Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 1.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: hoitajaksi ei kelpaa kuka tahansa - kansalliset soveltuvuuskokeet alalle

Kansanedustaja, terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan koulutukseen kehitetään kansalliset ja yhteismitalliset soveltuvuuskokeet. Sosiaali- ja terveysalan (2.aste ja AMK) opiskelijavalinnoissa tulee kiinnittää huomiota alan ammatinharjoittamisen edellytyksiin.

Sarkomaa vetoaa, että pitkään esillä olleeseen epäkohtaan on saatava kunnollinen korjausliike. Sarkomaa toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ottaisi asiasta kopin. JHL, OAJ, SuPer ja Tehy ovat luovuttaneet ministerille vetoomuksen, jossa vaaditaan, että ammatillisen koulutuksen reformin ja sote-uudistuksen yhteydessä säädetään SORA-opintoihin pakolliset soveltuvuuskokeet.

Opetushallitus voisi vastata uusien, näyttöön perustuvien, nykyteknologiaa hyödyntävien soveltuvuustestien kehittämisestä.

- Sosiaali- ja terveysalalla potilas- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa korkealaatuisia palveluita, sillä niissä ollaan välittömässä vastuussa ihmisen terveydestä ja turvallisuudesta. Alalle hakeutuvien soveltuvuus tulee siksi arvioida ja testata jo ennen opintojen alkamista, sanoo Sarkomaa.

Valviraan tulleet valvontailmoitukset terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja päätökset ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta tai kieltämisestä ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Esimerkiksi joka vuosi lähihoitajaksi opiskelevista 2000 keskeyttää opintonsa.

Koulutuksen järjestäjien käytössä olevat keinot (ns. SORA-lainsäädäntö) puuttua soveltumattomuuteen ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja järjestelmä raskaaksi. Sarkomaasta on tärkeää, että kynnystä arvioida opiskelijan soveltuvuutta alalle madalletaan ja keinoja puuttua myös opintojen aikana esille tulevaan soveltumattomuuteen lisätään. Liitot esittävät nykyistä matalampaa kynnystä myös päihdeseulan käyttöönotolle.

Sarkomaa kirittää ministeriä arvioimaan nykyisen SORA-lainsäädännön ja tuomaan uudistetun lain eduskunnan käsittelyyn.

SORA-tutkinnoiksi kutsutaan valtioneuvoston asetuksissa (811/1998, 16 §; 812/1998, 8 §) määriteltyjä ammatillisia perustutkintoja sekä tiettyjä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia säännöksiä. Myös tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset koskevat edellä mainituissa asetuksissa määritettyjä tutkintoja.

Sarkomaa jätti 31.1.2017 kirjallisen kysymyksen opiskelijoiden valtakunnallisista ja yhteismitallisista soveltuvuuskokeista SORA-tutkinnoissa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 31.1.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Avoimuus ydinedellytys valinnanvapaudelle

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää juuri lausunnoille lähtenyttä valinnanvapauslakia hyvänä askeleena eteenpäin. Valinnanvapaus on tärkeä uudistus oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen hoidon takaamiseksi sekä palvelujen laadun kehittymiseksi. Sarkomaa korostaa, että lain ollessa lausunnoilla on erityisesti arvioitava, toteutuuko laissa riittävästi Kokoomuksen vaatima avoimuus ja läpinäkyvyys.

”Jotta ihminen voi valita palveluja, tarvitaan tietoa. Palvelujen laadun ja kustannusten on oltava avoimesti tiedossa. Lisäksi yritysten yhteiskunnallisen vastuun on oltava avointa. Valinnanvapaus voi toteutua vain avoimilla korteilla”, toteaa edustaja Sarkomaa.

Laki velvoittaisi valinnanvapauslain mukaisia palveluja tuottavat julkiset tahot, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat julkistamaan mm. tilinpäätöstiedot, verotustiedot mukaan lukien verotuspaikkaa koskevat tiedot sekä tietoja tuottajan yhteiskuntavastuun toimintaperiaatteita ja toteutumista koskevat tiedot.

”Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet kuin veronmaksajat”, summaa Sarkomaa.

