaisuudella pinkeissä tunnelmissa.Keltaiset budjettikirjat ovat varma syksyn merkki Arkadianmäellä.
Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee siitä, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoissa on pitkään odotettu käänne kasvuun.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Pääministeri Orpon hallitusohjelmasta neuvotellessa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sote-alojen tutkimus, yliopistosairaaloiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä ihmisten saaman hoidon laadun parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveysalojen tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoitusta. Tarkoitus on jatkossa mahdollistaa Business Finlandin rahoitus myös hyvinvointialueille yliopistosairaaloiden pitkäjänteiseen, yksityisiä T&K-investointeja vivuttavaan yhteistyöhön yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
”Suomen akatemian korotettua tutkimusvaltuutta esitetään suunnattavaksi pysyvästi 10 miljoonaa euroa kliiniseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hyvinvointialueiden T&K-toimintaan tuottavuuden parantamiseen suunnataan 8 miljoonan euron valtuus. Yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja esitetään nostettavaksi 40 miljoonaan euroon. Hoitotyön tutkimuksen rahoitukseen suunnataan 720 000 euroa”, Sarkomaa luettelee.
Suomessa on parlamentaarinen sopu nostaa julkiset T&K-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus tekee vuosittain esityksen määrärahojen kohdentamisesta. Sarkomaa ehdottaa, että T&K-toiminnan vielä jäljellä olevaa lisärahoitusta vuosina 2026 ja 2027 kohdennettaisiin vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.
”Terveysalassa on valtavasti hyödyttämätöntä potentiaalia vahvistaa kansantaloutta ja ihmisten terveyttä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Rahan lisäksi tiedon hyödyntämistä on helpotettava. Tutkimusta jarruttavan toisiolain ongelmien korjaaminen on nyt onneksi aloitettu. Tavoite on ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa tieteellisesti” Sarkomaa sanoo.
”Hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat vauhdilla, väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Tulevana vuosikymmenenä kolmannes sote-henkilöstöstä eläköityy. Nykyisellä toimintamallilla eivät riitä rahat eivätkä henkilöstö. Asioita on tehtävä uudella tavalla. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen on elintärkeää. Tässä työssä tutkimuksella ja T&K- toiminnalla on tärkeä rooli”, Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaaon jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 45/2024 vp), jossa esitetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen velvoittavuuden laajentamista.
Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista, mikä ei Sarkomaan mukaan riittävästi turvaa lasten oikeuksia.
"Yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ovat lasten turvallisuus ja koskemattomuus. Ne vaativat erityistä suojelua kaikissa tilanteissa", Sarkomaa korostaa.
Aloitteessa nostetaan esiin myös tarve mahdollistaa rikosrekisteriotteen pyytäminen ennakoivasti ennen palvelussuhteesta sopimista. Tämä olisi tärkeää tilanteissa, joissa sijainen tarvitaan nopeasti, kuten silloin, kun vakituinen työntekijä sairastuu.
"Nykyisen lain mukaan rikosrekisteriote voidaan pyytää vasta valituilta työntekijöiltä. Ennakolta pyydetty rikosrekisteriote toisi sujuvuutta ja turvallisuutta sijaisjärjestelyihin", Sarkomaa toteaa.
Lisäksi aloitteessa esitetään pohdittavaksi, että velvoittavuuden tiukentamisen myötä työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa rikosrekisteriotteen vaatimuksesta tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos sijaisen palkkaaminen on välttämätöntä lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi, mutta rikosrekisteriotteen saaminen viivästyy, työntekijä voisi aloittaa työnsä välittömästi. Tällaisissa tapauksissa ote olisi toimitettava jälkikäteen mahdollisimman pian. Aloitteen tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa rikosrekisteri tulee tarkistettua.
”Aloitteen tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä rikostaustan selvittämisessä. Tavoite on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa”, Sarkomaa päättää.