Avoimet tiedot vauhdittavat palvelujen kehittämistä monin tavoin. Ihmisten valinnanvapaus voi toimia oikein vain silloin, kun voimme oikeasti arvioida ja vertailla eri palveluntuottajia. Tähän mennessä näin laajaan avoimuuteen ei ole pystytty. Tiedot tuottajien taloudesta, veroista sekä esimerkiksi osaamisesta ja osallistumisesta koulutustoimintaan parantavat ihmisten luottamusta palveluihin.

”Valinnanvapauslaissa säännöt tulevat olemaan samat kaikille, se antaa edellytykset reiluun toiminnan vahvan julkisen kontrollin alla”, päättää Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo laajaa osallistumista ja rakentavia kehittämisehdotuksia valinnanvapausmallin lakiehdotukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 511 3033

Julkaistu

Tiedote 28.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Uudistetut kouluruokasuositukset käytäntöön joka kunnassa

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kehuu uusia kouluruokasuosituksia ja haastaa kaikki kunnat, kuntapäättäjät ja koulut ottamaan päivitetyt kouluruokasuositukset toteutukseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema Syödään ja opitaan yhdessä -suositukset tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin.

”Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota ja investointia saa etsiä. Se on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. ”, korostaa Sarkomaa.

Kouluruokailu on osa oppimista ja tärkeä väline koulun ja kodin yhteistyössä. Terveelliset ruokailutavat ja -tottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria.  Suomalaista vuonna 1948 luotua maksutonta kouluruokailua kannattaa Suomen vaalia. Kouluruoka on tärkeä osa ruokakulttuuriamme.

"Pidän erittäin hyvänä suuntana, että kouluruokailussa huomioidaan jatkossa paremmin, miten lapset syövät. Ruokakasvatus on kodin ja koulun yhteinen asia”, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa on huolissaan niiden lasten suuresta osuudesta, jotka eivät osallistu kouluruokailuun. Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta, sillä vain syödyllä kouluruualla saavutetaan positiiviset vaikutukset.

”Otetaan yhteiseksi missioksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.  Kouluruokailu on oltava yhteinen kiireetön hetki. Haastan kaikki koulut panostamaan kouluruokailuun ja ottamaan suositukset omikseen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Julkaistu

Tiedote 19.1.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Fimean alueellistamisen haitat selvillä – päätös korjattava viipymättä

Valtionhallinnon alueellistamisen vaikutuksia ja kustannuksia on selvittäneet ja arvioineet useat tahot selvin tuloksin. Tänään selvityshenkilö Soininvaara luovutti ministeri Mattilalle raportin siitä, miten ministeriön hallinnonalan laitokset tukisivat paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Soininvaara on edellisen selvitysryhmän kanssa samoilla linjoilla siitä, että Fimean päätoimipaikan tulee olla Helsinki.

”Fimean toimintaa on vatvottu jo vuosikausia täysin syyttä. Pitäisi olla viimeistään tässä vaiheessa kaikille selvää, että virheellinen päätös alueellistamisesta on peruttava ja annettava Fimealle mahdollisuus toimia parhaimmillaan. Selvitysten mukaan tämä toteutuu vain, jos sen päätoimipaikka on Helsinki”, summaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Fimean toiminnan, osaamisen ja valtion ulkopuolisen rahoituksen on arvioitu vaarantuvan mahdollisen siirron ja sen todennäköisesti edellyttämien irtisanomisien seurauksena. Noin 90% Fimean rahoituksesta tulee ulkomaisilta toimijoilta, joiden luottamus Fimeaan on aivan välttämätöntä. Fimean korkeanosaamisen henkilökunta ei ole ollut halukas muuttamaan viraston perässä. Hallinnon alueellistaminen joudutaan maksamaan pitkä penni sen hyötyihin nähden, haitoista nyt puhumattakaan.

”Emme voi riskeerata lääkealan keskeisen viranomaisen toiminnan ja osaamisen heikentymistä vain aluepoliittisin perustein”, toteaa Sarkomaa.

Fimean toiminnan alueellistamisen haitallisuuden totesi jo vuosi sitten työryhmän raportti. Nyt tulokset ovat toistamiseen tismalleen samat. Fimeaa on roikotettu epävarmuudessa kestämättömän kauan. Päättäjien tehtävä on turvata Fimean toimintakyky.

”Soininvaara on tehnyt ansiokkaan selvityksen kokonaisuudessaan, johon on nyt paneuduttava. Selvitysten puutteeseen ei voi ainakaan Fimean osalta vedota, joten on päätösten aika”.

Sarkomaa vetoaa ministeriin, että päätökset tehtäisiin viipymättä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50113033

Julkaistu

Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.

Työ on kaupunkimme keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää työpaikkoja. Turhat kiellot ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.

Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa kohtelua yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.

On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläiselle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.

Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin tekemällä uudistaa ilman lainmuutosta tai lisärahaa. Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien työtä. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on oltava lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.

Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että eri kaupunginosien ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa kaupunkilaisten äänen kuulumista.

Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä 26.11.2016.

Julkaistu

Tiedote 5.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: varhaiskasvatuksen laatu selvitettävä

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa selvityshenkilön tai –ryhmän asettamista arvioimaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaistilaa ja -laatua.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön olisi hyvä pyytää selvityksen lisäksi myös ehdotukset päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi sekä ministeri Kiurun kaudella torsoksi jääneen varhaiskasvatuslain uudistamisen loppuun viemiseksi, sanoo Sarkomaa.

- Suomeen tarvitaan varhaiskasvatuksen visio aikataulutuksineen. Tämä jos joku sopii maamme 100 vuotisjuhlavuoden teoksi, jatkaa Sarkomaa.

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Sarkomaan mielestä on syytä arvioida, miten tämä toteutuu eri puolella maata. Arvioinnissa on huomioitava, miten päiväkotien henkilöstön koulutus ja asiantuntemus tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi ja miten lapsiryhmät tulee rakentaa, jotta toteutuisi sekä pedagoginen varhaiskasvatus että laadukas päivähoito. Myös päiväkotien tiloja ja ulkoilualueiden tilaa tulisi arvioida niin, että ne mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan. Sarkomaa korostaa erityisesti lapsen oikeutta leikkiin ja liikuntaan.

- Varhaiskasvatuslain on arvioitava myös varhaiskasvatuksen johtamista, sillä johtaja rooli päiväkodin pedagogisen toiminnan kehittäjänä ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä on keskeinen. Hyvinvoivassa työyhteisössä tehdään motivoitunutta ja tavoitteellista työtä lapsen parhaaksi, sanoo Sarkomaa.

Osallistumisastetta varhaiskasvatukseen on lisättävä. Suomessa 3-5 –vuotiaiden osallistumisaste on OECD maiden keskitason alapuolella. Varhaiskasvatuksen merkitys mm. maahanmuuttajataustaisten lasten kielen opetukselle on merkittävä. Varhaiskasvatuksen vaikutuksesta lapsen hyvälle elämälle on paljon tutkimustietoa, jotka puoltavat varhaiskasvatukseen osallistumista. Laadukas varhaiskasvatus on kullanarvoinen sijoitus sata vuotta täyttävältä osaamiseen ja koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoon uskovalta Suomelta.

- Selvityshenkilö tai -ryhmä voisi myös arvioida sitä, miten taataan kaikille lapsille todellinen mahdollisuus osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa alleviivaa, että tämän vuoden valtion talousarviota koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Professori Mats Brommelsin puheenvuorossaan esittämään toiveeseen (Viesti 14.12.2016), ettei sote koskaan valmistuisi, on helppo yhtyä.  Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ei pitäisi olla usean eri hallituksen voimin urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Uudistumisen pitää olla jatkuvaa ja sen on tapahduttava ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmälähtöisesti.

Siksi ennen joulua syntynyt ja lausunnolle lähtevä valinnanvapauslaki on koko sote-uudistuksen paras osa. Tasa-arvoinen mahdollisuus valita rahapussin paksuudesta riippumatta on uudistumisen vahvin käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut moottori, joka pitää uudistumisen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa parempia ja kustannustehokkaita palveluja.  Uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Hallituspuolueiden yhteisvoimin synnytetty valinnanvapausmallia on valmisteltu erityisesti vahvistamaan tasa-arvoista hoitoon pääsyä, peruspalveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Jonot tulevat kalliiksi, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen hoito ovat aina edullisinta.

On sanottava, että olen tyytyväinen työvoittoon siitä, että ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012 esittämäni raha seuraa ihmistä- malli on toteutumassa (HS 16.6.2012). Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi Suomen mallissa myös erilaisia mahdollisuuksia valita.

Jatkossa ihmiset voivat valita sote-asemansa, joka voi olla maakunnan, yrityksen tai järjestön ylläpitämä. Sote- keskusten on täytettävä julkisen vallan asettamat laatu ja muut kriteerit. Asiakasmaksut ja siten palvelun hinta on sama riippumatta palvelun tuottajasta.

Lisäksi käyttöön tulee uusia "valinnavapausvälineitä". Palveluseteliä muistuttavat maksu -ja asiakassetelit mahdollistavat valintojen tekemisen ihmisen hoito- ja hoivaketjujen eri vaiheissa. Käyttöön otetaan myös henkilökohtainen budjetti. Se vahvistaa erityisesti vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin ihmisen oman elämän näköiseksi.

Uudistuksessa säilyy nykyinen mahdollisuus valita julkinen terveyskeskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä. Uudistuksen tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Valinnanvapauslinjauksissa toteutuu mainiosti kokoomuksen valinnanvapausteesit. Esimerkiksi se, että suun terveydenhuolto on olennainen osa uudistusta. Ja se, että vihdoin Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulu opiskelijoita.

Alkavalta lausuntokierrokselta odotan kehittämisedotuksia. Monopoleja tai oligopoleja ei saa päästää syntymään. Pienten yritysten ja ammatinharjoittajien yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ovat uudistuksen peruskivi ja tämän varmistamiseksi on vielä urakkaa. Toinen keskeinen onnistumisen edellytys on moniammatillisuus ja se, että koko koulutetun sote-henkilöstön osaaminen hyödynnetään ja työnjakoa vauhditetaan.

Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta. Valinnanvapausmalli rahoitusratkaisuineen vaatii viimeistelyä varten vedenpitävän vaikutusarvioinnin.

Sotea ei saada kerralla kohdalleen vaan kehittämistyötä on jatkettava tavoitteellisesti. Valinnanvapauslain ja koko sote-uudistuksen vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös.

Onnea ja iloa uudelle vuodelle 2017!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Sote-parlamentaarisen työryhmän jäsen

 

Kirjoitus jukaistiin Verkkouutisten V-blogissa 1.1.2017.

Julkaistu

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet.

LÄÄKÄRI Pertti Mustajoki nosti osuvasti esille (HS Aamu 26.12.) sen, että lapsia on suojeltava lihomiselta.

Kirjoituksen eduskuntaosio kaipaa kuitenkin täsmentämistä. Eduskunta ei kuopannut ­tavoitetta terveysperusteisesta valmisteverosta, mikä mah­dollistaisi esimerkiksi sokeri­pitoisten tuotteiden verottamisen.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisen taustalla on se, että veron on arvioitu ­nykymuodossaan olevan EU:n valtiontukisäädösten vastainen. Eduskuntakäsittelyssä on ­vahvasti nostettu esille tavoite, että tilalle säädettäisiin laajempi terveysperusteinen valmistevero.

Eduskunnan hyväksymän valtiovarainvaliokunnan makeis­veromietinnön mukaan hallituksen on tuotava terveysperusteista haittaverotusta koskeva selvitystyö eduskunnan käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut, että terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittäminen tulisi aloittaa pikaisesti.

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava.

Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä. Esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Nuorten liiallinen energiansaanti muun muassa erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Joulukuussa tuli voimaan ­pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, ­kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus.

Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravinto­ainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ­ravintoaineen määrän kasvaessa.

Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Helsinki
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 3.1.2017.

 

Julkaistu

Tiedote 22.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Ilman tutkimusta ei ole hyvää terveydenhuoltoa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti ovat erittäin tyytyväisiä Eduskunnan lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.  Tämä oli Kokoomuksen keskeisimpiä tavoitteita vuoden 2017 budjettikäsittelyssä. Edustajakaksikon mukaan tutkimusrahoitusta tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.  Eduskunta on tehnyt asiasta lausuman. Se on vahva viesti hallitukselle tutkimustyön merkityksestä.

Eduskunnassa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja lisättiin 5 miljoonalla eurolla. Lisäys nostaa ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan säästönakertamisen kohteena eri hallitusten ja ministerien aikaan. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

”Ilman tutkimusta ei ole korkeatasoista lääketiedettä. Samoin parhaimmat lääketieteen ammattilaiset hakeutuvat paikkoihin, joissa voi tehdä myös tutkimustyötä. Terveydenhuollossa tutkimustyö on kivijalka, joka takaa parempien hoitomuotojen kehittämisen. Se on ennen kaikkea potilaiden etu”, muistuttaa kokoomuskaksikko.

Lääketutkimuksista käydään kovaa kisaa, ja muista Pohjoismaista on esimerkkejä, että kansalliset kliinisten tutkimusten keskukset ovat myös lisänneet lääketeollisuuden tutkimusinvestointeja. Sarkomaa ja Lauslahti ovat huolissaan kliinisen tutkimuksen heikkenevästä asemasta Suomessa säästöjen myötä.

”Säästölinja on ristiriitainen sen kanssa, että samaan aikaan Suomi hakee terveydenhuollosta uutta kasvualaa. Suomen kannattaa olla mukana houkuttelevana kumppanina, koska näin saadaan kaupan päälle luotua uusia työpaikkoja samalla kun suomalainen saa ensimmäisten joukossa sen parhaimman hoidon. Suomen tulee hakea kärkipaikkaa kliinisen tutkimuksen mallimaana”, linjaavat edustajat.

Biobankkeja on rakennettu ja genomikeskus on tuloillaan. Nyt Suomella on todellinen mahdollisuus olla etulinjassa luomassa terveydenhuollon revoluutiota kohti yksilöllistä terveydenhoitoa. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen instituutin rakentaman molekyylipankin ja biopankkidatan avulla turhat hoidot voivat jäädä historiaan.

”Tulevaisuus ei synny ilman resursseja. Hallituksen on varmistettava jatkossa riittävät satsaukset terveydenhuollon tutkimukseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”, vaativat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Sanna Lauslahti

050-5122380

Julkaistu

Tiedote 21.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Sote loikkasi eteenpäin, ihmiset saavat vihdoin valita!

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee hallituspuolueiden yhdessä luomasta suomalaisesta valinnanvapausmallista. Tämä on vahva viesti siitä, että kaikille suomalaisille tärkeä uudistus etenee palvelut edellä, ihmisiä varten. Hallitus tiedotti tänään, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapausmalli lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

- Valinnanvapaus on uudistuksen eniten ihmisiä koskettava osuus ja mittavin muutosvoima. Tehty työ ihmisten valinnanvapauden eteen kantaa hedelmää. Nyt uskaltaa jo sanoa, että ihmiset saavat vihdoin valinnanvapautensa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden tarkoitus on varmistaa jokaiselle tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet käyttämiinsä palveluihin riippumatta rahapussin paksuudesta. Sarkomaasta ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa palveluiden uudistamista ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä.

- Valinnanvapaus näkyy ihmiselle ei yhdessä, vaan useammassa paikassa. Ensinnäkin ihminen saa valita oman sote-keskuksensa, jossa pääsee esimerkiksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Toiseksi sote-keskuksesta saatavilla maksuseteleillä ihminen voi valita esimerkiksi fysioterapeuttinsa itse. Kolmanneksi erikoistason palveluissa voi valita palveluita tarjoavan yksikön ja neljänneksi palveluyksiköstä saatavalla asiakassetelillä mahdollisen jatkopalvelun tuottajan, esimerkiksi kaihileikkauspaikan. Viidentenä mahdollisuutena on henkilökohtainen budjetti, joka tarjoaa itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta ennen kaikkea vanhuksille ja vammaisille. Jokaisessa vaiheessa asiakasmaksu on ihmiselle sama, riippumatta siitä minkälaisen valinnan tekee, Sarkomaa kertaa mallia.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

Sarkomaa muistuttaa, että ilman kokoomuksen aloitteellisuutta valinnanvapaudessa olisi uudistus ollut vaarassa jäädä hallinto- ja järjestelmäkeskeiseksi. Sarkomaa ehdotti ensimmäistä kertaa valinnanvapautta verovaroin järjestettyjen peruspalveluiden vahvistamiseksi vuonna 2012.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033